Iholla-sarja, mitä mieltä?

Muutaman kerran katsottuani ko. pariskunnan touhuja, tulee ihan väkisin mieleen että tuo liitto on tuhoon tuomittu. Ihana tyttö, mutta mulkku äijä.



Niin se Mariakin ihmetteli lopulta, että kuinka ihmeessä hän on ajautunut tähän tilanteeseen. Sitä joutuu ihmettelemään varmasti lähes kaikki ihmiset siinä vaiheessa kun ruusunpunaiset silmälasit tipahtavat.



Rakkaus ja ns.perse-rakkaus ovat kaksi eri asiaa.

Eiköhän niitä wt-tyyppejä näy ihan tarpeeksi bb:ssä ja KAIKIssa muissa, Kakolasta lähtien. Kiva että on vaihteeksi normaaleja ihmisiä!

Eikös se ole moneen kertaan tutkittu että täällä av:lla on lekurit, tohtorit, opettajat, ja ne jotkut yli 10k/kk tienaavat jotka kehtaavat myöntää olevansa koukussa tuohon sarjaan. Sitten tulee joku kertomaan kuinka mieluummin kirjoittaa kirjeitä isoäidilleen klo 22, mutta juurihan myönsit itsekin katsoneesi sarjaa (prisman dokumenttien lisäksi)...huom! Se alkoi vasta tällä viikolla =)



Jos haluat oikeasti olla tosikko, niin heivaa koko tv mäkeen =)





"Enkä jaksa innostua noin mielenkiinnottoman oloisten tyyppien psykologisesta lukemisestakaan. Eivät vaan jotenkin nappaa v*luineen ja likapyykkiongelmineen."

sanoivat että heillä oli paha kriisi kuvausten aikana ja sinne tallentui kaikenlaista, kiroilua ja riitoja. Mies oli sitä mieltä että ihmiset saa hänestä varmasti ihan paskan-miehen-kuvan kun käyttäytyi niin.

Paska-mieshän se onkin.

Tykkään sarjasta. Helsinkileskisyys ei haittaa, ihan mielenkiintoista seurata heidän elämää, vaikka tuntuukin että eletään eri planeetalla:).

Lukiolaistytön elämän seuraaminen hieman järkyttää, tässäkö Suomen tulevaisuuden toivo... Olkoonkin teini, mutta kyllä monella teinillä on silti moraali ja vastuuntunto omasta elämästä kohdillaan. Ja kyllä väkisinkin tulee mieleen vanhempien kasvatusvastuu. Siinähän oli ala-asteikäisen näköinen poika, jota ei kiinnostanut mennä kouluun vaan pelas pleikkaa. Ja äidillä ei näyttänyt olevan mitään otetta siihen tyttöön.

ja jollain lailla terapeuttinenkin ja vertaistukea antava.

Itselläni on kotona asuva aikuinen poika (kotona-asumisen syy on eri), olen yrittäjä (tosin pienemmässä mittakaavassa), olen kotiäiti ja mulla on myös 16-vuotias lukiolaistyttö.

Ja reissuissa paljon työnsä takia oleva mies.



Rohkeita naisia, kun voivat jakaa noinkin intiimejä asioita elämästään. Itse en pystyisi noin julkiseen esiintymiseen vaikka olenkin tietyllä tavalla esillä omissa pienissä piireissäni ja avoimesti kerron elämästäni.

että kun jossain luki että se marian pojan syntymäpäiväpäivä olisi ollut 1-vuotispäivä..täh eikö se ole 2v ,? niin puheli ja sai sellaisen hienon pyörän ja leikki ite leikkipuistossa,? niin tuli olo että olisi vanhempi jo,ihana suloinen lapsi,!niin onko se 1v vai 2v

ja "ongelmia" katsoo niin ei voi muuta toivoa kun länsimaisen hyvinvoinnin romahtamista, ydinsotaa, nälänhätää. Vittuttaa tuo länsimainen itsekeskeinen tyhjästä itkeminen. Mä haluan näille ihmisille ja teille kunnon ongelmia - kuten pula ruoasta.

ja "ongelmia" katsoo niin ei voi muuta toivoa kun länsimaisen hyvinvoinnin romahtamista, ydinsotaa, nälänhätää. Vittuttaa tuo länsimainen itsekeskeinen tyhjästä itkeminen. Mä haluan näille ihmisille ja teille kunnon ongelmia - kuten pula ruoasta.

ei voi muuta kuin ihmetellä miksi toivoisit ihmisille pahaa?

