Oletko kyläluuta joka koskaan pyydä ketään kotiinsa

Kotona olen omalla reviirillä ja tykkään vieraista. Kylässä ei ole kiva käydä yhtä usein.

koska omassa kodissa saa nököttää lasten kanssa tarpeeksi muutenkin. Poikkeuksiakin on.

kaikkein mieluiten kutsuisin ystäviä kotiini, mutta vuosien saatossa on vakiintunut käytäntö, että minä lapsettomana vierailen lapsiperheissä ja menen muutenkin lapsellisten ehdoilla. Asun kaksiossa, jossa ei ole lapsille leluja tai muuta mieleistä tekemistä, joten näin on kaiketi helpompi. Lisäksi olen saanut sen käsityksen, että lapsiperheille kylään lähteminen on isompi rumba kuin itselleni.



Mutta kyllä välillä harmittaa, että tilanne on päässyt niin epätasapainoiseksi varsinkin, kun itse mielelläni kutsuisin. Viihdyn kotona ja minusta on mukava emännöidä.

rtapaan heitä kahvilassa nykyään

en itse kutsu heitä, mutta kutsuvat itse itsensä.



Olen yrittänyt monta kertaa suoraankin ehdottaa, että eikö mekin voitais joskus, vaikka seuraavalla kerralla, kyläillä heillä, mutta näitä ehdotuksiani ei oteta kuuleviin korviin tai sovitut taapaamiset heillä perutaan aina heidän toimestaan, todella läpinäkyvin syin, ja kerta kerran jälkeen.



Ärsyttää niin paljon jo, että teen nykyään kiusallani ihan samaa. Perun heidän tulemisiaan viime hetkellä tökeröiden tekosyiden kera.

kutsua ystäviä kylään..

ja kestää vaatekasoja



t. uraäiti, jolla käy paljon vieraita

Kuusilapsinen perheemme on käynyt kylässä yksinäisillä tai kahdestaan asuvilla vanhuksilla, yksin asuvan ystävämme pienessä yksiössä normaalöien lapsiperhekyläilyjen lisäksi. Eipä muistu kuin yksi kyläreissu, jossa meinas tuskanhiki nousta pintaan. Muuten olleet todella antoisia kokemuksia puolin ja toisin.

Kuitenkin mieluummin itse menen muille kylään, koska useimmiten se on helpompaa; meille kulkee julkiset huonosti ja monilla kavereillani ei ole päivisin autoa käytössä, mutta minulla on. Helpompaa minun on ajaa vartti heille kuin heidän käyttää pari tuntia siihen että tulevat meille.

mutta rakastan ihmisten seuraa, joten kutsun ihmiset aina meille. meille saa tulla pikaiselle kahville, istumaan iltaa pitemmän kaavan mukaan tai vaikka muutamaksi päiväksi lomailemaan. nautin, kun saan passata vieraita, valmistaa hyvää ruokaa tai tarjota ihan vain kahvit ja pullaa.

En voi sietää kyläilyä. En koskaan kutsu meille ketään, olisiko 9 vuoden aikana käynyt vanhempiemme lisäksi ehkä 4 ihmistä syömässä tai kahvilla. Itse yritän viimeiseen asti välttää joutumasta kenellekään kylään.