Netin treffipalstoista
Jos/kun laittaa netin deittipalstalle ilmoituksen, onko odotettavissa, että joku mies oikeasti kirjoittaa enemmän kuin kaksi riviä? Oikean "kirjeen", aidosti oikeasti? Vai onko ne kaikki lyhyitä ja töksähteleviä.
Testasin suomi24:n treffipalstaa. Ei yhtään oikeaa kontaktinottoa. Kukaan ei lähtenyt mukaan jutteleen. Tai yksi lähti, mutta sekin lopahti miehen lyhytsanaisuuteen. Mitä ne miehet tekevät siellä, jos eivät ole valmiita juttelemaan??
Kommentit (24)
Ensimmäisiin yhteydenottoihin kovin paljon kukaan satsaa, kun suurin osa siellä ole kuitenkaan vakavissaan, tai yhteydenottajat eivät edes ole sitä profiilissa haettua tyyppiä. Ensin vähän katastellaan, ja sitten kun alkaa näyttää sopivalta, voi jo enemmän satsatakin. Ja toki siellä on tavallisia suomalaisia miehiä, joiden kirjoitukset mahtuu helposti perustekstariin.
Eihän siinä montaa sanaa vaadita, kun kysyy, että tuleeko sitä pimpulia vai ei.
onko nyt niin, että sinä et ole mielenkiintoista keskusteluseuraa ja siksi sinuun ottavat yhteyden vain kahden lauseen miehet.
Kirjoitin jo profiiliin jotain että osaathan kirjoittaa enemmän kuin kaksi riviä, niin silti yhteydenotot oli sitä luokkaa että: "Moi. Mä oon Rape. Mitä kuuluu?" Ei mitään järkeä. Pari poikkeusta oli.
Yritin jotain keskustelua jonkun tälläsen kirjotusvammasen kanssa yritellä, mutta vaikka olivat kiinnostuneita (jos ei päivään vastannut alkoivat ihmetellä jne.) ei tekstiä tullut yhtään enempää. Jotkut kertoi kyllä jo profiilissa henkilökohtasia asioita, että ei kyse siitä ettei netissä uskaltaisi muka kertoa.
Kirjoittaminen kertoo ihmisestä kyllä paljon. Tollasten Rape-tyyppien kanssa en lähde yksillekään treffeille, vaikka ne halusivat heti kuvan ja tavata jossain. En antanut edes kuvaa tälläisille.
Ja mikä siinä on, että jotkut miehet kuvittelee että treffejä järkätään johonkin PARKKIPAIKALLE??
saman pitkän viestin kaikille tai jaarittelevat niin jonninjoutavia ettei siitä jaksa innostua, mutta kyllä niitä järkevänkin/kiinnostavan viestin kirjoittaneita löytyi. Yleensä kovin lyhyen viestin kirjoittaneet osoittautuivat aika turhiksi tyypeiksi. Se "en halua tässä netissä kirjoittaa mitään, asiat selvitetään sitten kun tavataan", kertoo vaan yleensä siitä, että en muutenkaan osaa kertoa mitään tai halua kertoa itsestäni mitään, en ole kiinnostava ja etsin enintään pimpsaa parille kerralle.
Ovatko ne maksulliset palstat parempia vai kerätäänkö niissä vain rahat pois? En haluaisi treffailla miestä, joka haluaa tavata ketä tahansa naista ihan sama ketä, kun vain saa jonkun.
Ovatko ne maksulliset palstat parempia vai kerätäänkö niissä vain rahat pois? En haluaisi treffailla miestä, joka haluaa tavata ketä tahansa naista ihan sama ketä, kun vain saa jonkun.
Ja siis ei, en odota, että eka viesti olisi ollut megapitkä, mutta kun yrityksistä huolimatta viestit on olleet pituudeltaan lyhyitä, niin on lopahtanut mielenkiinto. No, toisaalta, kokeilin aika lyhyen aikaa, ehkä en vain ehtinyt oppia tavoille.
On vaikea uskoa että ilmoituksen perusteella löytäisi sopivan kumppanin. Ja se on muutenkin niin keinotekoista. Onkohan niissä miehet edes tosissaan.
Ainakin ilmaispalstoilla. Minä en ainakaan tiedä kuin yhden ihmisen, joka on löytänyt puolison nettitreffeistä ja se oli joltakin maksulliselta sivustolta, oli jokin kuukausimaksu tmv.
