Lue keskustelun säännöt.
Jos omat lapset syövät, tarjoatteko lapsen kaverillekin?
14.03.2012 |
Meillä kysytään aina, että haluatko sinäkin välipalaa/mehua/vettä, tms. Jos omille lapsille tarjotaan.
Olin tuossa kylässä yhdessä lapsiperheessä. Vein lapsille suklaapatukat - mutta en ollut osannut varautua, että heillä on kavereita kylässä. Lykkäsin siis tuliaiskarkit perheen äidille, että antaisi ne lapsille, kun kaverit lähteneet.
Eikö mitä äiti antoi karkit lapsille ja vieras sai katsella päältä.
Sitten katettiin kahvipöytä. Omille lapsille välipalaa samalla. Lasten kaveri sai istua yksin lastenhuoneessa. Perheen lapsilla ei ollut edes kiire hänen luokseen siitä pöydästä, ihan olivat unohtaneet oman vieraansa.
Sitten yksi lapsista ilmoitti, että hän menee nyt toisen ystävänsä luo. Ja käski tämän kaverin (ovat kaikki samalla luokalla kuitenkin) lähteä kotiinsa.
Onko tällainen yleistäkin muissa perheissä? Että lasten kaverille ei tarjota mitään, vaikka muut syö. Ja sitten annetaan lapsen ajaa kaveri tiehensä, kun keksii, että haluaakin leikkiä jonkun toisen kanssa.
Kommentit (47)
että valikoitte lastenne kaverit. Ja vieläpä sen mukaan millaiset säännöt niiden kodeissa on. Säälittävää että opetatte lapsillekkin tuomita ihmiset väärin perustein. Oikein suvaitsevuuden huippuja.
enkä enää ota kylään sellaisia lapsia, joiden luona omani ei saa syödä.
Eikä kavereita heitellä ulos ja sisään miten haluaa. Osa on tutumpia lapsia, osa vieraampia, joten varsinkin vieraampia lapsia ei ajella kotiinsa. Naapurin pojan taas voi joskus ajaakin kotiinsa, jos tulee muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
läsnäolijat kutsutaan pöytään.
Yleensä lasten kavereita ei tule kutsumatta. Yleensä kaikilla on ruoka-ajat suunnilleen samaan aikaan (lounas ja päivällinen) ja yleensä, jos ei muuta sovita, kaikki lähtevät ruokailemaan kotiinsa. Joskus ihan sovitaan vanhempien kesken, että teidän Matti voi syödä lounaan meillä, niin voivat leikkiä pitempään.
Esim. viikonloppuna ruoka-ajat voivat vaihdella enemmän. Silloin voin vaikka lykätä hieman päivällistä ja tarvota vähän välipalaa ja koko perhe syö sitten, kun vieras on lähtenyt.
Jos lapsen kaveri tulee koulusta suoraan meille, on päivänselvää, että kumpikin saa välipalaa. Myös mun lapsi saa kaverillaan välipalaa, jos menee koulusta suoraan sinne.
Ja meillä ei kyllä tosiaan tule ja mene koko ajan kavereita kutsumatta ja sopimatta.
Tuossa ap:n tapauksessa, jos haluttiin olla vieraiden kanssa ilman ylimääräisiä lapsivieraita, olisin käynyt nätisti sanomassa sille lapselle, että meillä on nyt muuta ohjelmaa, sinun on aika lähteä kotiin ja tulla joku toinen päivä jatkamaan leikkijä. En olisi jättänyt yksin makkariin.
vieraanvaraisuus on hyve ja sinänsä tavoittelemisen arvoista. Ateistiperheissä taas usein lapset ajetaan ulos tai huoneeseen ruokailun ajaksi.
Näin ainakin meidän nurkilla.
