Miten te klo 8-16 työpäivää tekevät ehditte tavata pk-ikäisiä lapsianne?

No kello 16 haen päiväkodista (työni päättyy kello 15) ja menemme kotiin.



Kello 16:20 olemme kotona. Lapsi saa välipalaa ja minä kahvia.



Kello 16:50 menemme leikkipuistoon. Jos siellä on toisia lapsia niin lapseni haluaa yleensä leikkiä niiden kanssa, jos ei ole ketään niin hän leikkii minun kanssani, olemme piilosilla, hypimme hyppynarulla, teemme hiekkakakkuja, liumme.



Kello 17:30 tulemme kotiin. Lapsi saa leikkiä itsekseen huoneessaan tai katsoa telkkaria ja minä teen ruokaa.



Kello 18:00-18:15 ruoka on valmista ja me syömme.



Kello 18:45 lapseni käy suihkussa. Minä teen kotitöitä.



Kello 19:00 lapseni pukee pyjaman ja luikahdamme peiton alle lukemaan kirjoja.



Kello 19:30 sammutan valot ja toivotan hyvää yötä.



Minun vapaa-aikani alkaa.

Menen nukkumaan kello 22.



Aamulla herätyskello soi kello 7 meille molemmille.



Mielestäni vietän ihan sopivasti aikaa lapseni kanssa! Viikonloppuisin sitten molemmat päivät!

vastaantulijalle yökylään tai mukaan mökkeilemään...

Parhaimmillaan lasta riepotellaan viikko-viikko-systeemillä exän kanssa ja loma-aikoina mummi ja sisarukset saavat ottaa kullannuput hoitoon. Kokemusta on.

Todellisuudessa harvoilla pienten lasten äideillä on yhtä paljon omaa aikaa kuin yksinhuoltajilla!!

Sitten taas inistään, kun kuvioihin tulee uusi mies ja uusperhekuviot, eikä mummu ja siskot jaksakaan hoitaa lisäksi kolmea lastenlapsipuolta...

Kaikilla ei ole miestä.

lapset on kuitenkin, ja heidän hyvinvointinsa on tärkeintä.

klo 6.10 lapset heräävät itse ilman herätystä ja minä myös

klo 07.55 ovat hoitopaikan ovella

klo 8 mulla alkaa työt

klo 16.05 olen taas hakemassa heitä

klo 20.30 menevät nukkumaan



Ei tietenkään olla yhdessä niin paljon kuin kotiäiti ja lapsensa, mutta yhteistä aikaa kertyy meille arkisin yli kuusi tuntia. Ja viikonloppuisin tietysti vielä enemmän, aamusta iltaan.

Miksi muuten pitää viedä lapset hoitoon kauas työpaikasta?! Mulla on lasten hoitopaikan ja työpaikan väliä 5 minuuttia. En halua viedä lapsia hoitoon kodin lähelle, koska sitten heidän hoitopäivänsä venyisi pidemmäksi.

klo 6.10 lapset heräävät itse ilman herätystä ja minä myös klo 07.55 ovat hoitopaikan ovella klo 8 mulla alkaa työt klo 16.05 olen taas hakemassa heitä klo 20.30 menevät nukkumaan Ei tietenkään olla yhdessä niin paljon kuin kotiäiti ja lapsensa, mutta yhteistä aikaa kertyy meille arkisin yli kuusi tuntia. Ja viikonloppuisin tietysti vielä enemmän, aamusta iltaan. Miksi muuten pitää viedä lapset hoitoon kauas työpaikasta?! Mulla on lasten hoitopaikan ja työpaikan väliä 5 minuuttia. En halua viedä lapsia hoitoon kodin lähelle, koska sitten heidän hoitopäivänsä venyisi pidemmäksi.

Itse jouduin alkuun viemään lapsen ihan toiseen suuntaan kuin missä asutaan tai missä on mun duuni. Sitten vuoden päästä sain paikan mikä on lähempänä kotia. En ole suinkaan ainoa joka on tälläiseen joskus joutunut. Helsingissä on vähän kortilla paikat.

No kello 16 haen päiväkodista (työni päättyy kello 15) ja menemme kotiin. Kello 16:20 olemme kotona. Lapsi saa välipalaa ja minä kahvia. Kello 16:50 menemme leikkipuistoon. Jos siellä on toisia lapsia niin lapseni haluaa yleensä leikkiä niiden kanssa, jos ei ole ketään niin hän leikkii minun kanssani, olemme piilosilla, hypimme hyppynarulla, teemme hiekkakakkuja, liumme. Kello 17:30 tulemme kotiin. Lapsi saa leikkiä itsekseen huoneessaan tai katsoa telkkaria ja minä teen ruokaa. Kello 18:00-18:15 ruoka on valmista ja me syömme. Kello 18:45 lapseni käy suihkussa. Minä teen kotitöitä. Kello 19:00 lapseni pukee pyjaman ja luikahdamme peiton alle lukemaan kirjoja. Kello 19:30 sammutan valot ja toivotan hyvää yötä. Minun vapaa-aikani alkaa. Menen nukkumaan kello 22. Aamulla herätyskello soi kello 7 meille molemmille. Mielestäni vietän ihan sopivasti aikaa lapseni kanssa! Viikonloppuisin sitten molemmat päivät!

olla 24/7 lapseni kanssa. Onhan hänellä isäkin jonka kanssa viettää aikaa.



