Kaupunkiilaisen hiilijalanjälki 13 tn, maaseudun ihmisen 9 tn

Jo pelkkä kaupan ovissa kulkeminen hukkaa talvella lämpöä ja kesällä jäähdtystä tarvitaan enemmän. Eihän se yksittäisen ihmisen kulku paljoa tee mutta kerrotaan asia vaikka miljoonalla.



Jos osta kaupasta saman määrän ruokaa



7 reissulla kuin jos kävisin vain kerran viikossa kaupassa niin miten se 7 kertaa on epäekologisempaa? Etenkin kun käytän kestokasseja ja kuljen kauppaan kävellen...



Läheskään kaikki kaupunkilaiset eivät käytä jää- ja uimahalleja, eivät harrasta matkustelua tai vaihda jatkuvasti kodin elektroniikkaa. Läheskään kaikki ns. maalaiset eivät myöskään harrasta vähähiilisesti (esim. mottorikelkkailu yms.) tai painota vaikka sitä lähiruokaa kauppareissuillaan.



Itse olen nähnyt tutkimustuloksia kumpaankin suuntaan, mutta lopputulos on yleensä ollut että JOS kaupunkilainen shoppailee ja matkailee paljon on hänen hiilijalanjälkensä suurempi, mutta jos nämä kaksi jäävät pois on hiilijalanjälki pienempi koska maalla on usein pidemmät välimatkat (1-2 autoa useimmille pakollisia) ja isommat asunnot (=lämmitys vie enemmän energiaa).

mitenkään päin! Kaupungissa pienessä kerrostaloasunnossa ilman autoa asuminenhan on ihan varmasti (sata x) ekologisempaa kuin huteran vanhan suuren maalaistalon lämmittäminen sadan kilsan kauppamatkan takana.

käytä omaa autoa ja shoppaile tuhottomasti, aivan varmasti hiilijalanjälki on pienempi kuin maalla, pienempien lämmityskulujen ja autottomuuden myötä.

Ei kiinnosta hiilijalanjälki. Voitte vihreät pellet vetää vitun päähänne.

Omista valinnoistahan tuossa on kyse, ei se auto muutu ekologisemmaksi sillä, että mä asun maalla/kaupungissa. Oleellisempia kysymyksiä on, millainen se asunto on, energiatehokkuus, kerrosluku, asunnon/asuntojen neliömäärä jne. Miten siellä asunnossa eletään, lämmitetäänkö liikaa, paljonko käytetään sähköä (ja millaista), paljonko kuljetaan moottoriajoneuvoilla, mitä syödään, mitä ostetaan ja mitä heitetään pois, paljonko ja minne...

.

Tutkimuksessa juurikin sanottiin että kerrostaloissa on niin paljon yhteisiä hukkatiloja tiloja, lännitettyjä rappukäytäviä, pesutupia, ullakkoja sun muuta että talon energaikulut ei juuri omakotitalosta poikkea.

Kannattaa nyt vaan uskoa tutkimusta.

Ja kaupunkilaisen jalanjälkeä lisää juurkin se ettei kaupungissa tuoteta mitään, kaikki tuodaan sinne kauempaa.

on tosi monella mökki,jota ei nykyään edes mikään pikkurantamökki vaan ihan talvilämmin 2-asunto. Jota sitten lämmitetään 90% ajasta tyhjillään...Sinne hankitaan kaikki mukavuudet mitä varsinaiseenkin asuntoon eli kaksinkertaista tuhlausta.

Maalla asuvilla vähemmän mökkejä,kun ollaan jo valmiiksi maalla,ei siihen mökkiä tarvita.



Ja kaupunkilaisilla on yhtälailla autoja,harva oikeasti käyttää busseja. Tyhjillään ne tuntuvat suhaavan. Laspia kuskataan joka ilta harrastuksiin ees taas useita kilometrejä. Maalla lapset leikkivät paljon enemmän ihan vaan kotna pihalla.



Kyllä meidän lähellä asuvat ainakin useat käyttävät oman kylän perunoita,porkkanoita jne.