Ei muuta tehtäiskään kuin laitettais ruokaa koko kulmakunnalle. Pääosin meillä syö vain oma väki ja joskus kun ollaan erikseen joku meille kutsuttu (joka ei asu lähistöllä) niin sille sit tarjotaan ruoka.
tietenkään en ala omille mitään herkkuja tarjoomaan jos kaverit seuraa vieressä eikä ne saa...
niin kysyin vanhemmilta. Nytkin kysyn ensin lapselta ja saatn pyytää soittaa kotiin. Jospa vaikka vanhemmat siellä tarjoaa vaikka puolen tunnin päästä ruuan, niin silloin lapsi ei varmaan meillä syö. meillä ruokaillaan yhdessä ja näin tekee suuri osan lapsen kavereiden perheestä. Välipalaa, juomaa ja esim jätskiä tarjoillaan kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tarjoaa aina, ja osa ei. Osa perhe ei anna jälkikasvulleen lupaa syödä kaverilla ja osa antaa.
Mietin vain, että mistähän se johtuu?
Onko niin, että köyhä antaa vähästäkin ja rikas ei mistään?
Välipalaa meillä saa aina. Mutta ruokailujen suhteen olen kyllä sitä mieltä, että jokainen syö lämpimän ruuan kotonaan.
Olen yh eikä kerta kaikkiaan ole vara ruokkia ihan kaikkia nälkäisiä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
enkä enää ota kylään sellaisia lapsia, joiden luona omani ei saa syödä.
Eikä kavereita heitellä ulos ja sisään miten haluaa. Osa on tutumpia lapsia, osa vieraampia, joten varsinkin vieraampia lapsia ei ajella kotiinsa. Naapurin pojan taas voi joskus ajaakin kotiinsa, jos tulee muuta.
Mikset anna omalle lapsellesi kotiintuloaikaa, että tulee syömään? Yleensä on tapana syödä perheen kesken eikä niin että syödään kavereilla.
Jos kaveri asuu kilometrin päässä ja lapsi on tokalla, en todellakaan juoksuta lasta edes takaisin parin perunan takia. Meillä myös ruokitaan kaikki, jotka ovat meillä viiden aikaan, kuten kaikki ruokkivat oman lapseni.
En tunne kuin yhden perheen, jossa ei saa ruokaa. Sieltä lapsi tulee viiden, kuuden aikaan kotiin syömään, muilla saa olla pidempään ja myös viikonloppuisin. Se perhe, joka ei syötä lasta, ei myöskään ole koskaan kylään kutsuttujen listalla siksi, että menee vaikeaksi viikonloppuisin, kun pitää vähän väliä tulla pois muiden ruokailun alta ja kotiin syömään ja mennä takaisin.
Helpompi leikkiä muiden kanssa, ettei tarvitse säheltää ja hössöttää ruoka-ajoista ja miettiä, että moneltakohan ne syö ja miten tässä nyt taas toimitaan ja soitella, että monelta syötte ja lähettäkää se lapsi sillä aikaa kotiin ja monelta saa tulla takaisin jos vielä halauvat jatkaa.
Mä epäilen, että tässä on perinteinen itä-länsisuomi jako. Me leppoisat karjalaisten perilliset ruokitaan vaikka naapurin koirakin, itäsuomalaiset taas ovat jäykempiä ja tarkempia.
sitä syömästä meillä. Heillä syötiin hiukan myöhemmin, ja sitten lapselle ei ruoka tietty enää maittanut. Ymmärrän kyllä. Kyseessä naapurin lapsi. Mutta toki jos lapsen kaveri tulee toiselta puolen kaupunkia, tai on meillä sovitusti pidempään, niin tottakai tarjotaan ruokaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
enkä enää ota kylään sellaisia lapsia, joiden luona omani ei saa syödä.
Eikä kavereita heitellä ulos ja sisään miten haluaa. Osa on tutumpia lapsia, osa vieraampia, joten varsinkin vieraampia lapsia ei ajella kotiinsa. Naapurin pojan taas voi joskus ajaakin kotiinsa, jos tulee muuta.
Mikset anna omalle lapsellesi kotiintuloaikaa, että tulee syömään? Yleensä on tapana syödä perheen kesken eikä niin että syödään kavereilla.Jos kaveri asuu kilometrin päässä ja lapsi on tokalla, en todellakaan juoksuta lasta edes takaisin parin perunan takia. Meillä myös ruokitaan kaikki, jotka ovat meillä viiden aikaan, kuten kaikki ruokkivat oman lapseni.
