Perhetuttuni tekee kuolemaa sairaalassa. Nyt hänen puolisonsa on lähdössä viikoksi
hiihtolomalle n. 1000 km päähän. Onko normaalia? Sairaana olevan henkilön tila sillä tavoin kriittinen, että vaikka tällä hetkellä onkin tajuissaan ja kykenee puhumaan, niin kuolema saattaa tulla minä päivänä tahansa. Paranemisesta ei ole toivoa, ja potilas itse oli pyytänyt että puoliso ei lähtisi.
Mielestäni lomalla lähtö tässä tilanteessa on hurjan itsekästä, vaikka ymmärränkin ahdistuksen ja väsymyksen. Sairaus tuli yllättäen. Mitä mieltä?
Kommentit (43)
ihmetytä yhtään. On ihan tutkittu juttu, että jos nainen sairastuu vakavasti, miehet lähtevät paljon helpommin kuin jos tilanne on toisinpäin. Juuri kuten tämä aiempi syöpäpotilas kirjoitti.
Itse en lähtisi lomalle. Enkä lähtenyt, kun oli tällainen tilanne kyseessä läheisen kohdalla. En voi käsittää kuka uupuu niin paljon, että pitää lähteä 1000 kilometrin päähän. Menisi yhdeksi tai kahdeksi yöksi kotiinsa nukkumaan. Itsekästä, varsinkin jos kuoleva haluaa ettei mies (ihan varmasti lähtijä on mies) lähde.
Lomalle ehtii myöhemmin. Jos oma puolisoni toivoisi minun olevan vierellään niin en ikimaailmassa lähtisi mihinkään reissuun. Sitä on luvattu olla yhdessä myötä- ja vastoinkäymisissä ja se lupaus pitää. Joskus on aika jolloin ei voi ajatella vain itseään.
Tuo mies on heikko ja itsekäs, mutta niinhän se miehillä tuppaa olemaan. Ja palstakin ymmärtää, koska onhan se raskasta ja vaikeaa. Kyllä kuolevan on ymmärrettävä kuolla hiljaa ja turhia mieheltään vaatimatta. Lomalle on päästävä kun sinne kerran haluaa, viis muista.
Kyllä se kuoleva nyt tarvitsisi sen tuen. Turha läheisen on tuossa tilanteessa inistä, että hänellä on rankkaa. Rankempaa sillä kuolevalla on ja pahenee vaan, kun läheinen lähtee vaan lomailemaan.
syöpää lähinnä kuolemaa odotellen. Ei olisi tullut mieleenkään lähteä ulkomaille. Ihmeen kaupalla hän siitä kuitenkin selvisi.
Täysin tervejärkinen tuttavani, vanhempi naishenkilö lähti samana päivänä Ruotsinristeilylle(!!!???), vaikka mies oli juuri muutamaa tuntia aiemmin saanut syöpädiagnoosin. Kun oli kerran matka maksettuna... Muutama euro!!
Lomalle ehtii myöhemmin. Jos oma puolisoni toivoisi minun olevan vierellään niin en ikimaailmassa lähtisi mihinkään reissuun. Sitä on luvattu olla yhdessä myötä- ja vastoinkäymisissä ja se lupaus pitää. Joskus on aika jolloin ei voi ajatella vain itseään.
Tuo mies on heikko ja itsekäs, mutta niinhän se miehillä tuppaa olemaan. Ja palstakin ymmärtää, koska onhan se raskasta ja vaikeaa. Kyllä kuolevan on ymmärrettävä kuolla hiljaa ja turhia mieheltään vaatimatta. Lomalle on päästävä kun sinne kerran haluaa, viis muista.
Minusta hiihtoloma on ok. Voi olla todella tarpeen, jospa hän ei nyt vaan jaksa tai kaipaa aikaa ajatuksilleen???
käyttäytyy huonosti ja itsekkäästi, mutta ei ole ulkopuolisten asia puuttua siihen. Keskittyisit enemmän omiin asioihisi. Mielestäni hyvin lapsellista alkaa ruotia asiaa palstalla.
vain sen potilaan jaksamista ja hyvää oloa. Vähät omaisen jaksamisesta.
Törkeää lähteä matkoille,kun pitäisi olla tukena. Levätkööt sitten, kun puoliso on kuollut.
Itse en ainakaan haluaisi jäädä hetkeksikään yksin tuossa tilanteessa.
tämä asia ei kuulu sinulle. Et tunnu edes olevan kovin läheinen, kun asianomaista lähemmät ovat kieltäneet sinun yhteydenottosi.