Siis se että kaupan ovet aukeavat 2 x 7 kertaa kuluttaa enemmän kuin jos sen saman määrän ruokaa hakisi autolla (koska en jaksa kantaa viikon ruokia kävellen) kerran viikossa?

Toisto kuluttaa aina. Jo pelkkä kaupan ovissa kulkeminen hukkaa talvella lämpöä ja kesällä jäähdtystä tarvitaan enemmän. Eihän se yksittäisen ihmisen kulku paljoa tee mutta kerrotaan asia vaikka miljoonalla.

Kaupunkilaiset EIVÄT ole varakkaampia, VAAN heillä on sosiaalinen paine TUHLATA rahaa. Kaupunkilaisen on PAKKO ostaa joka viikko uusia vaatteita, uusi puhelin kerran vuodessa. Ja tuo puhelin PITÄÄ olla iPhone vaikka iPhone on kaikkein epäeettisin valinta. Kyllä maaseudulla on oikeasti paljon varakkaampaa väkeä mutta sitä ei turhaan näytetä.

Kaupunkilaiset kuitenkin ovat varakkaampia, sen voit tarkasta ihan mistä tilastosta tahansa. Hyvä palkkaiset työt ovat kasautuneet kaupunkeihin ja niiden mukana hyvä palkkaiset työntekijät.

Kaupungeissa on varmasti sosiaalinen paine tuhlata, mutta mitäpä tuhlaat, jos rahaa ei ole? Vastaavasti - mikä usealta ekohipiltä kaupungeissakin unohtuu - kaikki kulutus kuormittaa luontoa. Jos jätät rahasi käyttämättä, niin hyvä, mutta niinkö varakkaat maalaiset tekevät - eli rahoilla ei osteta mitään turhaa vaan ne pidetään pankkitilillä ihan vaan luonnon säästämiseksi?

Rahaa ei ehkä näytetä, mutta kyllä se lopulta käytetään. Oli se sitten auton vaihtamista, moottoriveneen hankkimista tai vaikka moottorikelkka - tai sitten kakkosasunto joko kesämökkinä tai sitten sielät kaupungista.

keskipäivällä tietty vähemmän kun väki on töissä/koulussa. Täynnä ovat myös metrot, ratikat ja junat. Että kyllä niitä aika moni käyttää...

on tosi monella mökki,jota ei nykyään edes mikään pikkurantamökki vaan ihan talvilämmin 2-asunto. Jota sitten lämmitetään 90% ajasta tyhjillään...Sinne hankitaan kaikki mukavuudet mitä varsinaiseenkin asuntoon eli kaksinkertaista tuhlausta.

Maalla asuvilla vähemmän mökkejä,kun ollaan jo valmiiksi maalla,ei siihen mökkiä tarvita.

Ja kaupunkilaisilla on yhtälailla autoja,harva oikeasti käyttää busseja. Tyhjillään ne tuntuvat suhaavan. Laspia kuskataan joka ilta harrastuksiin ees taas useita kilometrejä. Maalla lapset leikkivät paljon enemmän ihan vaan kotna pihalla.

Kyllä meidän lähellä asuvat ainakin useat käyttävät oman kylän perunoita,porkkanoita jne.

on tosi monella mökki,jota ei nykyään edes mikään pikkurantamökki vaan ihan talvilämmin 2-asunto. Jota sitten lämmitetään 90% ajasta tyhjillään...Sinne hankitaan kaikki mukavuudet mitä varsinaiseenkin asuntoon eli kaksinkertaista tuhlausta. Maalla asuvilla vähemmän mökkejä,kun ollaan jo valmiiksi maalla,ei siihen mökkiä tarvita. Ja kaupunkilaisilla on yhtälailla autoja,harva oikeasti käyttää busseja. Tyhjillään ne tuntuvat suhaavan. Laspia kuskataan joka ilta harrastuksiin ees taas useita kilometrejä. Maalla lapset leikkivät paljon enemmän ihan vaan kotna pihalla. Kyllä meidän lähellä asuvat ainakin useat käyttävät oman kylän perunoita,porkkanoita jne.

