Lue keskustelun säännöt.
Pidättekö outona ihmistä joka ei juuri käy missään?
01.02.2013 |
Kyseessä siis perheellinen aikuinen joka käy aina joskus kaupassa tai muuten asioilla mutta muuten kotona. Tekemisissä satunnaisesti sukulaisten kanssa.
Kommentit (105)
osa sopii tapaamisia samalle päivälle jotta saisi esitettyä molemmilla kavereille, kuinka jatkuvasti on menoa. Uuvuttavaa näyttelemistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokemukseni mukaan olet varmaankin myös liioittelija ja sellainen pintaliihottaja ihmissuhteissa? Itselläni on 15 hyvää ystävää, jotka ovat olleet minulla vuosia. Ne ovat kuin vanhat hyvät huonekalut, jotka ovat enemmän perhe kuin kavereita. Mulla on myös paljon sukua, jonka kanssa nähdään säännöllisesti ja välit ovat läheiset. Olen pohtinut asian aina niin, että nämä supersosiaaliset ihmiset ovat yleensä niitä, joilla ei ole oikein sukulaisia, perhettä tai pitkäaikaisia kavereita. Siitä vajeesta syntyy sitten se tarve, että pitää koko ajan mennä ja hehkuttaa, kuinka kiire on ollut. Mä en jaksa tehdä numeroa niistä "huonekalukavereiden" tapaamisesta. :) Siispä joku työkaveri voisi juttujeni perusteella olettaa, että en käy koskaan missään, enkä tapaa ketään. Mitä nyt miehen kanssa käydään leffassa tai jossain konsertissa pari kertaa vuodessa. nimim. siitä puhe mistä puute
Kukapa meistä tietää, mitä ne toiset tekee elämillään?
osa sopii tapaamisia samalle päivälle jotta saisi esitettyä molemmilla kavereille, kuinka jatkuvasti on menoa. Uuvuttavaa näyttelemistä.
Syitä voi olla tähän järjestelyyn muitakin kuin näyteleminen. Monella on viikossa vain muutama vapaailta, jos yhtään. Kun on 10h töissä niin ei välttämättä jaksa ketään tavata sen jälkeen. Vapaalle kertyy sitten henkilökohtaiset menot.
[quote author="Vierailija" time="01.02.2013 klo 13:30"]älkää olettako, että sitä "perhettä" kiinnostaa ikuisesti tuoda teidän päiviin sisältöä. Mun äiti on tommonen mökkiintynyt "introvertti", joka nyt koettaa syyllistää meitä aikuisia lapsia käymään.
Ei vois vähempää kiinnostaa tuollainen tyyppi, jolla ei koskaan ole mitään kerrottavaa, kun ei missään käy eikä ole mistään kiinnostunut. Ehkä on rikas sisäinen maailma hällä, muttei hän sitä osaa muille mitenkään kiinnostavasti avata. Ummehtuneelta ja hapantuneelta vaikuttaa äitini ajatukset ja sinänsä mulle ok, kunhan ei vaan oleteta, että minua kiinnostaa kovin tiuhaan pitää yhteyttä. Mulla on mielenkiintoisempaakin seuraa ja tekemistä, kiitosta vaan!
[/quote] iso komppi tälle! Äitini on samasta muotista ja meidän perhe on hänen ainoa sisältö. En olisi halunnut tätä mutta äitini ei ole kiinnostunut oikein mistään. Hän ei halua lähteä teatteriin,ei matkailla koti-eikä ulkomailla,ei kiinnosta liikuntaharrastukset eikä musiikki. Siellä hän kököttää neljän seinän sisällä ja odottaa meitä tulevaksi ja puheenaiheet ovat aina niitä samoja kun mitään ei tapahdu.
Itse voisin viettää päivätolkulla jopa sisällä menemättä ulos (kerrostalo), enkä kärsisi yhtään. Siksi pidän eniten räntäloskakeleistä, kun ei tarvitse selitellä kellekään, ettei luuhaa ulkona. Ja olen ihan "normaali". Silloin, kun jossain käyn, niin nautin kyllä siitä, mutta siitä saa kyllä sitten taas aika pitkäksi aikaa akut täyteen sosiaalista kanssakäymistä. Toisaalta, jos pitäisi viikoittain jossain käydä, niin noup. Ei tulisi mitään. Väsyisin henkisesti todella pahasti, jos joutuisin joka viikko töiden lisäksi vierailemaan tai ramppaamaan jossain kahviloissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.02.2013 klo 13:30"]älkää olettako, että sitä "perhettä" kiinnostaa ikuisesti tuoda teidän päiviin sisältöä. Mun äiti on tommonen mökkiintynyt "introvertti", joka nyt koettaa syyllistää meitä aikuisia lapsia käymään.
