Lue keskustelun säännöt.
Kamala anoppi! Muutti naapuriin
10.03.2012 |
Ongelmana on anoppini, joka kuukausi sitten muutti viereiseen rappuun. Kuulostaa painajaiselta? Sitä se onkin.
Olen äityislomalla, ja hänkin on eläkkeellä, joten hän viettää sitten päivät kahvitellen meillä. Kahvituokiot ei oo mitää lyhyitä, parhaimmillaan hän istuu viisi-kuusikin tuntia meillä juoruillen ja kertoen kissastaan yms.
Haluaisin käydä lenkillä vauvan kanssa, nukkui päiväunia ja käydä kylässä mutta anopin takia se ei oikein onnistu, koska hän on oikeastaan joka arkipäivä meillä.
Välissä olen yrittänyt vihjata, että lähtisi kotiin kun haluan päiväunille, mutta hän ei yksinkertasesti tajua lähteä. Yleensä hän lähtee vasta kun mieheni tulee kotiin ja alamme laittamaan ruokaa yms.
Jos olen lähtenyt esim. aamulenkille vauvan kanssa enkä ole kotona, anoppi soittaa ja kysyy koska tulen. Välissä hän on oven takana odottamassa.
Lastenhoitoapua hänestä kuitenkaan ei ole, muutaman kerran olen pyytänyt häntä katsomaan vauvaa kun lähtisin salille, mutta aina hänelle on tullut jokin "yllättävä meno" kuten kaupassa käynti.
Miten saan ainakin vähän etäisyyttä anoppiin?
Kommentit (23)
sulla onkin niin vittumainen ongelma, että sitä ei ratkase mikään siististi. JOko loukkaat verisesti anoppiasi tai sitten siedät tilannetta hampaa purren.
Klassinen loose-loose.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun anopilla oli alkuaikoina tapana tulla heti aamusta kolkuttelemaan ovelle ja kyllä hän viihtyi vaikka koko päivän. Jonkun aikaa hän jaksoi käydä, keitin teetä ja katsottiin telkkaria yhdestä tai puhuttiin kissoista. Muuten anoppi sai olla niin kauan kun tahtoi, minä vaan aloin samalla siivoilla, lukea, menin suihkuun jne - kunnes anopille meidänkin seura alkoi tuntua arkiselta eikä enää yhtä jännittävältä ja käynnitkin harvenivat. Nykyään saattoi päivällä piipahtaa lainaamaan jotain nopeasti ovelta tai ilmoittamaan että on menossa ikäistensä tätikavereiden kanssa ostoksille tms. Muuten viihtyisi kylässä ehkä kerran viikossa. Paras suhtautua vaan että anoppi on perhettä eikä kohdella kun vierasta niin anoppikin tottuu siihen.
sano: hyvä kun tulit, voidaankin ruveta siivoamaan kellarikomeroa/pesemään ikkunoita/siivoamaan keittiön kaappeja. Kun on pitänyt tehdä ne enkä oikein vauvan kanssa pysty, niin onneksi sinä olet täällä apuna. :)
Tai: hei, miksi me aina täällä meillä kökitään, mennäänpä vaihteeksi teille kahville, toivottavasti sulla on pullaa pakkasessa!
Tai: hyvä kun muutit meidän naapuriin, kun voit aina vahtia vauvaa jos meillä on jotain menoa. :)
Epäilisin, että anoppiin tulee vauhtia noilla tai ainakin saat apua jos ei tule. :D
ruuvaa ovikello irti ja selitä sillä että muksut on ruvennut juoksee rapussa ja soittelee turhaan vauva herää aina siihen ja väliovi kiinni niin sit ei pääse kurkkii ootko kotona.....
ei ole, mutta voin kuvitella tilanteen jos anoppisi on samanlainen kuin eräs tuttavani.