Lähinnä tuo mökki kysymys kiinnostaa. Onko jossain vertailu siitä, kuinka monella kaupunkilaisella ja maalaisella on mökki? Ihan utelaisuuttani kyselyn, kun näihin mutu- heittoihin törmää tuon tuosta.

Kaupunkilaiset kuitenkin ovat varakkaampia, sen voit tarkasta ihan mistä tilastosta tahansa. Hyvä palkkaiset työt ovat kasautuneet kaupunkeihin ja niiden mukana hyvä palkkaiset työntekijät.

Kaupungeissa on varmasti sosiaalinen paine tuhlata, mutta mitäpä tuhlaat, jos rahaa ei ole? Vastaavasti - mikä usealta ekohipiltä kaupungeissakin unohtuu - kaikki kulutus kuormittaa luontoa. Jos jätät rahasi käyttämättä, niin hyvä, mutta niinkö varakkaat maalaiset tekevät - eli rahoilla ei osteta mitään turhaa vaan ne pidetään pankkitilillä ihan vaan luonnon säästämiseksi?

Rahaa ei ehkä näytetä, mutta kyllä se lopulta käytetään. Oli se sitten auton vaihtamista, moottoriveneen hankkimista tai vaikka moottorikelkka - tai sitten kakkosasunto joko kesämökkinä tai sitten sielät kaupungista.

Hyvä palkka ei ole sama kuin varakkuus. Pienipalkkaisestakin voi tulla varakas jos elää säästäen. Maaseudulla juurikin on ihmisiä joilla on pankkitili tiukassa rahaa.

Ja mihin sitä rahaa käytetään? Hesalainen ostaa krääsää HM&:stä, Applelta jne. Maasudun väki ostaa maata, metsää

Kaupunkilaisen kerrostalo- tai rivariasunto on pienempi kuin maalaisen omakotitalo, ei polteta takkaa eikä tule älyttömiä lämmityskuluja.

Mistä se jalanjälki siis tulee? Ruoasta?

Takan polttaminen ei lisää hiilipäästöjä, sehän on puuta mitä poltetaan. Puu on hiilineutraali, jos tilalle istutetaan uusi puu.

Lisäksi maaseudulla talot on puuta, eli ovat hiilinielu. Kaupungissa betonia, jonka valmistukseen vaaditaan valtavasti energiaa

Takan polttaminen ei lisää hiilipäästöjä, sehän on puuta mitä poltetaan. Puu on hiilineutraali, jos tilalle istutetaan uusi puu.

Lisäksi maaseudulla talot on puuta, eli ovat hiilinielu. Kaupungissa betonia, jonka valmistukseen vaaditaan valtavasti energiaa

Esimerkkejä voidaan heitellä kuinka paljon vain, mutta on parempi pysyä tuossa tutkimuksessa, niin ei olla ihan tyhjän päällä.

Tutkimus oli otsikoitu väärin, sillä tutkimus EI väittänyt, että maalla hiilijalanjälki on pienempi siksi, että ollaan maalla. Se kertoi, että korkeampi elintaso merkitsee korkeampaa kulutusta, ja että kaupungissa elintaso on korkeampi.

Lisäksi kaupunkeja edusti tyhmästi Helsinki, joka tuottaa kaukolämmön tyhmästi hiilellä. Jo tamperelaisen hiilijalanjälki on maalaista alempi, koska siellä lämpö tuotetaan fiksummin.

Tutkimuksesta saatiin siis kolme johtopäätöstä.

1. Ero on ensi sijassa elintasossa.

2. Ja sittenkin kulutukseen voi vaikuttaa vielä enemmän omilla tietoisilla valinnoilla.

3. Kaupungeissa saadaan hiilijalanjälki maaseutua pienemmäksi, jo valitsemalla lämmönlähteet järkevästi.

Maalaisella on 99% varmuudella auto käytössään, kaupunkilaisella harvemmin on ja jos on, niin matkat ovat todennäköisesti lyhyempiä. Kaupunkilaisen kerrostalo- tai rivariasunto on pienempi kuin maalaisen omakotitalo, ei polteta takkaa eikä tule älyttömiä lämmityskuluja.