Treffaili tosi monen urpon kanssa ja päätyi tollasen humppamiehen kanssa yksiin. Meni tosi vakavaksi tosi nopeesti, molemmilla pari lasta ja rutkasti epätoivoa. Ei tule kestämään, mutta kai se on sitten pääasia ettei tarvi olla yksin...
On vaikea uskoa että ilmoituksen perusteella löytäisi sopivan kumppanin. Ja se on muutenkin niin keinotekoista. Onkohan niissä miehet edes tosissaan.
Vaan kun ei noita ole kotiovellakaan näyttänyt parveilevan. Baarista en lähtisi etsimään. Enkä tästä lapsi-työpyöritykseltä oikein muuallekaan ehdi. Ehkä annan vain asian olla. Ei mitään pakkoa löytää ketään, jutteluseuraa kaipaisin ensisijaisesti. Tai ainakin alussa, siksi noista kirjoitteluinnoista kyselin.
ap
viestejä laitat niille miehille? Laita tarpeeksi kysymyksiä, niin on pakko vastata enemmän kuin pari lausetta.
Itse löysin mieheni juuri tuolta Suomi24:stä. Sain kyllä monen kanssa kirjoitella ennen kuin tärppäsi, mutta luovuttaa ei kannata!
Minä tiedän parikin ihmistä (toinen nainen, toinen mies), jotka on löytäneet ainakin vähän pidemmän ihmissuhteen suomi24:lta, siksi minäkin sitä hairahduin kokeilemaan.
Toinen suhde lie kohta pari vuotta pitkä, toinen alkoi viime keväänä/kesänä. Tuo lyhyemmän suhteen pari asuukin jo yhdessä, ei lapsia "haittoina".
ehdotti tapaamispaikaksi kauppakeskuksen kahvilaa. Vähän parempi kuin parkkipaikka, mutta silti huono. En suostunut.
viestejä laitat niille miehille? Laita tarpeeksi kysymyksiä, niin on pakko vastata enemmän kuin pari lausetta.
Itse löysin mieheni juuri tuolta Suomi24:stä. Sain kyllä monen kanssa kirjoitella ennen kuin tärppäsi, mutta luovuttaa ei kannata!
No, yritin toki kysellä, mutta yksitavuiset vastaukset on tylsiä :D Kait s eon uskottava, että vika on minussa, en vai osaa olla mielenkiintoinen :P
Kyllä suomi24:lläkin on ihan kirjoitustaitoista porukkaa, mutta ne parhaimmat taitavatkin pyöriä niin korkeissa sfääreissä, että tällainen runoja ja riimejä kaukaa kiertävä yh-äippä ei ole kovin kuumaa valuuttaa niiden silmissä... Toki on sitä tavallistakin sakkia, joka osaa kirjoittaa pidemmälti kuin yhden huonosti muotoillun virkkeen, mutta oman kokemukseni perusteella ovat sitten viimeistään livenä tavattuna hyvinkin "epäkiinnostavia".
Itsekin vihaan "moi mitä kuuluu" -viestejä ja olen esittänyt profiilissani toiveen, ettei sellaisilla minua lähestyttäisi. Mutta ehkä ne, jotka eivät osaa kirjoittaa, eivät myöskään osa lukea / eivät ymmärrä lukemaansa??
Toivo on omalta osaltani jo mennyt. Vuosikausia nettideittailua takana, ja mitä on jäänyt käteen? Muutamat treffit, satoja vaihdettuja viestejä, kymmeniä pettymyksiä... (tosin myönnän, että minussa on se vika että toivon liikoja: mielestäni alle 4-kymppinen mies saisi näyttää vielä timmille ja hyväkuntoiselle & siistille ja vetävälle, älliä pitäisi olla samoin kuin keskustelutaitoa ja käytöstapojakin - jäänen sinkuksi!)
Itsekin vihaan "moi mitä kuuluu" -viestejä ja olen esittänyt profiilissani toiveen, ettei sellaisilla minua lähestyttäisi. Mutta ehkä ne, jotka eivät osaa kirjoittaa, eivät myöskään osa lukea / eivät ymmärrä lukemaansa??