Viimeksikin kun tuli kylään, oli alkuiltapäivä. Oli siinä sitten jo useamman tunnin viihtynyt kun sanoin että pitää laittaa ruokaa kun mies tulee pian töistä. No ei kuulemma haitannut. Laitoin sitten ruoan jota tein vain sen verran että riittää omalle perheelle, kun en älynnyt että haluaisi jäädä vielä syömäänkin. Ja jäi vielä syömisen jälkeenkin iltaa viettämään. Siinä kymmenen maissa aloin vihjailla että kylläpä väsyttää ja pitäisi päästä nukkumaan. Ei auttanut, istui vaan nojatuolissa ja juttu jatkui. Toistelin useamman kerran tuota väsymistä ja nukkumaan menoa, ja että aamulla pitää kuitenkin nousta ajoissa, ei auttanut. Lopulta olin niin väsynyt että nukahdin sohvalle, eihän kellokaan ollut kuin vähän vajaa kaksi aamuyöllä. Vaan ei lähtenyt vielä silloinkaan, melkein tunti meni nukahtamiseni jälkeenkin ennen kuin älysi häipyä. Siis oikeasti, siinä vaan kuola valuen nuokuin täysunessa sohvalla ja toinen ei älyä poistua, vaan jatkaa vaan pajattamistaan.
Ei tarvitse tulla enää uudestaan kylään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä avaa ovea, älä vastaa puhelimeen, mene sinne minne itse haluat ja ole juuri niin kauan kuin haluat. Elä elämääsi.
ja keksiä hänelle ohjelmaa kuten vesijuoksussa käyntiä, mutta mikään ei käy kun selkä ja jalat yms kipeät...
Anoppi loukkaantuu tosi helposti enkä sitäkään halua ku on kuiten tosi herttanen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaikka joka kerta kun tulee teille. Sillähän tuosta pääset... Itse en kyllä olisi noin kohtelias. Kun anoppi tulisi, sanoisin ystävällisesti mutta päättäväisesti, että "olen nyt lähdössä lenkille" tai "olen menossa päiväunille, tulisitko parin tunnin päästä."
Eihän sinun velvollisuutesi ole pitää seuraa hänelle joka päivä.
Jos kysyys miks et aukase ovea, sano että olit kakalla. =))
Aidosti, sanot että nyt mä lähden kävelylle vauvan kanssa, moido!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo tuo vois kyllä olla ihan hyvä että pyydän häntä lapsenvahdiksi, tulis äkkiä kiire kotia! ;)
Että jos en aukase ovea nii pimputtaa nii pitkää että korvat särkyy. Samalla soittaa miehelleni missä olen ja miksen aukase :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä miksi anoppi estää kyläilyt. Tuskin hän teille jää, jos lähdet sovittuun tapaamiseen tai lenkkeilet vauvan kanssa. Aloitat vauvajumpan, vauvamuskarin tai muun harrastuksen vauvan kanssa, joka maksetaan yleensä lukukaudeksi kerrallaan. Eihän sellaisesta voi loukkaantua.
Ongelma onki just siinä että hän odottaa niin pitkään että tulen kotiin ja hyökkää kylään. En voi kuitenkaa joka päivä olla koko päivää pois kotoa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sanot suoraan "lähden nyt lenkille/treffaamaan kaveri" jne. ja oikeasti alat valmistella lähtöä. Kyllä se anoppi viimeistään samalla ovenavauksella lähtee :)
Et vastaa puhelimeen, et avaa ovea - mitä se haittaa jos soittaa miehellesi ja kyselee perääsi, mies varmasti voi sanoa, ettei tiedä sinun liikkeistäsi.
Kun anoppi odottaa oven takana sinun tullessa kotiin niin esität ilahtunutta: "onpa kiva että olet tulossa ja että sinulla on aikaa, voit varmaan vahtia vauvaa niin pääsen salille - vaihdan vain vaatteet ja lähden salille" tms.
Ongelma onki just siinä että hän odottaa niin pitkään että tulen kotiin ja hyökkää kylään. En voi kuitenkaa joka päivä olla koko päivää pois kotoa
Muutenkin sano että kerran viikossa saa tulla silloin kun olet vauvan kanssa kahden. Jos mies on kotona niin hän saa kahvvita.
en osaa ehkä auttaa, mutta sympatiat saat!
