Hih! Olen kai tullut vanhaksi, koska olen positiivisen palautteen lisäksi ryhtynyt antamaan

täähän lähti aspa-aiheesta liikkeelle. Ja vielä spesifistä tapauksesta eli "aspa on epäystävällinen". Voi olla, että keskustelut menivät ristiin.



Ja et ymmärtänyt minun kommenttiani, jos näet näkökulmassani yhteen näkökulmaan fiksoitumista. Jos lähdetään yleisemmälle tasolle, on silti olemassa roolijako: se, joka antaa palautetta ja se, joka ottaa vastaan. Ne ovat todella subjektiivisia rooleja, tosielämässä kaikki kaunopuheisuus kuinka palautetta tulee ottaa vastaan jne. jää aina lässynlääksi. Ja tämän taas sanon kokemuksesta, enkä yritäkään väittää, että mielipiteeni on jumalasta seuraava.:)



Tuo "kaikkien pitää olla minun kanssani samalla aaltopituudella" on taas sinun mielipiteesi ja vielä aika haettu sellainen.:)

Ehkä vastailen tähän ketjuun vielä myöhemmin, kun ehdin. t: se aiempi

Jos sanon vaikkapa kassalle että käytöksesi oli epäystävällistä kun repäisit rahat kädestäni, niin se ei tarkoita että olen nimitellyt myyjää epäystävälliseksi ja mulkoillut samalla vielä häntä halveksivasti.

Kertokaa paremmintietäjät.

No ei tuossa ole sellaista rakentavan palautteen mahdollisuutta

Jos koet, että aspa on epäystävällinen, niin sitten koet, miten aspa voi mielestäsi korjata tilanteen? Ei mitenkään. Vai pitäiskö aspan sanoa, että "tehdäänpäs uusiksi että menee oikein"?

Jos siis kokee, että palvelu on epäystävällistä, kannattaa silti valittaa esimiehelle tms.

Vinkki: kaikki naama norsun vitulla olevat jäävät mieleen vain hölmöinä narisijoina, jos sinulla on oikeasti asiaa niin voit ilmaista sen asiallisesti. Aspana olen ainakin siinä määrin ihminen, että koen märisemisen epäkunnioittavana.

Itseasiassa voit myös miettiä omalla kohdallasi tilanteita, jolloin olet saanut tuntemattomalta ihmiseltä negatiivista palautetta. Sellaista tilannetta ei oikeasti olekaan, että joku oikeasti voisi ottaa negatiivista palautetta vastaan tuntemattomalta henkilöltä. Ja yleensä vielä noilla aspoilla ei ole mitään koulutusta asiaan, joten heillä ei ole mitään ammatillisuutta, mitä kautta kohdata sellainen palaute, että "olit minulle epäystävällinen".

Tottakai korjauksen voi tehdä itse jos haluaa!

Jos minä saan toiselta negapalautetta ja se on aiheellista, pyydän anteeksi ja jos mahdollista on, korjaan tilanteen. Tällaisissa tilanteissa voi myös oppia itse omaehtoisesti uutta, nähdä miten kannattaa toimia.

Jos toinen on raivoissaan, saatan jopa ymmärtää hänen tunteensa reaktiona tilanteeseen. Itse olen yleensä aika kylmäkalle, esitän asiani viileästi mutta selkeästi. Jos joku näkee jotain vihaista mulkoilua, hän näkee sitä omassa päässänsä.

Miten ihmeessä se esimies voi sen paremmin tilannetta korjata, kuin pyytää anteeksi alaisensa puolesta ja mahdollisesti puhutella alaista siinä toivossa, että tämä jatkossa toimisi toisella tavalla?

Ja kun alainen tulee seuraavan kerran vastaan ja asia on hoidettu ylemmän tahon kautta, valituksen kohde joko pelkää minua tai vilkuilee vihamielisesti, kun ei ole halunnut ottaa vastuuta tapahtuneesta vaan syyttelee siitä edellen minua.

Jos hän olisi suoraan voinut korjata tilanteen kahden kesken kanssani, se olisi jäänty taakse ja elämä olisi jatkunut.

Minä olen tottunut ottamaan palautetta vastaan, negatiiivista ja positiivista sekä asiallista ja epäasiallista. Minä en tarvitse poliisia tai esimiestä kertomaan, että nyt olen toiminut väärin. Onneksi pystyn ymmärtämään asioita ilman välikäsiäkin.

Ei minua kiinnosta se kuka palautteen antaa, onko kyseessä tuttu vai tuntematon. Oleellista on menikö asia oikein ja miten se myös jatkossa menisi oikein.