Mistä se jalanjälki siis tulee? Ruoasta?

Suurin osa tuntemistani kaupunkilaisista omistaa auton ja joutuu käyttämään sitä työmatkoihin.

Kokemukseni mukaan maalla ylipäätään kulutetaan vähemmän. Shoppailu ja ostelu ei ole sellaista ajankulua kuten kaupungissa. Ei ole myöskään niin suuret sosiaaliset paineet esim. lasten vaatetuksessa.

Puhun siltä pohjalta, että itse asuttiin ennen kaupungissa, nykyisin maalla. Oma hiilijalanjälki on pienentynyt huomattavasti, vaikka talo on paljon isompi kuin ennen, työmatka (autolla) pysyi myös aivan yhtä pitkänä. Autoilussa suurin ero on siinä, että nykyään matka on pääasiassa maantieajoa, kun ennen se oli kaupunkiajoa. Pääsisin muuten bussillakin, mutta lasten hoitoonvieminen ei silloin onnistu.

3. Kaupungeissa saadaan hiilijalanjälki maaseutua pienemmäksi, jo valitsemalla lämmönlähteet järkevästi.

Miksi maalla ei voida lämmönlähdettä valita järkevästi?

Maalla asuu paljon enemmän eläkkeellä olevaa ja vanhenevaa väestöä. Eihän ne pulakauden eläneet mummelit kuluta juuri yhtään mitään ja raaskivat talvisin just ja just lämmittää kerran päivässä tuvan leivinuunin.

Siellä on eri valikoima kuin Helsingissä. Leipä tulee lähileipomosta, tomaatit saman pitäjän puutarhalta, jauhot paikallisesta myllystä. On siellä samat perustuotteet kuin muuallakin, mutta myös aitoa lähiruokaa.

Itse asiassa asun maalla ja lähikauppa on S-ryhmää, mutta höpöhöpö siellä mitään lähiruokaa ole, ei todellakaan. Ihme ruususen unia joillain siitä, miten kaikki on niin paljon auvoisempaa "aidolla maaseudulla".

Itse käyn lähiruokani kaupungista - työmatkan varrelta - tai kasvatan itse.

Sain jollain laskurilla 6 tn. Ei ole autoa eikä edes julkisia käytetä usein tai matkustella. Huonoa oli kasvihuonekasvisten ja lihan käyttö.

Perjantaina 23.3. Aalto-yliopistossa väitellään Yhdyskuntarakenteen ja ilmastonmuutoksen kytköksistä ("The Impacts of Urban Structure and the Related Consumption Patterns on the Carbon Emissions of an Average Consumer") VTM Jukka Heinosen väitöstilaisuudessa. Väitöstä on tahallisesti tai kyvyttömyyden vuoksi ahkerasti väärinymmärretty ja -tulkittu viimeiset viikot perinteisessä ja sosiaalisessa mediassa. Pyrin tässä kirjoituksessa osoittamaan uutisoinnissa ja kommentoinnissa esiintyneitä tulkintoja virheellisiksi sekä kritisoimaan joitain itse tutkimuksen metodeja, joista olen keskustellut lyhyesti myös väitöksen tekijän kanssa.



1. Korrelaatio ja kausaliteetti.

Uutisoinnissa ja kommentoinnissa korostuu ja toistuu väite, että tutkimus osoittaa kaupunkirakenteen tuottavan suuremmat päästöt kuin hajarakenne. Tämä on täysin väärin ymmärretty johtopäätös, kuten itse tutkimuksessakin todetaan:



"CONCLUSION

The urban structure of an area as such seems to have little effect on the carbon emissions of an average consumer of the area compared to the impact of overall consumption volume. Thus, the key factor is the consumption, which affects the carbon consumption so strongly that a higher consumption volume indicates higher carbon consumption regardless of the type of the urban structure.”



Todellinen löydetty korrelaatio ja kausaliteetti on siis kulutuksen (tulojen) suhteessa päästöihin, ei kaupunkilaisuudessa.



