Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olen raskaana enkä ymmärrä miksi raskautta ihannoidaan.
08.03.2012 |
Miksi kaverit kommentoi, että voi kun itsekin saisi olla taas raskaana ja täälläkin on näitä aloituksia, joissa joku haikailee raskaana olemisen perään? Haluaisin oikeesti ymmärtää, niin ehkä voisin nauttia tästä omastakin raskaudesta enemmän! Tähän asti (rv 18) tämä raskaus (olen siis ekaa kertaa raskaana) on mennyt niin, että n. rv 12 asti olin aivan järkyttävän väsynyt, oksetti koko ajan ja hormonit pisti mielen jotenkin apeaksi. Lisäksi tietty keskenmenon pelko, vuosin verta välillä. Tuon jälkeen alkoi flunssakierre, en yleensä ole koskaan kipeenä ja nyt raskaana ollessa näköjään saan kaikki pöpöt. Lisäksi migreeni tulee paljon useemmin nyt raskauden aikana kuin yleensä. Mielialakaan ei ole ihan normaali, alan itkeä ihan mitättömistä asioista, tiuskin miehelle ja olen usein ahdistunut. Maha ei ole kasvanut yhtään vielä eikä liikkeitäkään tunnu kuin satunnaisesti, joten edelleen vaivaa myös epävarmuus raskauden jatkumisesta. Myös väsymys vaivaa ja öisin nukun huonosti. Mitähän seuraavaksi? :)
Ja lapsi on todella toivottu ja haluttu, siitä ei ole kyse.
Mitkä siis ne raskauden hyvät puolet on? Alkaako ne vasta puolivälin jälkeen?
Kommentit (21)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Joo, joillakin raskaudet menee hyvin, joillakin ei. Luulen että ne joilla kaikki raskaudet menee hyvin on pieni vähemmistö, ainakin loppuvaihe on varmaan kaikille aika tukala. En ole kyllä mitään kauheaa ihannointia koskaan huomannut kun itse olen ollut raskaana, enkä ole itse kenellekään moista puhunut. Ehkä se tosiaan on sitten niin että aika kultaa muistot, ja mieleen jää vaan ne parhaat hetket kun ei ollut mitään vaivoja.