On ihan totta, että selän takana pomolle annettu valitus on varsinainen raipparangaistus, jonka tarkoitus on vain nöyryyttää. SE on tyhmin tapa antaa palautetta, tietty voi olla jotain lieventäviä asianhaaroja tässä tapauksessa. Mä puhun vaan yleisellä tasolla.

Mutta musta ei ole oleellista, meniko asia oikein, kuten kirjoittaja sanoo. Musta oleellisinta olisi, että ihmiset oppisi

tekee virheitä,

hyväksyy, että virheistä tulee sanomista

hyväksyy, että siihen ei kuole ja se ei ole maaimanloppu.

kaikkee ei voi tehdä oikein. Tärkeintä oisi ettei se mokaaminen olisi niin suunnattoman häpeän paikka, että sen vuoksi rupee esim. raivoo, tai vajoo niin hirveeseen masennukseen, ettei kehtaa enää mitään.

Parhaiten noi oppii, kun itsekin huomauttaa aina välillä virheistä. Kun tajuaa, mitä sen huomauttajan päässä tapahtuu, tajuaa senkin, miksi se ei ole maailmanlopun paikka vastaanottajalle saada välillä kritiikkiä tekemisistään

Joo hyvä pointti. Ilmaisin itseni vähän huonosti.

En näe virheiden tekemistä mitenkään kohtalokkaana, kaikkihan niitä tekevät. Aina ei voi suoriutua 100%:sti.

Voin toki tuntea surua, katumusta tai häpeääkin virheestäni, mutta mikäs siinä sitten tuntiessa.

Esimerkiksi jos häpeän sitä miten olen toista ihmistä kohdellut, voin sen jälkeen pyytää toiselta anteeksi ja jos mahdollista, auttaa toista asian hoitamisessa kuntoon.

Jatkossa en halua tuntea samaa epämiellyttävää tunnetta, joten todennäköisesti tapauksen johdosta taipumus huonoon käytökseen minussa heikkenee.

Kun olen pyytänyt anteeksi ja tehnyt mitä voin, jätän asian taakseni. Olen oppinut jotakin, kehittynyt ihmisenä taas vähän paremmaksi.

Keskityn yleensä enemmänkin vahvuuksiini, koska niiden avulla asiat hoituvat.

Ja hei sinä "aspa", jos olen joskus huomauttanut sinulle toiminnastasi, se todellakin tarkoittaa arvostelua vain sitä kyseistä käytöstä kohtaan - ei sitä, että pitäisin sinua kelvotomana ihmisenä.

Tämän kun hoksaisit, ehkä me palautteen antajat emme stressaisi sinua niin kovasti :)

täähän lähti aspa-aiheesta liikkeelle. Ja vielä spesifistä tapauksesta eli "aspa on epäystävällinen". Voi olla, että keskustelut menivät ristiin.

Ja et ymmärtänyt minun kommenttiani, jos näet näkökulmassani yhteen näkökulmaan fiksoitumista. Jos lähdetään yleisemmälle tasolle, on silti olemassa roolijako: se, joka antaa palautetta ja se, joka ottaa vastaan. Ne ovat todella subjektiivisia rooleja, tosielämässä kaikki kaunopuheisuus kuinka palautetta tulee ottaa vastaan jne. jää aina lässynlääksi. Ja tämän taas sanon kokemuksesta, enkä yritäkään väittää, että mielipiteeni on jumalasta seuraava.:)

Tuo "kaikkien pitää olla minun kanssani samalla aaltopituudella" on taas sinun mielipiteesi ja vielä aika haettu sellainen.:)

Tässä ketjussa on keskusteltu yleisesstä tasosta, sun aspatasostas, opettajien vaikeudesta ottaa palautetta vastaan ym. To-si monista jutuista siis. Monenlaisista. Erilaisista kuin omasi. Ja mä yllätän sut: joku saattaa noiden kolmen lisäksi lisätä tähän jonkun ihan uuden näkökulmankin! Sellaista keskustelupalstoilla on.

Joten älä nyt tuohon jumita, että kun sulla oli tähän asiaan aspakanta, ja aloituksessakin ala mainittiin, niin kukaan ei saa puhua yleisellä tasolla. No, sitä et sanonutkaan, mutta paljon tasostasi kertoo, että dissasit mun sanomiset sillä perusteella, ettet ymmärrä, miten niitä voisi omassa aspaelämässi soveltaa kaikkiin oman elämäsi aspatapahtumiin. Kyllä se on vähän kapea asenne, etenkin tällaisiin keskusteluketjuihin.

MÄ ymmärrän sun kyvyt "aspana" koko ajan paremmin. En palkkaisi hommiin. Itse lopetan tämän vänkäämisen tähän ja toivotan sulle ihanaa "aspa"kevättä sinne "aspa"hommiin!

Ala liioittele. Antakaa silti varoitus, mina tarvitsen sen pian. Yess!