Lue keskustelun säännöt.
Miten joku ei pääse keskenmenon yli?
16.03.2012 |
Mä en enää jaksa kuunnella sitä itkua ja asian käsittelyä. Akalla on kaksi lasta ja saa yhden keskenmenon niin sitä suree viikko tolkulla. Luulis että aikuinen pääsee sen yli. Ymmärtäisin jos olisi lapseton, useita keskenmenoja tai että olisi ollut tosi pitkällä raskaudessa, mutta ei!
Eiks se ole jo vähän sairasta että miettii miksi ja minkä takia?
Kommentit (29)
Mulla on yks tuttu jolla oli 6 lasta ja 7 meni kesken.
Tää rouva kävi psykologin juttusilla pari kertaa.
jos suurin osa raskauksista on mennyt kesken niin luulisi sen jo hetkeuttava, paitsi palstamammoja tietty
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpa täällä ihania sellaisia insinöörityyppisiä surijoita
Juuri näin. Ihmeellisen kylmää, matemaattista ja robottimaista joidenkin suhtautuminen keskenmenoon. En myöskään nyt millään kykene ymmärtämään, miksi tai miten sen pitäisi lieventää keskenmenon aiheuttamaa surua, jos on jo ennestään lapsia. Miten tämä liittyy millään tavalla asiaan ja miksi Jesse-Matti 2ween olemassaolon pitäisi lievittää tuskaa?
No, tämä on Vauva-foorumi. Tämä on tunnettu ennen kaikkea siitä, että täältä löytyy ne erikoisimmat ihmiset ja oudoimmat maailmankatsomukset.
varsinkin jos on stressiä ja uupumusta takana joaiemmista lapsista.
Tuollainen vastoinkäyminen voin puhkaista sairastumisen masennukseen tai ahdistuneisuushäiriöön ja siitä päästäkseen tarvitsee ammattiapua.
Mutta jos ihan kuukausikaupalla suree, kannattaisi hänen varmaan kääntyä ammattikuuntelijan puoleen.
Mulla on yks tuttu jolla oli 6 lasta ja 7 meni kesken. Tää rouva kävi psykologin juttusilla pari kertaa.
jos suurin osa raskauksista on mennyt kesken niin luulisi sen jo hetkeuttava, paitsi palstamammoja tietty
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on yks tuttu jolla oli 6 lasta ja 7 meni kesken. Tää rouva kävi psykologin juttusilla pari kertaa.
jos suurin osa raskauksista on mennyt kesken niin luulisi sen jo hetkeuttava, paitsi palstamammoja tietty
se vähän outoa kieltämättä jos jo edellisiä lapsia saanut suree pienviikkoista keskenmenoa. Itselläni meni kolmas raskaus kesken kuudennella viikolla. Ajattelin sen olevan luonnollista, yhden päivän suretti ja se oli siinä. Ei ole normaalia jos ei pääse yli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sain tänään tietää ultrassa(rv9+4), että lapseni on kuollut. Minulla on lapsia ennestään, mutta koen tämän silti lapseni kuolemana ja olen äärimmäisen surulinen. Tiedän että tämän käsittely ottaa henkilökohtaisen aikani. Miksi ette anna ihmisten surra tavallaan? :(
ja olin erittäin surullinen, vaan en muista ollenkaan, että kauanko sitä surua tunsin. Mutta en kyllä siitä kenellekään alkanut puhumaan, siis kavereilleni ns jankkaamismielessä. Siksi ymmärän ap:n pointin.