Tunnetko aikuisia vanhempiensa kanssa asuvia?

Olen 37v vanhempieni luokse muuttanut villiksikin haukuttu adonis.

Syynä silkka laiskuus ja ahneus. Äitini pesee pyykkini ja hoitaa lapsiani viikonloppuisin, kun lähden baariin.

Kaikille tämä käy hyvin, äitini ja isäni saavat nauttia kerran viikossa lapsenlapsiensa seurasta ja minä puhtaan pyykin ja vanhan huoneeni ja sapuskat siihen päälle. Parempi näin, kuin se että lapseni kävisivät luonani jossain betonilähiössä.

Ex tästä vinoilee aina, mutta kateellisen se ämmä on, ei muuta!

T: Ex

Et oo sentään ruipelo ja eristäytynyt. Ja naistakin oot kuitenkin joskus saanut, kerran lapsia löytyy. Et oo tyypillinen peräkammarinpoika. :D

yksi alle kouluikäinen lapsi. Opiskelee ja käy töissä suurinpiirtein ympäri vuorokauden. Aktiivinen sosiaalisissa kuvioissa. Äiti on lähivanhempi, mutta edellämainitusta syystä lapsi lähes aina mummon vastuulla. Jos mummo poissa, niin lapsi on enemmän isällään.



65-vuotias naimaton nainen asuu äitinsä kanssa. Lähes 90-vuotias hyväkuntoinen äiti voisi asua yksinkin, jos suostuisi muuttamaan maatalosta pois.



Reilu kolmekymppinen mies asuu asuu vanhempiensa kanssa samassa omakotitalossa. Vain lyhyen opiskeluajan asunut muualla. Aktiivinen työssä ja sosiaalisissa kuvioissa, ei ole tiettävästi seurustellut. Vanhemmat saattavat kyllä olla toisella puolen Suomea mökillään useita kuukausiakin putkeen.

No normaali ja normaali, mutta napanuoraa ei ole koskaan katkaistu. Ammatti ja työpaikka löytyy (AMK-tutkinto) mutta ei ole koskaan edes seurustellut vastakkaista sukupuolta, tai samaakaan ;) olevan kanssa.

Oli yksi syy, miksi en halunnut jatkaa. Hän asuu nyt siellä vaimonsa ja vanhempiensa kanssa. Aivan äärimmäisen rasittava tilanne, mutta ei onneksi enää tarvitse kärsiä siitä.

Oli yksi syy, miksi en halunnut jatkaa. Hän asuu nyt siellä vaimonsa ja vanhempiensa kanssa. Aivan äärimmäisen rasittava tilanne, mutta ei onneksi enää tarvitse kärsiä siitä.

Hänellä on kuitenkin vaimo, käsittääkseni tässä tarkoitettiin ns.peräkammarinpoikia?

Toinen on alkoholisoitunut ja nyt jo osin terveytensä menettänyt nelikymppinen mies.



Toinen on 22-vuotias, syrjäytynyt nuori.

kohta 50v. "pojan" joka edelleen asuu vanhempiensa luona. Äiti yritti saada poikaansa asumaan omilleen ja elämään omaa elämäänsä. Asunnon sai ostettua mutta kotoa ei pystynyt muuttamaan. Pelottaa kuinka käy kun vanhemmista aika jättää...

peräkammarinpoika, jolla on vaimo. Ei siis millään halua luopua vanhemmistaan ja heidän läheisyydestään. Vaimo on haettu ulkomailta. 3

Oli yksi syy, miksi en halunnut jatkaa. Hän asuu nyt siellä vaimonsa ja vanhempiensa kanssa. Aivan äärimmäisen rasittava tilanne, mutta ei onneksi enää tarvitse kärsiä siitä.