Maailmantuska on oikeastaan aika turha tunne. Me emme voi kaikkia auttaa emmekä kaikkia pelastaa. Minä en voi ruokaani nälkäisille lähettää toiselle puolen maailmaa. Ne ongelmat pitää ratkaista toisella tapaa.

Eikö ihmisellä ole oikeus elää omaa elämäänsä omine ongelmineen ja iloita omista ilonaiheestaan, jos se on parempaa elämää kuin jonkun nälänhädästä kärsivän? Pitäisikö kaikkien kärsiä samoin, jos jossain muualla kärsitään vaikka kärsimys ei ole meidän syytä?

Miksi ihminen (ohjelman Maria), joka varsinkin haluaa elää ekologisesti ja hoitaa hyvin lapsensa, ansaitsisi jotain pahempaa kohtalokseen kuin esim. pettävän puolison?

Tosi mielenkiintoinen ja erilainen. Sääliksi käy jotenkin sitä Nordinin Mariaa, kiltti ja hyvä äiti ihanalle pojalleen. Mutta Reino on välillä aika kauhea ja inhottavaa kiroilua vaimolle ja vielä lapsen kuullen.

Sääliksi käy jotenkin sitä Nordinin Mariaa, kiltti ja hyvä äiti ihanalle pojalleen. Mutta Reino on välillä aika kauhea ja inhottavaa kiroilua vaimolle ja vielä lapsen kuullen.

No jos haluaa tuollaista menoa katsoa, niin nähtävästi nauttii tuosta marttyyrinviitastaan.

En ole kateellinen yhdellekään sarjan naisista vaikka elävätkin upeissa puitteissa ja ovat erittäin kauniita. Kyllä heidänkin elämistään löytyy aivan tarpeeksi "rosoisuutta". Ehkä seuraavalla kaudella yksi kamera voidaan antaa maaseudun syrjäytyneelle työttömälle. Toivottavasti sarjasta tehtäisiin toinenkin kausi.

Katsoin eilen k.o. sarjasta jakson ja pisti kyllä miettimään. Kyllähän kyseiset perheet taloudellisesti ja muutoin vaikuttivat "hyviltä", varallisuutta oli jne. mutta aika rankkat välit pariskunnilla. Yksi mies vittuilee, toinen valittaa autonratissa itkua pidätellen, ettei kestä enää ja on valmis lyömään hanskat tiskiin. Tuli hämmentynyt, vähän etovakin olo, kun jotenkin tuntuivat pitävänsä välejään, elämäänsä ja kommunikointitapojaan ihan tavallisina ja lapsiperheelle sopivina. Itselläni eivät hermot kestäisi jatkuvaa kettuilua,epätoivonpurkauksia jne.. tai ainakaan ei tuollainen perhe-elämä kulisseista huolimatta tuntuisi mielekkäältä. Se omakotitalonrakentaja -pariskunnan mies oli aika huonossa hapessa ja tarvitsisi käsittääkseni ammattiapua, ei varmaan lapsillekaan hyvä nähdä isäänsä noin henkisesti väsyneenä ja tasapainottomana... En tidä mitä te muut ajattelette, muttei minusta vaikuttanut kenenkään perhe-elämä ihan normaalilta parisuhteen näkökulmasta.

Tykkään tosi paljon. Tietystihän tossa on paljon romantisoitu juttuja ihan tuotannon puolesta, kun tv:tä kerran tehdään. Mutta jotenkin kerta toisensa jälkeen mietin omaa elämääni ja kyseenalaistan päämääriäni sekä arvojani tätä katsottuani. Henkilökohtaisesti tämä vaikuttaa niin, että alan ajattelemaan itseäni objektiivisesti. Pidän myös siitä, että näkee eri ihmisten olevan omilla tavoillaan äärimmäisen kiehtovia ja kauniita persoonia, jotenkin rohkaisee. Ja kuinka näkee miten eri ihmiset ovat päätyneet eri elämäntilanteisiin ja kuinka suhtautuvat niihin. Lemppareita on kampaaja, laulaja-lauluntekijä ja varmaankin myös se omakotitalo-nainen, mutta siitä en i han vielä osaa sanoa kun on niin vähän näytetty. Vastaavasti ärsyttää että Mariaa näytetään joka jaksossa ja nostetaan niin korokkeelle, vaikka onkin realityn kannalta mehukasta sisältöä. Jotenkin tykkäisin siitä että tässä pidettäisiin tasalinja. Mariasta kyllä tykkään myös, että se nyt ei sinänsä haittaa, mutta jotenkin tuntuu epäammattimaiselta tuotannon puolelta.



Mielenkiintoinen voisi olla samanlainen sarja miehistä, mutta en tiedä että miten miehet lähtisi tähän mukaan. Ja mistä syistä. Eli toimisiko juttu.