En tunne kuin yhden perheen, jossa ei saa ruokaa. Sieltä lapsi tulee viiden, kuuden aikaan kotiin syömään, muilla saa olla pidempään ja myös viikonloppuisin. Se perhe, joka ei syötä lasta, ei myöskään ole koskaan kylään kutsuttujen listalla siksi, että menee vaikeaksi viikonloppuisin, kun pitää vähän väliä tulla pois muiden ruokailun alta ja kotiin syömään ja mennä takaisin.
Helpompi leikkiä muiden kanssa, ettei tarvitse säheltää ja hössöttää ruoka-ajoista ja miettiä, että moneltakohan ne syö ja miten tässä nyt taas toimitaan ja soitella, että monelta syötte ja lähettäkää se lapsi sillä aikaa kotiin ja monelta saa tulla takaisin jos vielä halauvat jatkaa.
Mä epäilen, että tässä on perinteinen itä-länsisuomi jako. Me leppoisat karjalaisten perilliset ruokitaan vaikka naapurin koirakin, itäsuomalaiset taas ovat jäykempiä ja tarkempia.
Mun mielestä ei ole mitenkään hankalaa, että lapsi itse ilmoittaa että lähden tästä nyt kotiin syömään, ja kysyy että saako sen jälkeen tulla takaisin. Näin ainakin meidän lapsi toimii ja hyvin pärjää.
Eikä se ole mielestäni lapsen "juoksuttamista" vaan hyvä tapa ensinnäkin että näen itsekin lasta, ja ettei lapsi ole liian kauan kyläilemässä, aina kun eivät kaikki osaa sanoa lapselle että vois jo lähteä kotiin. Tuossa kohtaa on hyvä sitten sanoa lapselle vaikka että ei enää tänään, ku lapsi itse kysyy.
Näin siis lapsi oppii että syödään kotona perheen kesken, oppii kysymään luvan että saako vielä tulla leikkimään ja oppii myös ottamaan vastaan sen kiellon.
Lisäksi sitten lapseni ei luuhaa koko päivää toisten nurkissa ja vielä syökin siellä, vaan tulee välillä kotiin.
vaan lapset itse hoitavat kaverisuhteensa. Mulle riittää että kysytään saako meille tulla.
Mä en myöskään stressaa kavereiden ruoka-ajoista ym. Ei kuulu mulle miten ne hoitavat. Jos pyytää ruokaa niin sitä saa, muuten oletan että ruokailu hoidetaan omassa kodissa. Aika monella on välipalarahaa ja käyvät kaupan kautta ennen kuin menevät kylään suoraan koulun jälkeen.
Mä huolehdin aina omieni ruokailusta tavalla tai toisella ja kotiintuloajoista. En siis huolehdi myöskään meille tulevien säännöistä.
Mutta tässä täytyy nyt ottaa huomioon että on eri asia jos lapset ovat 7 v tai alle -silloin täytyy aina sopia vanhempien kesken kyläilyistä. Mä kirjoitin tässä yli 8 v koululaisista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että lasta rohkaistaan viikonloppuisin vierailemaan vain perheissä, joissa ei juoksuteta, kuten lasta rohkaistaan kutsumaan meille kavereita, jotka saavat syödä meillä.
Ympärillämme on paljon yksilapsisia perheitä, jotka ilahtuvat lapsen kaverista ja ruokkivat automaattisesti kaikki lapset, eivätkä halua juoksuttaa lasta kilometriä kotiin ja takaisin.
Me myös ruokimme automaattisesti kaikki.
Piste ja meidän valintamme. Muut saavat tehdä omat valintansa.
yleensä lapset leikkii naapuriston lasten kanssa, ja en tarjoa ruokaa, menevät koteihinsa. Jos herkkuja jaetaan, niin sitten leikkikavereille kanssa. Jos en tiedä leikkikavereiden vanhempia (tai siis heidän suntautumistaan nameihin), niin sitten en tarjoile omillenikaan.
