Lue keskustelun säännöt.
Mitä mieltä olette lapsettomuudesta kärsineen, nyt raskaana olevan käytöksestä?
10.03.2012 |
Tämä nainen on kärsinyt lapsettomuudesta ja nyt hoitojen jälkeen keinohedelmöityksellä tullut raskaaksi.
Raskaus on puolivälissä nyt.
Aluksi hän oli väsynyt ja voi pahoin. Ja kaikki tunteet lapsettomuuden jälkeen aiheuttivat sen, että hänen täytyi olla viikkoja sairaslomalla.
Noin 15 viikon paikkeilla häntä koski mahaan joissakin asennoissa ja liikkeissä ja koska hän on keinohedelmöityksellä tullut raskaaksi, kukaan ei voi tietää mitä hän tämän takia käy päänsä sisällä läpi.
Sairalomaa useampi viikko.
Töissä hän ei voi tehdä suurta osaa työtehtävistä, koska tämä raskaus merkitsee hänelle niin paljon. Ja tavalliset raskaana olijat eivät voi tätä käsittää.
Työpaikalla on muutama muukin raskaana, mutta koska he eivät ole keinohedelmöityksellä tulleet raskaaksi, he eivät voi käsittää tätä asennetta ja kuinka se vaikuttaa kaikkeen.
Pomo on ottanut hänet puhutteluun liiallisista sairaspoissaoloista ja asiasta on keskusteltu miten näitä s-lomia saataisiin vähemmäksi.
Pomo on siis vaihdevuosioireinen tantta, joka ei ymmärrä millaista on keinohedelmöityksellä tulla raskaaksi.
Kaiken lisäksi raskaus on jo nyt niin uuvuttava, ettei hän voi muuta kuin maata sohvalla. Kaikesta hengästyy ja vatsa on niin kauhea, että inhottaa. Se on niin iso ja koko raskaus on kauhea olotila. Hän on ihaillut ennen raskauttaan muiden vatsoja, mutta nyt kun hän itse on raskaana, niin eihän kukaan joka ei juuri nyt ole raskaana, voi ymmärtää miten raskasta hänen elämänsä nyt on.
Hän esim. laskee jo työvuoroja, jotta ei tarvitse aamulla herätä, kun se on niin rankkaa.
Minä en voi kun ihmetellä, mutta toki en ole keinohedelmöityksellä tullut raskaaksi. Minusta kenenkään raskaus ei ole sen takia vaativampi/kallisarvoisempi/suojeltavampi/työtä estämättömämpi siksi että se on eritavalla saanut alkunsa.
Voitteko saada minut ymmärtämään tätä kallisarvoista raskautta vai saanko olla sitä mieltä, että hän ja raskautensa saavat mennä sinne mistä pippuri kasvaa?
Kommentit (34)
Mutta tavallaan ymmärrän että pettymys on kova jos on vuosia toivonut ihannoiden raskautta, ja sitten se ei itselle olekaan hehkua ja auvoa. Myös menettämisen pelko on varmasti aivan valtava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta kyllä siis kun lasta tehtiin useita vuosia kaikkien hoitojen avulla niin pelko sen menettämisestä oli aivan äärettömän suuri. Ja vaikka en koskaan sitä kenellekään voinut ääneen silloin sanoa, niin koin vähän tuonnepäin, ettei tavallisesti raskaaksi tulleet voineet tilaani ymmärtää.
Menettämisen ja keskenmenon pelko on vain jotain niin suurta ettei sitä pysty järjellä ajattelemaan.
No mun raskaus oli kyllä vähän erilainen, vuotojen takia makasin ja pelkäsin yhteensä 23 viikkoa joten siinä ehti pelätä paljon.
Ensimmäisen kerran synnärillä annoin itselleni luvan ajatella että millainen tulokas sieltä on tulossa, ja kun vauva saatiin ulos niin olin aivan aidosti huolissani kun kysyin että "onko se elossa".
Terve vauva tuli ja kaikki meni hyvin, mutta siis henkisesti todella raskasta tuo aika oli.
Mutta siis, koita ymmärtää, kun vauva syntyy tämäkin äiti muuttuu varmasti jälleen aivan järkeväksi ihmiseksi ja tavalliseksi äidiksi :)
Me yritimme raskautta 7 pitkää vuotta. Lukuisia hoitoja, sitten tuomio, että hoitoja ei voida enää jatkaa, koska sain munasolujen keräyksistä niin pahoja tulehduksia endometrioosikiinnikkeiden vuoksi. Olisi minun henkeni ollut vaarassa. Pariksi vuodeksi rauhoitettiin tilanne, sitten saimme mahdollisuuden lahjoitettuihin munasoluihin ja viimein tulin raskaaksi. Kaksosia odotin ja voi, suojelin kyllä vatsaani kuin vain pystyin. Tein kyllä töitä, mutta täysin raskauteni ja jaksamiseni ehdoilla. Jos minulla ei olisi ollut ymmärtäväistä pomoa ja työkavereita, olisin luultavasti irtisanoutunut työstäni. Silti minun olisi pitänyt ottaa vielä rauhallisemmin, kaksoset syntyivät hyvin ennenaikaisina keskosina, mutta selvittivät alun vaikeudet. Ja väitän, että kyllä tuollaista raskautta on syytä "suojella" enemmän, kuin sellaista, joka on saanut alkunsa luomuna ongelmitta, eikä ole millään lailla riskiraskaus. Aamen.
