Lue keskustelun säännöt.
Jos sinulla olisi 1v elinaikaa, haluaisitko matkustella? Miksi?
01.03.2012 |
Mä en usko että haluaisin matkustella. En saisi siitä mitään mukaani kuitenkaan. Luulen että haluaisin vain olla perheen kanssa ja toki sen kanssa käväistä vaikka parin viikon löhölomalla. Mut en ainakaan mitään maailmanympäri-matkalle haluis ja elämän risaiseksi pistämistä.
Mitä haluaisit tehdä viimeisen vuotesi?
Kommentit (9)
Että varmasti matkustaisin. Reissussa on tiiviimmin perheekin kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
istumalla lentokentillä odottelemassa lentoja ja katselemassa stressaantuneita ja kiukkuisia kanssamatkustajia. Mitä saisin siitä että kiertäisin eri maissa? Vuosi vierähtäisi nopeasti ja jäisi kasa kokemuksia ja huonoja valokuvia, joista en hyötyisi mitään.
Kyllä keksisin huomattavasti parempaa tekemistä vaikka täällä Suomessakin vuodeksi, jos ei tarvitsisi välittää huomisesta..
Pysyisin kotioloissa lapseni kanssa. :) Arki on hyvää.
Luulen että siinä selviäisi myös tärkeimmät ihmiseni. Luulen etten tuhlaisi aikaa tuttuihin ja ystäviin joista tiedän että pystyvät jatkamaan elämäänsä hyvin ilman minuakin. Alkaisin valmistelemaan vain läheisimpiä lähtööni. Ostelisin lapsilleni valmiiksi 20 ja 30v ja häälahjat, kirjoittelisin heille kirjeitä tulevaisuudessa annettaviksi jne.
Eläisin siis minäkin mielelläni arkea yrittäen tehdä sen niin hyväksi kuin voin.
En tiedä kauanko elän, keskimääräinen eliniän ennuste on vuosi diagnoosista mutta elän varmasti enemmän kuin sen.
Diagnoosin jälkeen ollaan reissattu perheen kanssa jonkin verran. Pääasiassa kotimaan matkoja, joku ulkomaan matkakin. Reissaaminen on kuitenkin mukava tapa viettää aikaa yhdessä perheen kanssa ilman "häiriötekijöitä" ja keskittyä siihen omaan perheeseen ja mukavien kokemusten keräämiseen. Se on antanut myös voimia jaksaa hoitoja ja mahdollisuuden hetkeksi unohtaa äidin paska tilanne.
Haluaisin vielä nähdä Pariisin kerran, ja tahtoisin käydä Prahassa. Kokemuksia ei saa mukaan tuonpuoleiseen mutta jotenkin se tuntuu silti tärkeältä.
On mulla muitakin "tavotteita". Pitäisi lukea ainakin tuntematon sotilas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuolevilla on tapana tehdä niin. Harva saa vuoden elinaikaa, elää terveenä ja sitten eräänä aamuna havaitsee, että taitaa kuolla.
En tiedä kauanko elän, keskimääräinen eliniän ennuste on vuosi diagnoosista mutta elän varmasti enemmän kuin sen. Diagnoosin jälkeen ollaan reissattu perheen kanssa jonkin verran. Pääasiassa kotimaan matkoja, joku ulkomaan matkakin. Reissaaminen on kuitenkin mukava tapa viettää aikaa yhdessä perheen kanssa ilman "häiriötekijöitä" ja keskittyä siihen omaan perheeseen ja mukavien kokemusten keräämiseen. Se on antanut myös voimia jaksaa hoitoja ja mahdollisuuden hetkeksi unohtaa äidin paska tilanne. Haluaisin vielä nähdä Pariisin kerran, ja tahtoisin käydä Prahassa. Kokemuksia ei saa mukaan tuonpuoleiseen mutta jotenkin se tuntuu silti tärkeältä. On mulla muitakin "tavotteita". Pitäisi lukea ainakin tuntematon sotilas.
¨
Oletko ateisti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Että varmasti matkustaisin. Reissussa on tiiviimmin perheekin kanssa.