Anna olla. Kukin toimii vaikeassa tilanteessa aivan varmasti parhaalla mahdollisella tavalla, vaikka sinä sitä kuinka paljon ihmettelisit.
Sinun pitää kunnioittaa tuota päätöstä ja olla hiljaa. Minusta on asiatonta edes kirjoittaa tästä aiheesta nimettömänä.
Valtavaa ahdistusta ei osata niin käsitellä ja tilanteesta lähdetään pakoon. Naiset jotenkin luontevammin (tai ainakin kasvatuksen ja lähipiirin odotusten kautta pakosta) ottavat hoivaroolin, ja kestävät vierellä.
Kuolemaisillaan oleva ihminen, joka on vieläpä sanonut, että EI halua, että puoliso lähtee lomalle.
Miettikään nyt itsenne tuohon tilanteeseen.
Haluaisitteko, että siitä huolimatta puoliso lähtee hiihtelemään?
Mä en voi taas kerran ymmärtää palstan yliymmärtäjiä. Miksi vastaus ei näytä täällä olevan läheskään itsestäänselvä?
Hei, tässä tilanteessa ON ABSOLUUTTISEN VÄÄÄÄÄÄÄRIN kuolevaa ihmistä kohtaan lähteä lomailemaan 1000 km päähän.
Mahtaa tällä kuolevalla olla aika ihmisarvoinen olo tällä hetkellä.
Ap, ymmärrän jos susta tuntuu pahalta. Minäkin, vieras ihminen, olen aivan järkyttynyt kuolevan henkilön puolison suorastaan vastenmielisestä tilannetajun puutteesta.
Haluaisiko hän itse, että hänen toiveitaan ei kuunnella kun hän on kuolemaisillaan? Voisit kysyä sitä häneltä ja laittaa palstalle vastauksen.
HYI.
Pari vuotta sitten äitini oli kuolemaisillaan ja olin tietysti surullinen ja ihan rikki.
Mies ilmoitti,että hän lähtee töistä 4 päiväksi leville.
Olisi edes kysynyt, että voiko lähteä, kuinka voin ja jaksanko/ehdinkö hoitaa lapset to-su...
No reissu ei sitten onnistunut koska äitini ja lasten mummi kuoli.
Eli siis sellainen, jossa on kuoleman mahdollisuus joo nyt myös, mutta periaatteessa voi elää pidempäänkin?
Meillä ammoisina aikoina elettiin kuolema vieressä useampi vuosi. Siihen tavallaan tottui, eli tehtiin suht normaaleja asioita jne. Koska ei voinut jättää elämää odotustilaan vuosiksi.
Tosin itse en lähtisi, jos puolisoni olisi kuoleman pelossa vasta saadun diagnoosin kanssa. Mutta toisen puolesta ei oikein voi tällaisia asioita päättää.
syöpäpotilaana monestikin kriittisessä tilassa.. kyllä siinä jos tajuissaan on, niin kapiaa omaiset lähelleeen....tueksi ja turvaksi.
toki elämän on muilla jatkuttava, mutta aikaa heillä on..
eli en ymmärrä ihmisten itsekkyyttä, loma etusijalla, kun läheinen kuolee 0 )
surullista......
ehkä eivät rakasta enää toista ?
reaktio tuollaisessa tilanteessa, jos jollain on vaikka omakohtaista kokemusta. t. ap
ihan todella! Sinun on vaikea ulkopuolisena nähdä todellista tilannetta. Veikkaan, että kyseinen puoliso on aivan jaksamisensa äärirajoilla ja tarvitsee etäisyyttä.
on shokissa, sekaisin???
Kuulostaa kyllä tooooosi oudolta, mutta toisen pään sisälle ei pääse, miksi toimii näin?
Eivät ole eläneet rakastavassa suhteessa?
Tai rakastaa, mutta on niin paniikissa?
Tuskin kuitenkaan lomastaan nauttii, se on varma.
Kuinka joku voi mennä nauttimaan olostaan kun toinen tekee kuolemaa? Sanaton!
reaktio tuollaisessa tilanteessa, jos jollain on vaikka omakohtaista kokemusta. t. ap
Vakavasti sairaan ihmisen kanssa eläessä liki kaikki reaktiot ovat "normaaleja". Sellaista ei siinä tilanteessa olekaan kuin "normaali". Yksi reagoi yhdellä tavalla, toinen toisella.
julmalta kuulostaa..