Lapsellani on astma ja hän on saanut pari todella vaarallista kohtausta, joissa on ollut hengenlähtö lähellä.
Sellaisen jälkeen vain syntyy pelko, joka ei oikein koskaan jätä kalvamasta.
hahmoteltavaa, mutta tarviiko sinun ymmärtääkään?
Miksi sinä siis haluat ymmärtää tätä naista ja hänen tuntojaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kokemus kuin viitosella. Keinoalkuinen riskiraskaus pistää kyllä asiat tärkeysjärjestykseen. Pitkään olin sairaslomalla eikä tullut mieleenkään mietiskellä mitä siitä työpaikalla ehkä ajateltiin.
Ei kai kukaan oleta, että keinohedelmöitysraskaudet eroaisivat jotenkin muista raskauksista.
Meille tehtiin keinohedelmöitys, enkä ollut päivääkään sairaslomalla raskausaikana, ja olen siitä itse asiassa pirun ylpeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hahmoteltavaa, mutta tarviiko sinun ymmärtääkään?
Miksi sinä siis haluat ymmärtää tätä naista ja hänen tuntojaan?
hahmoteltavaa (mitä se sitten tarkoittaakin), niin kysy hmeessä, niin selvennän kyllä mielelläni tekstiä sinulle.
Tämä nanen siis vaikuttaa elämääni, joudun seuraamaan häntä ja hänen raskauttaan haluamattani.
Siksi toivoinkin, että täältä esim. muut samalla tavalla raskaaksi tulleet selittävät tuntojaan ja käytöstään, että käyttäytyivätkö hekin noin.
Ja muidenkin näkemyskiä, onko tämän raskaana olevan käytös kaikkien mielestä ok.
-ap
ettei sepustuksestasi saa juuri mitään selvää.
Ja mitä väliä? Muutama viikko sinne tai tänne.
Oletko kovin nuori? Kovin epävarma? Heikko itsetunto?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joilla on aina ja joka tilanteessa hyvä syy palauttaa katseet ITSEENSÄ.Minä, minun, minusta, minuun. Minulla, minulle jne.
Kohtelet ihan tavallisesti, raskaus ei ole sairaus. Vitun kallista kyllä meille muille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
liioista saikkupäivistä, niin ehkäpä niitä sitten on vähän kyseenalisesti käytelty.
Ei mulla ymmärrsytä ainakaan riitä kaikenlaisille lusmuille.
Syitähän aina löytyy.
jos työntekijällä on lääkärin kirjoittama saikkulappu, niin siinä ei ole mitään nokan koputtamista kenelläkään. ei pomolla, eikä työkavereilla. Vaikka kyseinen saikkuilija olis miten rasittava keinohedelmöityksellä raskautunut yksilö tai muuten vaan lusmu.
Ja kyllä esimiehen puhutteluun saikuista voi joutua ihan vaan sillä, että pahansuovat työkaverit puhuu selän takana kaikenlaista paskaa pomolle. Nim. itse puhutteluun joutunut ja asioita perustellut, jonka lapsi sairasti yhtenä keväänä monta infektiota... että tattis vaan ihanat ja empaattiset työkaverit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
käytännöstä jossa työnantaja hyväksyy vain tietyn lääkärin antaman sairaslomatodistuksen? Ja esim. kauneusleikkauksen jälkeen saa palkatonta vapaata, ei sairaslomaa vaikka ei olisikaan työkunnossa.
jos työntekijällä on lääkärin kirjoittama saikkulappu, niin siinä ei ole mitään nokan koputtamista kenelläkään. ei pomolla, eikä työkavereilla. Vaikka kyseinen saikkuilija olis miten rasittava keinohedelmöityksellä raskautunut yksilö tai muuten vaan lusmu. Ja kyllä esimiehen puhutteluun saikuista voi joutua ihan vaan sillä, että pahansuovat työkaverit puhuu selän takana kaikenlaista paskaa pomolle. Nim. itse puhutteluun joutunut ja asioita perustellut, jonka lapsi sairasti yhtenä keväänä monta infektiota... että tattis vaan ihanat ja empaattiset työkaverit.
Kyllä kuule siinä todellakin on työnantajalla nokan koputtamista, jos työntekijällä on koko ajan saikkulappuja. Olen itse työantaja ja toistuvat saikkulaput eivät tosiaankaan mene läpi mun seulan.