Toivo on omalta osaltani jo mennyt. Vuosikausia nettideittailua takana, ja mitä on jäänyt käteen? Muutamat treffit, satoja vaihdettuja viestejä, kymmeniä pettymyksiä... (tosin myönnän, että minussa on se vika että toivon liikoja: mielestäni alle 4-kymppinen mies saisi näyttää vielä timmille ja hyväkuntoiselle & siistille ja vetävälle, älliä pitäisi olla samoin kuin keskustelutaitoa ja käytöstapojakin - jäänen sinkuksi!)
Ja jatkaa sinkkuna. Joo. Samat toiveet minullakin olisi miehelle, ikää saisi olla vaikka vähän enemmänkin, ei haittaisi. :) Käytöstavat ja keskustelutaito - ohh, niitä arvostaisin todella.
Itse löysin oman mieheni netistä. Sivusto oli e-kontakti.fi. Maksullinen sivusto, mutta päätin kuitenkin profiilin sinne tehdä. Profiilissa kerroin itsestäni sekä mitä miehessä haen. Nimimerkkini oli ehkä jonkin verran erikoinen. Mutta se oli se mikä kiinnitti mieheni huomion. Ensimmäinen viesti häneltä taisi olla jotain kommenttia silmistäni, että ne ovat kiltit. Mulla oli siis kuvakin profiilissa. Ja taisi nimimerkkiänikin kommentoida.
Aluksi meinasin jättää vastaamatta, koska mies oli nuorempi kuin kriteereissäni. Mutta lopulta vastasin kuitenkin. Välimatkaa meillä oli 400km ja parin viikon viestittelyn ja soittelun jälkeen, hän tuli luokseni. Siinä sitä sitte oltiin.
Ollaan nyt oltu n. puolitoista vuotta yhdessä. Naimisissa ja esikoista odotellaan syntyväksi. :)
Ehkä mulla vain kävi tuuri. Mutta ei silti kannata luovuttaa. ;)
Itse löysin oman mieheni netistä. Sivusto oli e-kontakti.fi. Maksullinen sivusto, mutta päätin kuitenkin profiilin sinne tehdä. Profiilissa kerroin itsestäni sekä mitä miehessä haen. Nimimerkkini oli ehkä jonkin verran erikoinen. Mutta se oli se mikä kiinnitti mieheni huomion. Ensimmäinen viesti häneltä taisi olla jotain kommenttia silmistäni, että ne ovat kiltit. Mulla oli siis kuvakin profiilissa. Ja taisi nimimerkkiänikin kommentoida.
Aluksi meinasin jättää vastaamatta, koska mies oli nuorempi kuin kriteereissäni. Mutta lopulta vastasin kuitenkin. Välimatkaa meillä oli 400km ja parin viikon viestittelyn ja soittelun jälkeen, hän tuli luokseni. Siinä sitä sitte oltiin.
Ollaan nyt oltu n. puolitoista vuotta yhdessä. Naimisissa ja esikoista odotellaan syntyväksi. :)Ehkä mulla vain kävi tuuri. Mutta ei silti kannata luovuttaa. ;)
Ilmiselvä maksettu kehuja, älkää menkö helppoon.
Itse löysin oman mieheni netistä. Sivusto oli e-kontakti.fi. Maksullinen sivusto, mutta päätin kuitenkin profiilin sinne tehdä. Profiilissa kerroin itsestäni sekä mitä miehessä haen. Nimimerkkini oli ehkä jonkin verran erikoinen. Mutta se oli se mikä kiinnitti mieheni huomion. Ensimmäinen viesti häneltä taisi olla jotain kommenttia silmistäni, että ne ovat kiltit. Mulla oli siis kuvakin profiilissa. Ja taisi nimimerkkiänikin kommentoida.
Aluksi meinasin jättää vastaamatta, koska mies oli nuorempi kuin kriteereissäni. Mutta lopulta vastasin kuitenkin. Välimatkaa meillä oli 400km ja parin viikon viestittelyn ja soittelun jälkeen, hän tuli luokseni. Siinä sitä sitte oltiin.
Ollaan nyt oltu n. puolitoista vuotta yhdessä. Naimisissa ja esikoista odotellaan syntyväksi. :)Ehkä mulla vain kävi tuuri. Mutta ei silti kannata luovuttaa. ;)
tämä olisi se palsta, jolta löytäisin miehen ja vielä NUOREN. Oih.
mutta aina saman kaikille.
ekonomiaa...