Lue keskustelun säännöt.
Miten pieneen vauvaan vaikuttaa, jos hänet jätetään usein ja pitkäksi aikaa hoitoon?
12.04.2012 |
Olen seurannut hölmistyneenä miehen lähisukulaisen vauvanhoitoa. Pyysivät minuakin hoitamaan vauvaa, kun vauva oli vasta 2 vkoa. Luulin, että heillä oli jotain tärkeää, mutta paljastuikin, että olivat olleet shoppailemassa yli 8 h. Nyt vauva on n. 3,5 kk:tta ja vauva on ollut hoidossa muilla sukulaisilla pisimmillään yhtäjaksoisesti viikon. Muutaman viikonlopun sekä useita kokonaisia päiviä. Kyseessä ei ole kertaakaan ollut mikään välttämätön meno kuten sairaalahoito tmv. ja olen kieltäytynyt pari kertaa hoitamasta, mutten ole pystynyt suoraan sanomaan mitään, kun en osaa sanoa, miten vauva kärsii. Kyseessä ihan aikuiset yli 30 v vanhemmat, joilla ei pitäisi olla mt- eikä päihdeongelmia.
Kommentit (10)
jos hoitaja on täyspäinen ja ottaa kontaktia vauvaan. Tunnen myös muutaman tämänkaltaisen perheen ja lapset aivan normaaleja ja sosiaalisia. Toki ehkä vähemmän kiinnittyneitä vain yhteen ihmiseen.
Itse olen ikäpolveä, jossa 2kk ikäiset laitettiin hoitoon ja mielestäni silloin ei ollut yhtään enempää mielenterveysongelmia, päinvastoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yhtään mitään vauvoista, kiintymyssuhteista, kehityksestä jne. niin voit hyvin kuvitella miten valtavan tuhoisaa tuollainen heittopussina olo on pienen vauvan psyykelle.
Vaikuttaa varmasti ainakin lapsen ja ensisijaisen hoitajan (yleensä äiti) väliseen kiintymyssuhteeseen. Lapselle saattaa tulla turvaton kiintymyssuhde ja se vaikuttaa myöhemmässä elämässä moniin asioihin - ihmissuhdeongelmia, masennusta jne.
että turvallisen kiintymissuhteen syntymiseen ei tarvita joka hetki äidin läsnäoloa. Miten sinä kuvittelet että mitkään entisajan hommat olisivat hoituneet?
Minut on myös aikanaan laitettu 3 kk ikäisenä hoitoon, ja olen miettinyt miten se on minuun vaikuttanut. Masennusta, nuorena väkivaltaisessa suhteessa alkoholistin kanssa, jätetyksi tulemisen pelkoa...
Kyllähän nykyisillä aikuisilla, 70-luvun sukupolvella, on enemmän mielentervesyongelmia kuin aiemmin. Mietin näitä perhesurmiakin, useimmat tekijät olivat 70-luvulla syntyneitä...:(
Ja kyllä minäkin ulospäin olen sosiaalinen, kaikki eivät vain näe syvemmälle...
sama henkilö, ei välttämättä äiti. Tai jos hoitaja vaihtui, oli hän silti perheenjäsen, täti, sisko, eno jne.
Nykyvauvat siirtyvät paikasta toiseen ja hoitajalta toiselle, entisaikaan (siis 100 vuotta sitten) vauvaa harvoin kiikutettiin kotoa pois. Ympäristö pysyi samana, hoitaja oli usein sama.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tiedä olevansa erillinen olento äidin kanssa.
Voit kuvitella millainen hätä vauvalla on jos osa hänestä on vähän väliä käsittämättömästi kateissa, jopa viikon kerrallaan.
Sen verran täytyy äidin sitoutua äitiyteensä, että ei ole tunteja pidempää aikaa erossa vauvastaan ensimmäisen elinvuoden aikana ja jatkossakin suunnilleen sen yön/ikävuosi kouluikään asti.
Minulla on yhdeksän lasta ja olen pitänyt imetettävän vauvan (pisimmillään yli 1v6kk) mukanani suunnilleen koko ajan. Olen vauvasta erossa korkeintaan muutaman tunnin, ruokavälin. Enkä ole jäänyt mistään paitsi, tuskin lapsenikaan ovat.
tiedä olevansa erillinen olento äidin kanssa.
Voit kuvitella millainen hätä vauvalla on jos osa hänestä on vähän väliä käsittämättömästi kateissa, jopa viikon kerrallaan.Sen verran täytyy äidin sitoutua äitiyteensä, että ei ole tunteja pidempää aikaa erossa vauvastaan ensimmäisen elinvuoden aikana ja jatkossakin suunnilleen sen yön/ikävuosi kouluikään asti.
Minulla on yhdeksän lasta ja olen pitänyt imetettävän vauvan (pisimmillään yli 1v6kk) mukanani suunnilleen koko ajan. Olen vauvasta erossa korkeintaan muutaman tunnin, ruokavälin. Enkä ole jäänyt mistään paitsi, tuskin lapsenikaan ovat.
Ja itselleni ainakaan ei puolivuotiaan vauvan äitinä ole vielä kertaakaan edes tullut sellainen olo, että voisin jättää tuon pienokaiseni yksin edes yhdeksi yöksi. Tai sen yön ehkä onnistuisi jos esim. isovanhemmat asuisivat samalla paikkakunnalla, mutta kyllä tiedän että jo aamulla ikävä olisi kova molemminpuolin. Ja lapsi on oikeasti hädissään jos äitiä ei ole. Tietenkin isänsä kanssa hyvin pärjää, mutta jos lähtisimme vaikka yhteiselle lomalle miehen kanssa jättäen lapsen isovanhempien hoitoon, saisi varmasti jonkun trauman.
Kovasti ihmettelen erästä tuttua äitiä, joka on jättänyt 1-2-vuotiaana lapset esim. melkein viikoksi hoitoon kaukana asuville sukulaisille! Järkyttävää mielestäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikuttaa varmasti ainakin lapsen ja ensisijaisen hoitajan (yleensä äiti) väliseen kiintymyssuhteeseen. Lapselle saattaa tulla turvaton kiintymyssuhde ja se vaikuttaa myöhemmässä elämässä moniin asioihin - ihmissuhdeongelmia, masennusta jne.
että turvallisen kiintymissuhteen syntymiseen ei tarvita joka hetki äidin läsnäoloa. Miten sinä kuvittelet että mitkään entisajan hommat olisivat hoituneet?
Nämä ihmiset - heittopussit - ovat nyt masentuneita, mt-potilaita, tunnevammaisia, narisisteja jne. Pitääkö jatkaa?
Tosi pahalta kuullostaa, ihme idiootteja. Käy kyllä pikkuista sääliksi. Kaikista ei pitäis tulla vanhempia...
Vaikuttaa varmasti ainakin lapsen ja ensisijaisen hoitajan (yleensä äiti) väliseen kiintymyssuhteeseen. Lapselle saattaa tulla turvaton kiintymyssuhde ja se vaikuttaa myöhemmässä elämässä moniin asioihin - ihmissuhdeongelmia, masennusta jne.