Raskaus on sinänsä ihan toinen asia ja sekä lasta että äitiä pitää suojella. Aina raskaana oleva äitikään ei huomaa työnsä vaativuutta edetessään raskaushuuruissaan.
AP:n esiin tuoma asia on myös ihan toinen juttu. Raskaus ei tuossa ole ongelma vaan pään sisäiset jutut. Ei olisi ollenkaan pahaksi käyttää työntekijä työterveyspsykologin juttusilla, saattaisi saikkulaputkin vähentyä turhien pelkotilojen vähentyessä. Mikäli hänellä taas on fyysisen jaksamisen kanssa ongelmia, mielestäni pitäisi passittaa varhennetulle äitiyslomalle!
Näin siis mun firmassa.
Luulevatko hänen kaltaisensa ihmiset todellakin, että kaikkien ihmisten elämät muutenkin sujuvat samalla tavalla?
Jos minun lapseni esim. syntyi normaaliaikaan ja normaalisynnytyksellä, niin kaikkien niiden, jotka väittävät joutuneensa hätäsektioon tai keisarileikkaukseen olosuhteiden pakosta, täytyy valehdella? Lusmuiluahan sekin on, ettei synnytä "luomuna".
Ja jos naapurin Maija selviää ilman särkylääkettä, niin kaikkien muidenkin täytyy selvitä?
Tiedän raskauksia, joissa esim. äidin verenpaine on noussut niin korkeaksi, että raskauden loppuaika on sen vuoksi ollut pakko pitää sairaslomana. Maata vain sairaalassa ja odottaa, koska uskalletaan ottaa vauva ulos.
Kaipa tuokin olisi lusmuilua jonkun mielestä.
Ei jokainen raskaus ole samanlainen, eikä raskaana itse ollut voi sanoa että muiden raskauden pitäisi mennä samalla lailla. Voi olla pahoja liitoskipuja, jolloin ei voi olla oikein missään asennossa, niin kovaa pahoinvointia että välillä käydään vähän nesteytymässä sairaalassa - puhumattakaan vakavammista komplikaatioista, jotka uhkaavat sikiötäkin. Tuskin niistä kaikista on ainakaan työkavereille tilivelvollinen. On todella ärsyttävää, että raskauden vuoksi työkyvyttömäksi tekevät tilat jotenkin mitätöidään siksi, että se johtuu raskaudesta. Joo raskaus ei ole sairaus, mutta se totisesti voi aiheuttaa sairauksia ja todella sairasta oloa, jolloin ihminen ei välttämättä ole työkykyinen. Itse en näe mitään ihailtavaa siinä, että joku vetää hampaat irvessä duunia niinkuin ei mitään JOS oma vointi ei sitä edellytä. Esim. stressihormonin jatkuva runsas määrä äidillä vaikuttaa haitallisesti kehittyvään sikiöön ja voi altistaa jopa skitsofrenialle. Jokainen oman jaksamisensa mukaan siis. Itselläni oli raskaudessa vaikka mitä vaivoja, välillä pääsin hädintuskin sängystä ylös iskiaksen vuoksi jne. Jos joku olisi tullut sanomaan ettei raskaus ole sairaus, olisin todennäköisesti hormonihuuruissani tirvaissut..
Itse olen tullut ihan luomusti raskaaksi, mutta silti minua vaivasi kova menetyksen pelko. Voin vain aavistaa, kuinka iso se pelko voi olla jollakulla, joka tietää että tämä raskaus saattaa olla ainutkertainen mahdollisuus saada lapsi maailmaan. Mistä te pahansuovat työkaverit tiedätte, kuinla pitkiä ja rankkoja hoitoja tämä työkaveri on käynyt läpi?? En taatusti esim. suostuisi pitkille rankoille työmatkoille tuossa tilanteessa, tai raahaisi jotain painavia tavaroita - työn luonteesta riippuen siis. Tai tekisi ylitöitä ja muutenkaan yrittäisi olla mikään vuoden työntekijä.
Ap:n työpaikka kuulostaa hirveältä selkäänpuukottajien pesältä.
että sun kuuluukin puuttua jotenkin, jos saikut kestää pitkään? Sillä työterveyshuoltohan joutuu infoamaan siitä...
Keinohedelmöitys tai ei, niin raskaus voi kyllä pahimmassa tapauksessa olla hyvin vaarallinen ja vaikea kestettävä. Jotkut on sairaalan vuodeosastolla lähes koko raskauden ensin alun pahoinvoinnin ja sitten ennenaikaisten supistusten takia.
Kollegasi asenteesta en osaa sanoa mitään, kun tuo kommentoimasi ei ole suoraa sitaattia vaan omaa kertomaasi (=tulkintaasi).
Ei se nainen kuitenkaan koko loppuelämäänsä raskaana ole, joten kestäkää nyt vielä vähän aikaa.
Olet kai itse tuo "hän".