Ei vois vähempää kiinnostaa tuollainen tyyppi, jolla ei koskaan ole mitään kerrottavaa, kun ei missään käy eikä ole mistään kiinnostunut. Ehkä on rikas sisäinen maailma hällä, muttei hän sitä osaa muille mitenkään kiinnostavasti avata. Ummehtuneelta ja hapantuneelta vaikuttaa äitini ajatukset ja sinänsä mulle ok, kunhan ei vaan oleteta, että minua kiinnostaa kovin tiuhaan pitää yhteyttä. Mulla on mielenkiintoisempaakin seuraa ja tekemistä, kiitosta vaan!
[/quote] Järkyttävästi puhut äidistäsi. Huhhu, kyllä hävettäisi, jos edes tuntisin tuommoisia ihmisiä.
[quote author="Vierailija" time="01.02.2013 klo 12:17"]Kyseessä siis perheellinen aikuinen joka käy aina joskus kaupassa tai muuten asioilla mutta muuten kotona. Tekemisissä satunnaisesti sukulaisten kanssa.
[/quote]
Miksi pitäisi käydä jossain? Mitä lisää se tuo elämään? En ymmärrä edes ihmisiä jotka ottaa valokuvia lomamatkoillaan. Miksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.02.2013 klo 12:26"]Mies/nainen? Minkä ikäinen?
Ikä vaikuttaa tosi paljon! Jos on esim parikymppinen kotiäiti, niin on yleensä paljon aktiivisempi hakeutumaan ihmisten ilmoille, kuin sellainen nelikymppinen kotiäiti. Ainakin oma kokemukseni mukaan.
Ehkä tämä kotihiirukka on ujo? Kotiäitiys helposti tekee sen, että jää sinne kotiin jumittumaan. Kaikki eivät jaksa solmia niitä sosiaalisia suhteita esim. pihapiirin äiteihin.
Ehkä tällä äidillä on jo ystäväkiintiö täysi. On siis tekemisissä omien kavereidensa kanssa jo riittävästi.
Ihmettelen sitä, miten voit noin tarkasti tietää tämän äidin tekemisiä?
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="01.02.2013 klo 12:26"]Mies/nainen? Minkä ikäinen?
Ikä vaikuttaa tosi paljon! Jos on esim parikymppinen kotiäiti, niin on yleensä paljon aktiivisempi hakeutumaan ihmisten ilmoille, kuin sellainen nelikymppinen kotiäiti. Ainakin oma kokemukseni mukaan.
Ehkä tämä kotihiirukka on ujo? Kotiäitiys helposti tekee sen, että jää sinne kotiin jumittumaan. Kaikki eivät jaksa solmia niitä sosiaalisia suhteita esim. pihapiirin äiteihin.
Ehkä tällä äidillä on jo ystäväkiintiö täysi. On siis tekemisissä omien kavereidensa kanssa jo riittävästi.
Ihmettelen sitä, miten voit noin tarkasti tietää tämän äidin tekemisiä?
[/quote]
Mä olen 20 v. kotiäiti. Painotus sanalla koti. En juuri liiku missään, välillä lenkkeillään vauvan kanssa. 30-vuotiaat siskoni kauhistelevat jumitustani, he liikkuvat vauvoineen vaikka missä. Samoin muilta ihmisiltä tulee koko ajan kommenttia tyyliin "eikös ton pitäis välillä käydä jossain, outoa olla vaan kotona".
Mä en vaan tajua missä mun pitäis liikkua. Ei mulla ole rahaa joka päivä shoppailla. Vauvaa ei voi viedä leffaan ym. Harvoin on vapaa-aikaa kun mies on 12 h töissä.
Yksin menisin kyllä ja näkisin kavereitani, heillä ei vielä ole lapsia niin en jaksa liikkua kaupungilla kun olen aina se hidaste, jonka vauva täytyy syöttää tai täytyy kauempaa kiertää hissille. Mua ei kiinnosta vauvakerhot, ainoa joka on lähietäisyydellä kokoontuu juuri vauvan päikkäriaikaan.