“The carbon consumption is defined largely by the overall consumption and only to a very limited extent by the urban structure. Throughout the research the results indicated that the urban structure has a consistent direct impact only on the emissions from private driving, whereas the emissions from other consumption activities follow closely the overall consumption."



Tutkimus ei siis esitä, että kaupunkirakenteella on päästöjä suurentava vaikutus, vaan että kaupungissa asuu parempituloista väkeä, joiden suurempi yleiskulutus (tulotaso) kompensoi kaupunkirakenteen tuomat positiiviset ilmastovaikutukset liikennesektorilla. Kaupunkirakenteella on siis tutkimuksen mukaan liikenteen osalta ilmastopäästöjä vähentävä vaikutus, ei suurentava (tästä lisää kohdassa 4.).



Tämä tuo kuitenkin esiin kysymyksen siitä luoko tiivis kaupunkirakenne hyvätuloisuutta ja näin myös päästöjä vai ovatko hyvätuloisilla tapana vain asua kaupungeissa. Tämä on nähdäkseni vaikea muna-kana-dilemma, johon on vaikea antaa vastausta, eikä tutkimuksessakaan yritetä väittää asiasta vahvasti suuntaan tai toiseen.



2. Käytetyn laskentamallin ongelma

Väitöskirjan kaikissa viidessä tutkimuksessa on käytetty Economic Input-Output Life Cycle Assessment (EIO-LCA) elinkaarianalyysilaskentamallia (katso miten EIO LCA toimii: http://www.eiolca.net/Method/eio-lca-method.html).



Kuten kaikilla todellisuutta yksinkertaistavilla laskentatavoilla, on tälläkin metodilla ongelmansa. Alla olevasta kuvaajasta voimme havaita, että esimerkiksi sähkönkulutuksen päästöistä metodilla saadaan kohtuullisen paikkaansa pitävä tulos, koska jokaisella eurolla hankittu sähkö tuottaa saman määrän päästöjä. Muissa kategorioissa, kuten ruuassa ja vaatteissa, kuitenkin metodi toimii huonommin. Helmasyntinä tietysti on se että esimerkiksi 200 euron housuilla on tämän laskentatavan mukaan kymmenen kertaa suuremmat päästöt kuin 20 euron housuilla. Laskentatapa ei siis kykene kuvaamaan laadullisia eroja tutkimussektoreiden sisällä.







Tämä vääristää tulosta siten, että suurituloisten päästöt näyttäytyvät todellista suurempana. Tämän lisäksi laskentatapa, joka pohjautuu kulutuksen (tulojen) suuruuteen antaa kohtuullisen varmasti tuloksia, joissa suuremmilla tuloilla (kulutuksella) päädytään suurempiin päästöihin, joten tulos ei varmaankaan onnistu yllättämään ketään laskentamalliin tutustunutta. On hyvin vaikeaa sanoa miten paljon tämä vääristää tulosta, mutta koska tämä ongelma sijoittuu juuri niille sektoreille, joista hyvätuloisten suuret päästöt tutkimuksen mukaan muodostuvat, asettaa se koko tutkimuksen johtopäätöksen kyseenalaiseksi.



3. Kaupunkilaisuus luo kulutusta

Monissa teemaa käsittelevissä uutisissa esitetään väite, että ”kaupunkilainen elämäntapa” tai kauppojen (kulutusmahdollisuuksien) läsnäolo johtaa suurempaan kulutukseen. Tämä yksinkertaisesti virheellinen väite, sillä tutkimustapa olettaa jokaisen euron siirtyvän kulutukseen, kuten todellisuudessa tapahtuukin.



