Kertokaahan, mitä erityistä voi tehdä pienen vauvan kanssa??

Äkkiä avoimeen päiväkotiin! Siellä on joka päivä järjestettyä toimintaa ja ennen kaikkea seuraa ja vertaistukea!

Vauva-elämä kotona on ihanaa. Ei kiirettä minnekään, vaan saa vain olla. Pyytäkää vieraita ja nauttikaa elämästä tai käykää vuorotellen uimassa ja elokuvissa. Vauvalle koti on paras paikka. Sehän pitäisi olla selviö. Kukaan ei vie vauvaa yleisöpaikkoihin ainakaan näin flunssa-aikaan. Eihän? Ajatelkaa vauvan parasta ja hoitakaa omaa päätänne vuorotellen.

Tottakai koti on ihana ja hyvä paikka olla, mutta tarkoittaako se sitä, etteikö voisi joskus lähteäkkin jonnekkin? Miehellä ollut monta päivä lomaa, ja ollaan kyllä muutenkin nautittu ja köllötelty sängyllä. :)

Sea Life kuulostaa toss hyvältä myös! Kiitos paljon kaikille vastanneille :) Nyt päättämään auteretken ja sea lifen väliltä..

-ap

-ap

tai kasvitieteellisessä puutarhassa.

Tiesitkö, että taidenäyttelyt ja museot on tarkoitettu sellaisille ihmisille, jotka ei häiriköi muita. Vauva on häirikkö, ja ihmiset on mennyt rauhassa katselemaan asioita ja yks rääkyvä pieru ei siellä muiden iloa sa tulla pilaamaan, koska ei osaa muuta tehdä kun suoltaa niitä rääkyviä pieruja suustaan..

tarkoitettu ihan kaikille. Ei kaikkien vauvat pidä meteliä jatkuvasti. Sä olet tehnyt omiesi kanssa jotain väärin, jos ne ei ole olleet hetkeäkään hiljaa.

"sä olet tehnyt omiesi kanssa jotain vääri, jos ne ei ole olleet ketkeäkään hiljaa." --> kiva kuulla. Toivon sinulelkkin koliikki- lasta.

ala-asteella. Ja hyvin pärjättiin, myös niissä museoissa. Kuten sanottu, oli nekin silloin tällöin hiljaa. Mutta yhtä kaikki, ap:lla tuskin on koliikkilasta, joten museot onnistuu vallan mainiosti. Kaikilla ei ole rääkyviä pieruja, useimmilla on ihan vain vauvoja.

mutta silloin kun on koliikkivaihe vielä menossa niin sä et edes jaksaisi lähteä museoon. Ja jos lähtisit niin et todellakaan koliikkivauvan kanssa.

Pienet vatsanpurut silloin tällöin iltaisin ei tarkoita koliikkia.

Mulla on kolme lasta, joista kahdella koliikki. Mä en todellakaan olisi silloin jaksanut enkä edes viitsinyt lähteä minnekään museoon. Siellä kun se huutoshow olis alkanut niin ei olisi ollut kivaa itsellään eikä lapsella.

Ja ihanko oikeasti sä pörräsit museoissa kun sun lapset oli vauvoja? Melko persoonallista..

Inah vain näin perinteisten av-väärinkäsitysten välttämiseksi..

onko siis kyse siitä, mitä sinä ja miehesi voitte tai haluatte tehdä?



Jos vauva nukkuu vaunuissa, eikä muutenkaan ikäänsä nähden ymmärrä mistään mitään, niin te vanhemmat teette tietty mitä voitte/halautte, se vauva vaan huomioon ottaen.



Vauvan kanssa tekemistä: vauvauinti, vauvamuskarit, tuttujen vauvojen kanssa deittailu, + vie vauva vauvahierontaan - tai opettele itse hieromaan, vaikka 1 x pvä.

Vauva-elämä kotona on ihanaa. Ei kiirettä minnekään, vaan saa vain olla. Pyytäkää vieraita ja nauttikaa elämästä tai käykää vuorotellen uimassa ja elokuvissa. Vauvalle koti on paras paikka. Sehän pitäisi olla selviö. Kukaan ei vie vauvaa yleisöpaikkoihin ainakaan näin flunssa-aikaan. Eihän? Ajatelkaa vauvan parasta ja hoitakaa omaa päätänne vuorotellen.

Ootko tosissas? Jos niitä tauteja rupeaa pelkäämään niin saa olla kotona kyllä aina.

En tiiä mitä siellä päin erityisesti vois tehdä, mutta kyllähän noin pienen kanssa voi tehdä melkein mitä vain huvittaa, pistää vauvan kantoreppuun ja menee. Me kyllä käytiin ravintoloissakin, minusta vauvat/ lapset kuuluu tänne ihan siinä kuin me aikuisetkin, että jos joku ei kestä silloin tällöin vauvan itkua viereisessä pöydässä, niin menköön kotiinsa sitten.

Sit me käytiin paistemassa makkaraa kodassa järven rannalla, vauva nukkui vaunuissa ulkopuolella. Käytiin shoppailemassa (ehkä kaks kertaa, kun ei oikeen shoppailusta välitetä). Sukuloitiin ja kyläiltiin.

Vauva ei kaipaa vielä kodin ulkopuolelle, mutta kyllähän sitä ite haluaa päästä välillä kotoa pois.

Puolivuotias esim. on jo kiinnostunut ympäristöstään, tykkää killitellä vaikka värikkäitä tauluja tai kölliä helistimen kanssa vaunuissa. Jos vauva itkee, hän on vielä niin pieni että häntä jaksaa kanniskella pitkäänkin olkaa vasten. Ja jos ei millään rauhoitu, aina voi lähteä pois ja koittaa seuraavalla kerralla uudestaan. Kun lähtee sillä asenteella että tehdään mitä voidaan, eikä ole maailmanloppu jos suunnitelmat muuttuvat tai peruuntuvatkin, niin hauskaa on.



Oletteko ap kokeilleet vauvauintia? Se on tosi kivaa, ja vauva nauttii uinnin tunteesta. Minusta oli ihanaa uutena perheenä käydä perheen kesken samassa tilanteessa olevien kanssa siellä plutimassa.



Vauva menee hyvin mukana kahviloissa, ravintoloissa, näyttelyissä, risteilyllä, missä vain. Taaperon kanssa onkin sitten eri juttu, meidän mukelo ei enää vuoden ikäisestä malttanut olla paikoillaan juuri missään. Itse piti saada mennä ja tehdä.



Älä välitä näistä, jotka hehkuttavat että ainutlaatuista vauva-aikaa ei pitisi viettää muualla kuin kodin seinien sisäpuolella. Mä ainakin nautin valtavasti siitä, kun kuljimme porukalla päiväreissuilla ja istuin kavereiden kanssa kaffella muksut mukana. Äläkä etenkään välitä noista, joiden mielestä "rääkyviä kakaroita" ei pitäisi mihinkään viedä - viet vaan, harva tosielämässä vauvan itkusta niin häiriintyy.