Viihdyn kotona nyt, kun vauva on pieni. Viihdyn varmasti tulevaisuudessakin enemmän kuin moni muu.
On outo, mutta minä olen sellainen. Käyn töissä ja ruokakaupassa. Miehen vanhemmilla ehkä n. kerran kahdessa kuukaudessa. Yksi kaveri, joka joskus vielä jaksaa soittaa.
En ole koskaan ollut kauhean aktiivinen, mutta nyt muutaman vuoden eristäytyminen on lisääntynyt. Joskus teinin pyytäessä käymme yhdessä kirpparilla. Kuntosalin jäsenyys on, mutta sielläkään en ole jaksanut puoleen vuoteen käydä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En muista, olenko jo vastannut mutta kerron uudestaan. Minulle tuo on elämänvaihejuttu. Opiskeluaikoina ja sinkkuaikoina tuli matkusteltua ja riekuttua yöelämässä. Nyt nelikymppisenä tärkeintä on oma perhe, koti, mökki ja puutarha. Niin rakkaita kuin kaverit aikoinaan olivatkin, nyt tulee vain sanottua, että oli kiva nähdä, kun kerran vuodessa treffataan.
Ja ne yksinäisyyden ihannoijien lapset, jotka oppivat esimerkin kautta olemaan yksin ja puuhailemaan yksin...
Voi surullista. Kostautuu yleensä jossain vaiheessa, se on nähty monella ikävällä tavalla.
Ihminen nyt vaan on sosiaalinen eläin. Se nyt ei tarkoita, että tarvii koko ajan sosialiseerata. Laumassa on totuttu olemaan jo aikojen alusta.
Tiedän tuttavapiiristä tällaisen äidin. Nyt siis alpsensa jo iältään lähes keski-ikäinen, mutta edelleen nyhrää äidin helmoissa työttömänä ja eristäytyneenä tämän äidin epäsosiaalisen ja passiivisen kasvatuksen tuloksena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.02.2013 klo 13:30"]
älkää olettako, että sitä "perhettä" kiinnostaa ikuisesti tuoda teidän päiviin sisältöä. Mun äiti on tommonen mökkiintynyt "introvertti", joka nyt koettaa syyllistää meitä aikuisia lapsia käymään.
Ei vois vähempää kiinnostaa tuollainen tyyppi, jolla ei koskaan ole mitään kerrottavaa, kun ei missään käy eikä ole mistään kiinnostunut. Ehkä on rikas sisäinen maailma hällä, muttei hän sitä osaa muille mitenkään kiinnostavasti avata. Ummehtuneelta ja hapantuneelta vaikuttaa äitini ajatukset ja sinänsä mulle ok, kunhan ei vaan oleteta, että minua kiinnostaa kovin tiuhaan pitää yhteyttä. Mulla on mielenkiintoisempaakin seuraa ja tekemistä, kiitosta vaan!
[/quote]
Anoppi 66-vuotias on tätä samaa kaliiperia,mikään ei kiinnosta,ei käy missään,ei harrasta mitään. Silti valittaa yksinäisyyttään,odottaa että muut tulevat häntä sinne kotiin viihdyttämään.On ilmiselvästi tyytymätön elämäänsä ja oloonsa. Äitini täytti juuri 72 ja on 100 krt iloisempi ja virkeämpi ihan siitä syystä että kuuluu eläkeläisjärjestöön jossa tapaa muita ihmisiä ja he tekevät kesällä varsinkin retkia ja matkoja. Äitini käy seniori jumpassa ja lukupiirissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No missäs sitä pitäis käydä että olis normaali? Baarissa vai? Ne ajat on vähän eilistä ja prioriteetit muuttuneet.
Olen itse sellainen että käyn kaupassa ja keskustassa silloin kun sinne asiaa on, lenkillä päivittäin mutta muuten olen kotona. Ja olen ihan tyytyväinen elämääni.
On kyllä rasittavaa yrittää sopia mistä tahansa asiasta sellaisen ihmisen kanssa joka pätee sillä kuinka hän on suosittu ja tarpeellinen ja KIIREINEN. Kukaan ei ole korvaamaton. Eräänkin ihmisen kanssa piti hoitaa opiskelutehtävä luentojen ulkopuolisella ajalla. Sain kuulla yksityiskohtaisen selostuksen siitä mitä hänellä on milloinkin ja kuinka hän on kello 8-20 aina kiinni jossain. Minähän en siis kysynyt että mitä sä aiot tehdä tällä tai tolla viikolla, kysyin millon sulle sopis tää tehdä. Tuollaiset ihmiset eivät myöskään koskaan kysy muilta mitään tai ota heitä huomioon, selittävät vaan omista jutuistaan jotka eivät todellisuudessa jaksa kiinnostaa ketään.