Yritä puhua. Sano, että olis kiva olla joskus ihan itsekseen vauvan kanssa kotona. Tai sitten alat käyttäytyyn kuin hän ei olis ja peset pyykkiä ja siivoat ja imuroit... et istu kahvipöydässä ko max 30 min ja sitte alkaa siivous.
JOs anoppi tulee, niin tulee. Kahvit voit juoda hänen kanssaan, mutta muuten sinun ei kuulu viihdyttää ihmistä, joka ei ole vieras.
Teet ihan normaalisti mitä muutenkin tekisit. Siivoat yms. Kun lapsi menee päiväunille, menet itsekin. Sanot vain, että vauva valvotti yöllä ja sinunkin pitää mennä hetkeksi lepäämään.
Ota vauva viereen samalla sängylle, ettei anoppi vaan tunge viereesi nukkumaan :D
Ja jos sinulla on menoa, niin sitten sinulla on.
Äitini on joskus kauemmin meillä kylässä, koska asuukin kauempana. Silti minun ei tarvitse viihdyttää häntä, vaan saan mennä päiväunille halutessani. Siivoan tietysti, ja äitini auttaa jos on jotain autettavaa.
Jos menen muskariin, mutta äitini jää silloin tänne tai lähtee itse kävelylle tms.
Lopeta siis anopin viihdyttäminen, niin eiköhään hän jossain vaiheessa kyllästy edes hieman.
puhelimen jättää äänettömälle ja sanoa, ettei herätä vauvaa. Lopetat seuraneitinä olemisen ja puuhaat normaaleja kotiaskareita. Sano suoraan, että menet nyt päiväunille, kun vauvakin nukkuu. Makkariin vaan ja ovi kiinni perässä.
Plus oikein piikkinä laukaiset jossain välissä, että olette alkaneet miettiä uuden asunnon hankkimista, kun on perhekin kasvanut ja niin edelleen. Tai jätät tietokoneelle oikotie.fi sivun tai vastaavan sivut auki. Jos ei anoppi vielä siitäkään tajua ottaa hajurakoa niin sitten sanot suoraan.
Tilanne anopin näkökulmasta on tämä: hän kokee todennäköisesti että olette nyt yhtä perhettä, hän ei koe olevansa vieras eikä tarvitse paapomista. Luultavasti anoppi on yksinäinen ja haluaa tulla viettämään aikansa teille päiväksi.
Sinun ei tarvitse jättää vaunulenkkiäsi väliin anopin takia, vaan voit sanoa että lähdet nyt vaunulenkille, tuleeko hän mukaan vai jääkö kotiinne tai omaan kotiinsa odottamaan ja alat tehdä lähtöä, pukea takkia päälle jne.
Voit myös varmasti nukkua tunnin päikkärit vaikka anoppi olisikin teillä, hän voi joko jäädä ja katsoa lapsen perään tai tehdä vaikka sudokuja sillä välin, tai mennä kotiinsa ihan miten itse tahtoo.
Sinuna antaisin anopille aikaa tottua tilanteeseen, en ottisi asiaa vielä puheeksi sillä todennäköisesti anoppikin kyllästyy pian.
Älä suhtaudu anoppiisi kun vieraseen, keitä kahvit mutta muuten suhtaudu kuin oman äitisi läsnäoloon, pese pyykkiä, tee omia juttuj, jätä vaikka sisustuslehtiä sohvapöydälle, pian hänkin huomaa arjen eikä teillä vierailu enää tunnu yhtä jännittävältä "vierailulta", ja todennäköisesti anoppikin alkaa etsiä muita harrastuksia ja käynnitkin harvenevat.
Toinen hyvä idea on että menet joskus itse hänen luokseen vierailulle, silloin päätät itse tasan kuinka kauan viihdyt ja todennäköisesti anoppikin ilahtuisi vierailustasi.