Hänellä on kuitenkin vaimo, käsittääkseni tässä tarkoitettiin ns.peräkammarinpoikia?

yläasteella asui vanhemmillaan. ei ollut mikään hissukka vaan pätevä ja asiansa osaava, sanavalmis. jäi eläkkeelle hiukan lukioon lähtöni jälkeen. ei siis ollut asunut välissäkään muualla ja palannut hoitamaan vanhempiaan, vaan asui koko työikänsä näiden kanssa. ei varmaan tarvitse sanoa ettei hänellä ollut lapsia tai miestä.

kohta 50v. "pojan" joka edelleen asuu vanhempiensa luona. Äiti yritti saada poikaansa asumaan omilleen ja elämään omaa elämäänsä. Asunnon sai ostettua mutta kotoa ei pystynyt muuttamaan. Pelottaa kuinka käy kun vanhemmista aika jättää...

oma asunto muttei uskalla muuttaa? hellanlettas.

kohta 50v. "pojan" joka edelleen asuu vanhempiensa luona. Äiti yritti saada poikaansa asumaan omilleen ja elämään omaa elämäänsä. Asunnon sai ostettua mutta kotoa ei pystynyt muuttamaan. Pelottaa kuinka käy kun vanhemmista aika jättää...

oma asunto muttei uskalla muuttaa? hellanlettas.

Oisko vanhemmissakin vikaa?

kohta 50v. "pojan" joka edelleen asuu vanhempiensa luona. Äiti yritti saada poikaansa asumaan omilleen ja elämään omaa elämäänsä. Asunnon sai ostettua mutta kotoa ei pystynyt muuttamaan. Pelottaa kuinka käy kun vanhemmista aika jättää...

oma asunto muttei uskalla muuttaa? hellanlettas.

Mikäs siinä. Ihmiset ovat erilaisia. Hänelle koitttaa kovat ajat, kun vanhemmat kuolevat, mutta siihen asti...

Kyllä minua hävettäisi, jos oma poika vielä 30v täytettyään asuisi kotona. Ja veisin kyllä jo psykiatrille, jos olisi myös työtön eikä olisi harrastuksia tai ystäviä.

Lasteni setä asuu vanhempiensa kanssa. Ikää on 35 vuotta. Tämä katto-kassista muistuttava reppana pelaa yöt virtuaaliystäviensä kanssa ja nukkuu päivät. Mamma ja pappa käyvät töissä ja hoitavat poikaansa. Eikä pojalla ole mitään aikomustakaan irrottautua. Kun vanhmmat lähtevät mökilleen jossa on yksi huone, tämä rassukka raahautuu mukaan...Isä on yrittänyt muutaman kerran kysyä, eikö poika aio muuttaa kotoa ja alkaa elämään omaa elämäänsä, johon tämä vastasi (kuulin itse): "hulluhan mie oisin jos täältä muuttaisin" . Niinpä. Eläminen on halpaa ja helppoa kun kaikki tulee valmiina. Nyt hän on löytänyt vaimon thaimaasta... Heitä on siis pian kokonainen peräkammarin perhe! Ainoa mutka matkassa on raha: vaimo on kerran tullut maahan ja viipynyt 3kk jonka turistiviisumilla saa kerrallaan oleskella. Reissaaminen on kallista, niinpä tämä miesraukka on joutuu säästämään... Vaimo muttaa tämän joukon jatkoksi sitten aikanaan. Saapa anoppi jonkun muun kiusattavakseen kun minä en enää kestänyt asua hänen kanssaan samassa kylässä. Täytyy sanoa, että jos omat lapseni edes yrittävät jäädä nurkkiini pyörimän aikuisina niin saavat kyllä äkkilähdön kotoa. Minusta se on kamalaa jos lapsi ei kykene itsenäistymään ja elämään omaa elämäänsä. Säälittävää