Olen siis 8-16 töissä arkisin ja varsin tyytyväinen tähän. Lapsi menee aamulla klo 7.30 päiväkotiin ja isänsä hakee joskus 15 pintaan.



Itse olen kotona klo 16.45 ja siitä klo 21 asti vietämme PERHEENÄ yhdessä aikaa. En siis omistaudu täydellisesti ja vain ja ainoastaan lapselleni. En todellakaan aio opettaa häenlle että äiti on olemassa vain siksi että viihdyttää häntä.



Ihme mentaliteetti täällä valloillaan, ihan kuin äidin ainoa asia elämässä on lapsi.

olen töissä joko 8.30.-16 tai 8.30-18, niinä päivinä kun olen kuuteen mies hakee ja minä vien, muulloin minä sekä vien, että haen



heräämme n. klo 7 syömme aamupalan, lapset katsovat lasten ohjelmia, puemme ja lähdemme polkupyörällä hoitopaikkaan

Pyöräilemme rauhassa (5v ajaa itse 3v on kyydissäni) ja olemme hoidossa ennen puolta yhdeksää, jätän lapset hoitoon ja pinkaisen töihin



Haen lapset neljän jälkeen, ja pyöräilemme taas yhdessä kotiin ja vaihdamme samalla päivän kuulumiset.

Kotona ruokailua, tv:tä, leikkiä, ulkoilua, parina iltana harrastus, nukkumaan lapset menevät 20-21 vähän vaihdellen touhujen mukaan

Olen tehnyt niin kauan kuin lapsia on ollut liukuvaa työaikaa, mutta se on sijoittunut pääasiassa juuri välille 8-16, ihan tarhan aukioloaikojen vuoksi.



Yhden lapsen yh:na ollessa - eli aika monta vuotta - mentiin pääasiassa näin:

-Lapsi ylös sängystä 6.30 -> tarhaan n. 7.30 ja äiti töihin.

- Lapsi tarhasta n. 16.45 -> nukkumaan 20.00 (ja vähän isompana 20.30.

- Viikonloput oltiin sitten aika pitkälti kaksin tai (lapsen kanssa yhdessä) mummulassa tai mökillä. Lapsi ei siis ollut isällään koskaan enempää kuin muutaman tunnin vuodessa.



Kyllä tuosta valveilllaoloajasta aika paljon tuli vietettyä yhdessä. Meillä oli silloin vielä tupakeittiöllinen asunto, joten silloinkin, kun laitoin ruokaa tai tiskasin, oltiin yleensä samassa huoneessa. Lapsi yleensä leikki mieluumin tupakeittiön puolella kuin omassa huoneessaan.



Toisen lapsen kohdalla menee varmaankin niin, että toinen vanhemmista vie tarhalaisen aamupalalle tarhaan ja menee siitä töihin (mahdollisesti koululaisen kanssa samaa matkaa), jolloin toinen voi mennä jo vähän aiemmin töihin ja noutaa tarhasta vähän aiemmin. Mies tosin on välillä useamman viikon putkeen työmatkoilla, joten silloin tulee yhtä pitkiä tarhapäiviä kuin esikoisellakin oli.

No tossahan kerkee tosi hyvin! Mitä valittamista. Normityöaika. Itse teen 18 ja 20 päättyviä vuoroja pääasiassa. Revi siitä!

Olen tehnyt jo vuosia töitä osittaisella hoitovapaalla, eli teen 6 h työpäivää 9-15. Parasta tässä järjestelyssä ovat kiireettömät aamut, ehditään lasten kanssa syödä yhdessä aamupala ja jutella. Aamuista en mielelläni jousta ellei ole joku pakollinen palaveri että on pakko mennä esim. klo 8 töihin ja se on mielestäni tosi tuskaa. ltapäivästä joustan useammin, mutta koska meillä on liukuva työaika ja "kellokortti" saan pidettyä plussatunnit sitten kivasti pois lähtemällä joskus perjantaisin vaikka jo klo 12.



Koska emme asu pk-seudulla, mulla ei myöskään mene työmatkaan kuin 10 minuuttia, päiväkodilta 5 min. Koska pääsen jo klo 15 jää iltaan aikaa vaikka kuinka paljon, lapset menevät nukkumaan n. klo 21 koska herätys on aikaisimmillaan klo 7 (koululaisilla yhtenä aamuna viikossa koulu alkaa klo 8).



Meillä on jo isommat lapset, 2 koululaista ja yksi esikoululainen ja aion tehdä tätä niin kauan kuin minulla on siihen oikeus eli kunnes kuopus lopetaa 2. luokan, mutta jos se työnantajalle sopii, teen näin sen jälkeenkin.



Muistakaa että tähän on kaikilla samalla työnantajalla 6 kk työsuhteessa olleilla oikeus. Kela maksaa hoitorahaa (90 € - verot) alle 3 vuotiaasta ja sitten taas 1-2 luokkalaisesta, mutta oikeus tähän on pidempi kuin tuo aika.



http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/150802084946MH

Se on kuule vaan hyväksyttävä, että joku toinen aikuinen tulee kasvattamaan lastasi enemmän sinun sijaan, samoin viettämään aikaa hänen kanssaan sinua enemmän. Se on oman työssäkäynnin hinta. Onneksi on välillä töistä vapaatakin, jolloin on aika olla lasten kanssa.