Lue keskustelun säännöt.
Jatkuvan ulkonäön haukkumisen vuoksi olen itsarin partaalla ja olen 40v!
05.03.2012 |
Luulin että se loppuisi ikääntyessä, mutta se onkin pahentunut!! En kestä enää. En pysty liikkumaan ulkona. Pakettiautomiehet osoittelevat nauraen, ratikassa ilkutaan sivuprofiilille jne. Työssäkäynti alkaa olla mahdotonta. Mitä tehdä?
Mielialalääkkeitä en haluaisi. Pelkään kuitenkin että tätä menoa kuolen tai sairastun ja joudun sairaalaan. Kiusaaminen tappaa. En käy enää työpaikan ruokalassa kun sain tarpeekseni pukumiesten ivailuista.
Kommentit (57)
Miks tätä kommentoidaan? Kolme vuotta vanha aloitus ja joku nostaa ylös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet ap vainoharhainen, siitä tuo johtuu. Siihen liittyy juuri tuo tunnetila että kaikki kiinnittävät sinuun huomiota ja nauravat. Todellisuudessa ihmiset eivät jaksa niin kauheasti hektisessä arjessa kiinnittää huomiota toisiin ihmisiin. Ja ei kukaan normaali sivistynyt aikuinen ihminen naura toiselle ihmiselle rumuuden takia, ei nainen eikä mies. Känniläiset ja teinit saattavat ehkä, en tiedä. Mutta hae apua oikeasti, lapsesi takia edes.
Ei kukaan 40-v ole oikeasti noin herkkä ulkonäön suhteen. Teininä olin, enää en, vaikka kroppa ei tod ole täydellinen tai missinmitoissa. Mutta ei jaksa enää välittää. Oma mies tykkää. Mitä joku muu ajattelee, no, ihan sama.
Tässä biisi
[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 12:22"]
Miks tätä kommentoidaan? Kolme vuotta vanha aloitus ja joku nostaa ylös.
[/quote]Oops nyt vasta minäkin huomasin. 42 miksi nostit tämän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.03.2012 klo 20:02"]Mun tukka on ohut, joten siitä ei saa stailattua mitään sen kummempaa. Käyn kyllä kampaajalla lähes kerran kuussa. Kulmat on kunnossa. Olen käynyt meikkaajallakin hakemassa vinkkejä. Vaatteet ovat istuvia ja merkkikamaa. Mikään ulkoinen stailaus ei poista, eikä häivytä piirteitäni, jotka vuodesta toiseen saavat ihmiset tirskumaan. Sairainta on se, että tuntuu että joskus pidetään suurin piirtein hulluna pelkän ulkoisen olemuksen vuoksi. Vaikeuttaa työntekoakin, kun häpeän itseäni sielläkin ja liikun mahdollisimman vähän.
Olen Barbra Streisendin ja Celine Dionin ruma risteytys. Ohuilla hiuksilla.
[/quote]upeita naisia molemmat
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun on pakko sanoa, että en kyllä usko tota. En ikimaailmassa haukkuisi/ilkkuisi ketään ulkonäön takia ja tämän ole opettanut lapsillenikin. Eikä näin tapahdu myöskäänn muussa tuttavapiirissäni. Minusta on vaikea uskoa, että muka ihmiset ihan kadulla ilkkuisivat ja osoittelisivat. Kyllä siellä sen verran kaamean näköistä sakkia välillä vastaan tulee (narkkeja, barbeja, laitapuolenkulkijoita), että ihmettelen minkänäköinen ap muka on jos häneen kiinnitetään noin paljon huomiota. Laita sivuprofiili kuva josta peität silmät niin sinua ei tunnisteta. Katsotaan kuvitteletko kaiken!
Varmaan luulee että hänelle nauretaan jos joku hymyilee kohteliaasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jossain paikassa voi tietysti olla kiusaamista, mutta että kaikki ohikulkijat, ei ole totta. En ole koskaan nähnyt missään niin rumaa ihmistä, jota ohikulkijat päivittelisivät.
Kannattaa ehkä puhua asiantuntijalle, siis jollekin mielenterveyden ammattilaiselle, koska sillä puolella on varmaankin vika, eikä ollenkaan ulkonäössäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen piirteiltäni ruma, kuin noita, siinä kaikki. Mutta en pelottavan, vaan huvittavan näköinen!
Ja uskoakseni myös pelokkaan näköinen.
Teinitytöt hihittelevät ratikassa, ja juopot, jotka kommentoivat ihan ääneen. Aikuisia naisia hymyilyttää vienosti. Pariskunnat autoista nauravat katketakseen. ja ne pakettiautomiehet. Tiedän että liikun ja elehdin hassusti koska häpeän itseäni. Se aiheuttaa sitten lisänauruja.
Samassa pihapiirissä asuu vauvaperhe, jonka vanhemmat ovat ottaneet oikein asiakseen meikäläiselle nauramisen. Alussa tervehdin heitä kun kerran naapureita ovat, mutta he eivät koskaan vastanneet, ainoastaa pidättelivät nauruaan tyrskähdellen.