Lasteni setä asuu vanhempiensa kanssa. Ikää on 35 vuotta. Tämä katto-kassista muistuttava reppana pelaa yöt virtuaaliystäviensä kanssa ja nukkuu päivät. Mamma ja pappa käyvät töissä ja hoitavat poikaansa. Eikä pojalla ole mitään aikomustakaan irrottautua. Kun vanhmmat lähtevät mökilleen jossa on yksi huone, tämä rassukka raahautuu mukaan...Isä on yrittänyt muutaman kerran kysyä, eikö poika aio muuttaa kotoa ja alkaa elämään omaa elämäänsä, johon tämä vastasi (kuulin itse): "hulluhan mie oisin jos täältä muuttaisin" . Niinpä. Eläminen on halpaa ja helppoa kun kaikki tulee valmiina. Nyt hän on löytänyt vaimon thaimaasta... Heitä on siis pian kokonainen peräkammarin perhe! Ainoa mutka matkassa on raha: vaimo on kerran tullut maahan ja viipynyt 3kk jonka turistiviisumilla saa kerrallaan oleskella. Reissaaminen on kallista, niinpä tämä miesraukka on joutuu säästämään... Vaimo muttaa tämän joukon jatkoksi sitten aikanaan. Saapa anoppi jonkun muun kiusattavakseen kun minä en enää kestänyt asua hänen kanssaan samassa kylässä. Täytyy sanoa, että jos omat lapseni edes yrittävät jäädä nurkkiini pyörimän aikuisina niin saavat kyllä äkkilähdön kotoa. Minusta se on kamalaa jos lapsi ei kykene itsenäistymään ja elämään omaa elämäänsä. Säälittävää

Aivan. Lapsella on silloin jotenkin kietoutunut kiintymyssuhde äitiin. Nämä tapaukset tarvitsisivat ammattiapua. Monesti nämä aikuiset "lapset" on työttömiä, syrjäytyneet sosiaalisista verkostoista ja jumiutuneet kotiin. Toiset eivät lähde kotoa edes kaupungille/kylälle vaan elämänpiiri rajoittuu kotiin, kun pelkäävät maailmaa. Mistäköhän johtuu, että tämä tuntuu olevan yleisempää miehillä?

Itse pidän 25v rajapyykkinä ja jos lapseni vielä silloin asuu luonani, aion alkaa ohjata häntä pikkuhiljaa omillensa.

Pikkuserkkuni mies 44 vuotias,on ainut lapsi. Käy töissä,mutta ei ole aikomustakaan muuttaa kotoa pois. Ei ole juurikaan opiskellut,tai matkustellut,ainut harrastus atitaa olla dokailu paikakllisbaarissa lauantaisin. Hänen maailmankuva on aika suppea,ihan koko ikänsä pyörinyt siinä yhdessä ja samassa pikku ympyrässä.

Ylä-aste aikainen luokkakaveri,jatkoi vanhempiensa maatilaa ja laajensi sitä melkoisesti. Isä ja äiti asuvat aina vaan tilalla,eivät osaa lähteä,kun ovat ikänsä siinä asuneet. Nuorella isännällä on ollut tyttöystäviä mutta eipä ne siellä kauaa pysy,ei kukaan halua nykypäivänä asua anopin kanssa samassa taloudessa.

Kotipaikkakunnallani on muitakin nuoria isäntiä jotka ovat jatkaneet tilaa,mutta isät ja äidit ovat ostaneet ok-talon,tai rivarin ja muuttaneet lähemmäs palveluita. Tuo on tervettä ja kaikki saavat oman elämän.

Pikkuserkkuni mies 44 vuotias,on ainut lapsi. Käy töissä,mutta ei ole aikomustakaan muuttaa kotoa pois. Ei ole juurikaan opiskellut,tai matkustellut,ainut harrastus atitaa olla dokailu paikakllisbaarissa lauantaisin. Hänen maailmankuva on aika suppea,ihan koko ikänsä pyörinyt siinä yhdessä ja samassa pikku ympyrässä.

ja vaimo asuu muualla? on siinä kanssa. "meen miehelleni käymään, toivotaan ettei anoppi oo kotona, olis kiva olla joskus kaksistaan ilman vanhempia"

Lue vaikka toi ketju vaimosta, joka pisti miehensä karkit lukkojen taakse. Biologiselta iältään ovat varmaan aika samanikäisiä, mutta suhde on aikuisen ja lapsen. Komppaajia tälläiselle suhteelle oli PALJON!

äitinsä kanssa. Kun äiti sitten kuoli, alkoi seurustelemaan - ekaa kertaa eläissään - oltiin kyllä koko suku ihan ällikällä lyöty. Löysi vielä oikein mukavan naisen. Toivon hänelle oikein paljon onnea!