Tavallaan. Pidän epätavallisena ja siinä mielessä outona, mutta en friikki-tavalla outona.
[quote author="Vierailija" time="23.05.2013 klo 11:12"]
[quote author="Vierailija" time="01.02.2013 klo 13:30"]
älkää olettako, että sitä "perhettä" kiinnostaa ikuisesti tuoda teidän päiviin sisältöä. Mun äiti on tommonen mökkiintynyt "introvertti", joka nyt koettaa syyllistää meitä aikuisia lapsia käymään.
Ei vois vähempää kiinnostaa tuollainen tyyppi, jolla ei koskaan ole mitään kerrottavaa, kun ei missään käy eikä ole mistään kiinnostunut. Ehkä on rikas sisäinen maailma hällä, muttei hän sitä osaa muille mitenkään kiinnostavasti avata. Ummehtuneelta ja hapantuneelta vaikuttaa äitini ajatukset ja sinänsä mulle ok, kunhan ei vaan oleteta, että minua kiinnostaa kovin tiuhaan pitää yhteyttä. Mulla on mielenkiintoisempaakin seuraa ja tekemistä, kiitosta vaan!
[/quote]
Anoppi 66-vuotias on tätä samaa kaliiperia,mikään ei kiinnosta,ei käy missään,ei harrasta mitään. Silti valittaa yksinäisyyttään,odottaa että muut tulevat häntä sinne kotiin viihdyttämään.On ilmiselvästi tyytymätön elämäänsä ja oloonsa. Äitini täytti juuri 72 ja on 100 krt iloisempi ja virkeämpi ihan siitä syystä että kuuluu eläkeläisjärjestöön jossa tapaa muita ihmisiä ja he tekevät kesällä varsinkin retkia ja matkoja. Äitini käy seniori jumpassa ja lukupiirissä.
[/quote]
Kuulostaa ihan mun äidiltä. Äitini on jämähtänyt neljän seinän sisälle ei käy missään eikä harrasta mitään. Ajatukset pyörii tosi pikkuisessa piirissä. Olen yrittänyt hyvällä ja pahalla mutta kun mikään ei kiinnosta. Mökkiytyminen ruokkii ahdistusta ja masennusta. Anoppi ja tätini ovat virkeitä yli 70-vuotiaita ja harrastavat ja menevät ja osallistuvat. Äitini joka on ed mainittuj anuorempi odottaa kellon kanssa että koska sinne mennään hänelle pitämään seuraa,aika rasittavaa.
Ei täällä kirjoittelijat (ainakaan osa) mitään tosi introverttejä ole jos niillä on miehet ja lapset! Ainakin jossain vaiheessa on ollut halua sosiaaliseen kanssakäymiseen.
Haluaisitko Ap tulla kertomaan millainen ko. henkilö on, ikä, sukupuoli, asuuko kaupungissa yms.
Olisi kiinnostavaa kuulla. Oletko varma hänen kaikista menoista, eli tarkkailetko häntä 24/7?
Kokemukseni mukaan olet varmaankin myös liioittelija ja sellainen pintaliihottaja ihmissuhteissa?
Itselläni on 15 hyvää ystävää, jotka ovat olleet minulla vuosia. Ne ovat kuin vanhat hyvät huonekalut, jotka ovat enemmän perhe kuin kavereita. Mulla on myös paljon sukua, jonka kanssa nähdään säännöllisesti ja välit ovat läheiset.
Olen pohtinut asian aina niin, että nämä supersosiaaliset ihmiset ovat yleensä niitä, joilla ei ole oikein sukulaisia, perhettä tai pitkäaikaisia kavereita. Siitä vajeesta syntyy sitten se tarve, että pitää koko ajan mennä ja hehkuttaa, kuinka kiire on ollut.
Mä en jaksa tehdä numeroa niistä "huonekalukavereiden" tapaamisesta. :) Siispä joku työkaveri voisi juttujeni perusteella olettaa, että en käy koskaan missään, enkä tapaa ketään. Mitä nyt miehen kanssa käydään leffassa tai jossain konsertissa pari kertaa vuodessa.
nimim. siitä puhe mistä puute