Lopputulos on nyt kuitenkin se etten tiedä miten jatkaa elämistä. Minulla on ihana lapsi, jonka vuoksi täytyisi jaksaa.
Työmatkat kantakaupungissa ovat aivan myrkkyä. En tiedä onko pahempaa kävellä kadulla vai mennä ratikalla. Joka paikassa nauretaan. Kävelen kyyryssä häpeän vuoksi.
Ehkä joku on nähnytkin minut?
Jossain paikassa voi tietysti olla kiusaamista, mutta että kaikki ohikulkijat, ei ole totta. En ole koskaan nähnyt missään niin rumaa ihmistä, jota ohikulkijat päivittelisivät.
Kannattaa ehkä puhua asiantuntijalle, siis jollekin mielenterveyden ammattilaiselle, koska sillä puolella on varmaankin vika, eikä ollenkaan ulkonäössäsi.
Ei tietenkään kaikki, mutta joka päivä joku. Se on äärimmäisen raskasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avaudu meille. Järjestetään vaikka risteily ja mennään Ruotsiin ostamaan sulle garderoobi, vaikka kyllä täältäkin saisi.
Joku suunnittelee sulle uuden "tukan" - tai ostetaan jopa monta peruukkia, että voit helposti vaihdella tyyliä (mäkin haluaisin nyt kun oon tullut vanhaksi).
Ja joku suunnittelee sulle yksinkertaisien arkimeikin ja laittaa kulmat hyvään kuntoon.
Sitten ostetaan sulle tasokkaat arkikorvikset - jotkut pienet timanttiset ja joku kiva kaulakoru.
Etkö usko, että tässä olisi ainakin alkajaisiksi edes jotakin?
Sulle tulee jo hyvä olo siitä kun muut puuhaa sulle sun kanssa tätä juttua.
Eikä meidän taidoilla tähän mitään jättibudgettia tarvita - ei todellakaan!
Mun on pakko sanoa, että en kyllä usko tota. En ikimaailmassa haukkuisi/ilkkuisi ketään ulkonäön takia ja tämän ole opettanut lapsillenikin. Eikä näin tapahdu myöskäänn muussa tuttavapiirissäni. Minusta on vaikea uskoa, että muka ihmiset ihan kadulla ilkkuisivat ja osoittelisivat. Kyllä siellä sen verran kaamean näköistä sakkia välillä vastaan tulee (narkkeja, barbeja, laitapuolenkulkijoita), että ihmettelen minkänäköinen ap muka on jos häneen kiinnitetään noin paljon huomiota. Laita sivuprofiili kuva josta peität silmät niin sinua ei tunnisteta. Katsotaan kuvitteletko kaiken!
Sulla sitten ruma mies?
t. Äärimmäinen rumilus, joka ei usko sinun olevan niin ruma kuin ajattelet
Yhden ihmisen olen nähnyt joka sopisi ehkä tällaiseksi. Sillä oli kasvoissaan isoja pulleita luomia, jotka tekivät sen aivan noita-akan näköiseksi. Ihme ettei ole tullut mieleen käydä leikkauttamassa ne pois!
Mun tukka on ohut, joten siitä ei saa stailattua mitään sen kummempaa. Käyn kyllä kampaajalla lähes kerran kuussa. Kulmat on kunnossa. Olen käynyt meikkaajallakin hakemassa vinkkejä. Vaatteet ovat istuvia ja merkkikamaa. Mikään ulkoinen stailaus ei poista, eikä häivytä piirteitäni, jotka vuodesta toiseen saavat ihmiset tirskumaan. Sairainta on se, että tuntuu että joskus pidetään suurin piirtein hulluna pelkän ulkoisen olemuksen vuoksi. Vaikeuttaa työntekoakin, kun häpeän itseäni sielläkin ja liikun mahdollisimman vähän.
Olen Barbra Streisendin ja Celine Dionin ruma risteytys. Ohuilla hiuksilla.
Mun on pakko sanoa, että en kyllä usko tota. En ikimaailmassa haukkuisi/ilkkuisi ketään ulkonäön takia ja tämän ole opettanut lapsillenikin. Eikä näin tapahdu myöskäänn muussa tuttavapiirissäni. Minusta on vaikea uskoa, että muka ihmiset ihan kadulla ilkkuisivat ja osoittelisivat. Kyllä siellä sen verran kaamean näköistä sakkia välillä vastaan tulee (narkkeja, barbeja, laitapuolenkulkijoita), että ihmettelen minkänäköinen ap muka on jos häneen kiinnitetään noin paljon huomiota. Laita sivuprofiili kuva josta peität silmät niin sinua ei tunnisteta. Katsotaan kuvitteletko kaiken!
Sulla sitten ruma mies?
Kyllä ,mä huomasin kaas,et tää on provo.