Jotta kaupunkilaisuus voisi luoda kuluttamista, pitäisi kauppojen läsnäolon luoda lisää rahaa kulutettavaksi. Tutkimusmetodi pohjaa ihmisten tuloihin ja laskenta toimii siten että jokainen penni kulutetaan. Kukaan ei siis säästä tässä laskentatavassa sukanvarteen tai patjan väliin. Tämä tietysti johtaa siihen, että koska jokainen penni kulutetaan, jolloin kulutusmahdollisuuksien (esim. kaupat) läheisyys tai kaukaisuus ei vaikuta millään tavalla kokonaiskulutuksen suuruuteen, eikä sitä kautta päästöjen suuruuteen. Sen sijaan kulutusmahdollisuuksien saavutettavuus vaikuttaa kulutuksen rakenteeseen, eli siihen ostaako penneillään vaikkapa petroolia vai soijalattea. Kaupunkilaisuus ei siis luo kulutusta, vaan tulot luovat.



4. Yhdyskuntarakenne selittää kaiken

Sen lisäksi että monissa uutisoinneissa on vedetty kohdassa yksi esiteltyjen korrelaation ja kausaliteetin mutkat suoriksi on myös kokonaiskulutus päätelty virheellisesti johtuvan yhdyskuntarakenteesta. Tutkimuksessa ei esitetä tällaista väitettä, vaan tämä on uutisoinnissa ja kommentoinnissa esiintyvä virheellinen johtopäätös. Itse asiassa tutkimuksen johtopäätös on lähes käänteinen.



Tutkimuksessa todetaan, että yhdyskuntarakenteella on selkeä vaikutus lähinnä liikenteen päästöihin, ja muiden kategorioiden muutokset liittyvät kohdassa yksi esitettyyn korrelaatioon varallisuuden kanssa:



"The overall emissions were found to increase (rather than decrease) following an increase in the density. However, the possible causality between the density and the emissions was not studied. The observations describe the current state of the issue, which is that the consumption volume tends to increase towards denser structures, and this causes the emissions to increase in all but the category of Private driving."



"Furthermore, the share of the carbon consumption of the goods and services categories outside of housing energy and transport was found to be significant enough to create an increase in the consumption in these categories to result in emissions large enough to easily hinder the potentially positive effect of urban density."



Väärinymmärretty tulkinta tutkimuksen tuloksista johtaa päätelmiin, joiden mukaan esimerkiksi vaatteiden ja ruuan kulutuksen päästöt liittyisivät vahvasti tai nimenomaan yhdyskuntarakenteeseen, vaikka tutkimuksessa todettu että kausaliteetti on nimenomaan varallisuuden ja päästöjen välillä. Kokonaiskulutuksesta ei siis voi tehdä suoria johtopäätöksiä siitä miten rakenne vaikuttaa päästöihin, vaan tätä varten on tutkittava niitä tekijöitä, jotka liittyvät vahvasti yhdyskuntarakenteeseen.



Myös tutkijan mukaan kiinteästi yhdyskuntarakenteeseen liittyviä päästöjä ovat lähinnä seuraavien tekijöiden aiheuttamat päästöt:

liikenne: rakenne vaikuttaa vahvasti etäisyyksiin ja liikennetarpeeseen sekä liikenteen kulkumuotojakaumaa

asumisen lämmitys: lämmitysmuodot sekä lämmitysmuotomahdollisuudet vaihtelevat erilaisissa rakenteissa

rakennusmateriaalit: esimerkiksi puurakentaminen on hyvin ekologista, ja betonirakentaminen hyvin epäekologista ja kaupungissa on paljon betoni kerrostaloja ja hajarakenteessa paljon puuomakotitaloja

hiilinielupoistuman: jos rakennusten tieltä joutuu kaatamaan metsää, katoaa luonnollinen hiilinielu ja käänteisesti aiheuttaa päästön

Näistä löytyviin korrelaatioihin tulee suhtautua vakavasti ja ne ovat yhdyskuntarakenteen tutkimisen kannalta mielekkäitä tutkimuskohteita. Väitöskirja ei kuitenkaan keskity näihin muuttujiin, vaan kokonaiskulutukseen, jonka perusteella ei voi tehdä suoria johtopäätöksiä siitä millaista rakennetta tulisi suosia tai välttää.



Tämäkin tutkimus kuitenkin osoittaa, että tiiviillä kaupunkirakenteella on päästöjä vähentävä vaikutus yhdyskuntarakenteeseen vahvasti liittyvissä sektoreissa, kuten liikenteessä.