Tätä mieltä 22v sinkku media-assistentti Helsingistä.

pörröttää vaan ja suihkuttelee lakkaa ja hieroo vahaa?



en ole kovin uskottava kampaaja mun mielestä

En ole kateellinen yhdellekään sarjan naisista vaikka elävätkin upeissa puitteissa ja ovat erittäin kauniita. Kyllä heidänkin elämistään löytyy aivan tarpeeksi "rosoisuutta". Ehkä seuraavalla kaudella yksi kamera voidaan antaa maaseudun syrjäytyneelle työttömälle. Toivottavasti sarjasta tehtäisiin toinenkin kausi.

Lukiolaisen VANHEMILLA oli kiva koti, jasillä yhdellä kaunis omakotitalo. Muut asuvat läävissä. Piiankin luona on TODELLA sotkuista ( saastaista).

googlasin iholla-sarjaa ja löysin linkin Miaun iholla-nimisiin pätkiin,joissa joku muija kuvaa kans itteään.Kannattaa kurkata,jaksoja on 7 ja ne oli tosi mukaansatempaavia!Lyhyitä pätkiä ja tää tyyppi on tosi hauska!Tää on parempi ku alkuperäinen sarja!

Yritin katsoa jakson, kun töissä kaikki tästä puhuu. Ei jaksanut kiinnostaa, kyllästyin ekaan mainoskatkoon mennessä. Eihän noiden ihmisten elämässä tapahdu mitään. Ihmetellään tontin vieressä ja kiukutellaan pyykkikasojen keskellä. Hohhoi.



Jos sarjassa olisi joku tavallista työtä tekevä normaali nainen tms voisi olla kiinnostavampaa. Nyt tuntuu, että nuo on kaikki jotenkin outoja. Eivät edes sitä keskiluokkaa, mitä joku marisi, vaan jotain melkeinjulkkiksia, joilla ainakin omasta mielestään on jännä ja mielenkiintoinen tausta - muttei sit oikeasti olekaan.

Är-syt-tä-vä sarja. Mutta oon jo koukussa :)))



Onko tv-ohjelmien muuten pakko olla aina jotain korkeakulttuuria ja horisontteja avartavaa? Mulle ei oo mitään väliä, vaikka en oppis sarjasta mitään tai se ei herättäis yhtään ajatusta.



Paitsi, että tuo sarja on jo herättänyt ajatuksen. Siitä, miten uskomattoman upea mies mulla on. Toisin kuin eräillä.

osuvasti kuvannu perheenäiti on mun lemppari :). Maria Nordin on hyvä esimerkki miksi lapsista ei pidä kasvattaa kilttejä. Miten tuollaisen kanssa saisi ikinä vuorovaikutusta toimimaan? Tai no samanlaisen suhteen saisi varmaan kuin ovimaton kanssa, joka ei sano siihen mitään, vaikka jalkansa siihen pyyhkiikin. Esin ja Heli Kajo on vähän sellasia mitäänsanomattomia... En ymmärrä miten 25-vuotias on ihan täpinöissään yksistä treffeistä ja "voih, se katsoi mua kerran eli tästä alkaa rakkaustarina". Eikö tollasta ollu 13-vuotiaana?

Eihän se kolmen lapsen kotiäiti sitä valittanut, että on niin väärin, että joutuu pesemään pyykkiä kaiket päivät. Hän valitti väsymystään ja tyytymättömyyttään, yksinäisyyttä ja kaipasi tukea ja uusia ratkaisuja arjen pyörittämiseen.



Älykäs ihminen kaipaa päivään muutakin kuin pyykkikoneita, välipaloja ja kakkavaippoja ja siitä on kaikilla oikeus "valittaa", että saa mieheltään tuen ja ehkä hetkisen tauon arkeen edes joskus. Kotiäideillä kun pyhä ja arki on samaa keittiön tasojen luuttuamista ja nälkäisiä suita ruokittavana. Se ei ole ollenkaan olennaista asuuko äiti kalliilla omakotitaloalueella vai kaupungin vuokra-asunnossa, arki on lasten kanssa hyvin pitkälle samojen tarpeiden täyttämistä ja kodin ylläpitämistä.



Mielestäni tämä nainen on näistä Iholla-ihmisistä kiinnostavin ja opettavaisin. Kotiäiti, jolla on paljon, mutta joka kaipaa jotain. Kuinka tuttu tunne se onkaan useissa suomalaisissa kodeissa.. Itse olen kotiäiti kaupungin "luukussa" ja silti pystyn samaistumaan häneen.