Lue keskustelun säännöt.
Kuulkaa av-mammat: Yksinhuoltaja voi olla ONNELLINEN
25.03.2012 |
Ja oman päätöksensä yksinhuoltajuudesta tehnyt. En voi käsittää, miten tällä palstalla morkataan ja dissataan yh-äitejä.
Minä sain tyttöni yli 30-vuotiaana, jolloin opiskelut olivat jo päätösvaiheessa (olen erikoislääkäri). Sain kauan toivomani lapsen ja vielä tytön. Lapsen isän kanssa suhde oli vedellyt viimeisiään jo pitkän aikaa.
Nyt taloudellinen tilnteeni on niin vakaa, että voimme asua unelmakodissamme ja nauttia elämästä ja esim. matkustelusta. Olen töissä 4 päivää viikossa ja aina päivystän kun tytär on isällään joka toinen viikonloppu. Isä hoitaa lapsen todella hyvin. Kun minulla on ns. omaa aikaa joka toinen vkloppu, urheilen, shoppailen, deittailen ja näen ystäviäni. Parasta on kuitenkin arki tuon ihanan 5-vuotiaani kanssa. Laitetaan ruokaa, pelataan, maalataan, askarrellaa, käydään leffassa ja uimassa. Kodissa on ihana ja lämmin tunnelma kun ei ole miestä kenen kanssa riidellä tai kenen likaisia sukkia siirellä. Mitään en antaisi pois, mitään en tarvitse lisää. Olen vain onnellinen ja hyvin onnekas.
T. Yh-äiti
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmi, että avioliitoissaan onnettomat tulevat tänne pätemään. Ap: n aloitus on kiinnostava. Itse olen totaaliyksinhuoltaja ja vapaa ja onnellinen. Eihän vapaus tarkoita sitä, ettei ole mihinkään sitoutunut. Olen sitoutunut lapsiini, työhöni jne, mutta en enää kenenkään miehen oikkujen heiteltävissä. Meillä on kotona mukava ilmapiiri, lupaukset pidetään ja oma osuus hoidetaan. Harva mies pystyy siihen. Ymmärrän, että monin tavoin sidotut ihmiset ahdistuvat toisen vapaudesta ja vetoavat vaikka tutkimuksiin - tosiasiassa tutkimuksetkin tukevat sitä, ett yh:n lapsi on aivan yhtä onnellinen kuin muutkin. Jos perheessä on päihde tms problematiikka se ei iliity huoltajien määrään.
Niin, no kaikissa perheissä ei ole mitään päihdeongelmia. Sääli jos sinun kokemuksesi perhe elämästä on pelkästään sellainen.
Miten väärin voi lukemansa ymmärtää? Olen tyrmistynyt. Päätätkö etukäteen mitä tekstissä lukee ja vastailet sitten omaan rinnakkaistodellisuutesi vai voiko joku vain olla noin täysin kujalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täysin onnellinen voi olla kuka tahansa, riippumatta siitä, onko yksinhuoltaja vai ydinperheessä. Ap:n tapauksessa lapsella on myös toinen rakastava vanhempi, jolloin ap voi jakaa vastuun lapsesta toisen kanssa. Ap saa myös omaa aikaa aina silloin, kun lapsi on isällään.
Mutta on todella paljon niitä, jotka eivät voi jakaa vastuuta kenenkään kanssa. Silloin on ymmärrettävää, että vaikka olisivat kuinka onnellisia, niin pelkkä eloonjäämiskamppailu voi uuvuttaa niin, ettei tilanne olekaan enää pelkkää auvoa ja ruusunpunaa.
Ymmärretään kaikki toisiamme ja erilaisia elämäntilanteita ja iloitaan kaikkien niiden puolesta, jotka saavat olla onnellisia. Toivokaamme myös, että ne, joita elämä parhaillaan ahdistaa, voisivat myös saada niitä onnenhippusia, jotka auttavat jaksamaan.