“Similarly, if a person were to move from a rural area to a city center, into a smaller apartment and close to divergent public transportation opportunities, carbon consumption would likely decrease, assuming that the other consumption patterns would remain."



Eli jos palkkatasot tasattaisiin, niin kaupungissa on ekologisempaa juuri vanhojen tuttujen syiden vuoksi.



5. Suurimmat päästöt ovat yhä nurmijärviläisillä

Uutisoinnissa on keskitytty eheän rakenteen mustamaalaamiseen virheellisin perustein. Näin on unohdettu näppärästi tutkimuksen yksi selkeimmistä tuloksista. Suurimmat päästöt kaikista suomalaisista on nurmijärviläisillä ja muilla hyvätuloisilla kehyskuntalaisilla. Tämä selittyy tutkimuksen mukaan juuri liikenteen päästöjen suuremmalla osuudella. Tutkimuksen mukaan siis kehyskuntien hajarakenne on pahin mahdollinen ratkaisu, jota tulisi välttää.







Kehyskuntien autoliikenteeseen perustuva rakenne, josta käydään kovatuloisissa töissä kaupungissa, on yhä kaikkein huonoin vaihtoehto, ja rakenne jossa on eniten kehitettävää. Kaupunkiseutuja on siis päästöjä vähentääksemme tiivistettävä. Tätä ei kuitenkaan tule sotkea maaseutupolitiikkaan ja "oikeaan" maaseutuun, jossa ei tiivistämisellä ole varmaan kovasti potentiaalia.



6. Helsinki, kivihiili ja muut keskusta-alueet

Neljässä väitöskirjan viidestä tutkimuksesta tiivistä kaupunkia edusti Helsinki. Vaikuttaa siltä, että tämä on kärjistänyt tai jopa vääristänyt tuloksia, sillä Helsingin kaukolämpö on monia muita kaupunkeja hiili-intensiivisemmin tuotettu (kivihiilellä). Kun kolmannessa tutkimuksessa Tampereen alueen urbaaneja ja ruraaleja alueita, kaupunkikeskusta pärjäsikin keskiarvoa ja hajarakenteen alueita paremmin, vaikka keskusta tässäkin esimerkissä on varakkaampi alue.







Sen lisäksi, että tämä korostaa lämmitysmuotojen tärkeyttä, osoittaa se myös, että kaupunki kykenee olemaan kokonaistarkastelussakin ekologisempi, kunhan lämmitys on hoidettu ekologisesti.





Johtopäätöksiä

Edellä esitettyjen argumenttien valossa voimme siis tehdä seuraavan yhteenvedon:

Tutkimus osoittaa, että suuremmat tulot johtavat suurempaan kulutukseen. Se ei osoita, että tiivis kaupunkirakenne johtaa suurempiin päästöihin.

Tutkimus osoittaa, että eheämpi kaupunkirakenne vähentää päästöjä liikennesektorilla, jonka päästöt liittyvät tiiviimmin yhdyskuntarakenteeseen ja että pahin mahdollinen yhdyskuntarakenne on kehyskuntien omakotitalomatto.

Tutkimus mielestäni esittää hyvätuloisten kaupunkilaisten päästöt selkeästi todellisuutta suurempina. Tähän johtaa laskentamallin kyvyttömyys ottaa huomioon sektoriryhmän sisäisiä muuttujia sekä kivihiilellä lämpiävän Helsingin käyttö tiiviin kaupunkirakenteen esimerkkinä. Tämä huomio kyseenalaistaa koko tutkimuksen johtopäätöksen tulojen ja päästöjen vahvasta suhteesta.



Kaikki lainaukset sekä kuvaajat ja taulukot ovat väitöskirjasta, joka löytyy osoitteesta: http://lib.tkk.fi/Diss/2012/isbn9789526045368/isbn9789526045368.pdf

Tein kerran hiilijalanjälkitestin, jälki näytti että kulutan yhtä vähän kuin intialainen.

En shoppaile, kierrätän.