Jos joku tulee kylään, niin sitten tarjotaan ruuat, välipalat ja herkut samoin kuin omille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nimim. Jeesus ruokki kaikki parilla kalalla ja leivällä, sekä muutti veden viiniksi
siiten hyvin nirsoja, eivätkä halua syödä jotain kasvismössöjä jne.
Kasvismössö tekee kyllä ihan hyvää kaikille.
Yleensä kouluikäiset osaa kertoa allergioistaan itse, tutuista lapsista ne tiedetään ja nirsot lapset voi syödä mitä haluaa tai olla syömättä. Oma valinta. Osa nirsoista lapsista on ihan äityliinin omia aikaansaannoksia, eivätkä parissa tunnissa kuole nälkään.
Emme kuitenkaan ole mikään ravintola, vaikka kaikki ruokitaankin.
lähtökohtaisesti kotiin ruokailemaan menevä ei enää tule uudestaan. EI vierailun tarvitse ihan koko päivää kestää.
Meillä yleensä vieraillaan joko aamupäivällä, jolloin lähdetään kotiin lounaalle tai iltapäivällä, jolloin sitten viimeistään iltaruoalle lähdetään kotiin.
Voin kyllä tarjota lounasta, mutta kyllä silloinkin sitten iltapäivän aikana voisi kotiutua, ei tarvitse ihan koko päivää olla. Yleensä vierailut ei meillä kestä 3-4 h enempää.
Vkon lopun päivällinen on meillä usein sellainen koko perheen rauhoittumishetki, ja mielellään minusta ennen sitä voi kaverit mennä kotiin.
Mun mielestä viikonloput ovat pitkälti perheen yhteistä aikaa eikä ole kivaa että on lasten kaverit koko ajan nurkissa. En myöskään halua että omani ovat poissa koko päivän. Viikonloppuina nyt ainakin pitäisi koko perheen istua yhdessä ruokapöytään. Eli jos lapsi menee viikonloppuna kylään ja oletettavasti on juuri syönyt kotona eikö se riitä että on max. 4 h ja tulee sitten kotiin? Voi vaikka se kaveri sitten tulla vastavuoroisesti teille. Ei tässä edes ole kyse toisten lasten ruokkimisesta vaan siitä onko soveliasta antaa lapsensa kyläillä toisten luona koko päivän??? Eikö ulkoilukin välillä ole hyväksi? Vaikka sitten se kotiin syömään käveleminen...
että lasta rohkaistaan viikonloppuisin vierailemaan vain perheissä, joissa ei juoksuteta, kuten lasta rohkaistaan kutsumaan meille kavereita, jotka saavat syödä meillä. Ympärillämme on paljon yksilapsisia perheitä, jotka ilahtuvat lapsen kaverista ja ruokkivat automaattisesti kaikki lapset, eivätkä halua juoksuttaa lasta kilometriä kotiin ja takaisin. Me myös ruokimme automaattisesti kaikki. Piste ja meidän valintamme. Muut saavat tehdä omat valintansa.
Kyllä minäkin haluan että ekaluokkalainen pyörii myös kotinurkissa enemmän, mutta kyllä jo neljäsluokkalainen kaipaa enemmän kavereita ja haluaa pyöriä enemmän niiden kanssa, kuin leikkiä omassa huoneessa.
Eli jos tiedän että kaveri tulee kylään tms ja olen varannut ruokaa niin että riittää.
Olen kyllä tehnyt niin että itse jättänyt ruoakani väliin ja tarjonnut kylässä olevalle kaverille. Itse voin syödä vaikka leipää yhdellä aterialla pelkästään..
En todellakaan kehtaisi jättää ystävää yksin odottamaan kun muut kahvittelisivat herkkupöydässä..
Monesti ollaan kyllä tehty niin, että pojan ystävä menee omaa kotiin syömään ja jatkavat leikkejä sitten kun molemmat syöneet. Asutaan siis ihan naapuriss ja asiasta myös sovittu ystäväni kanssa jonka poika meillä kyläilee:)
Meillä lapset välillä syövät heillä ja heidän lapset meillä:)
Mikset anna omalle lapsellesi kotiintuloaikaa, että tulee syömään? Yleensä on tapana syödä perheen kesken eikä niin että syödään kavereilla.