Mitä mieltä? Aviomieheni kielsi ystävääni (miestä) soittamasta minulle enää

mutta en sitä, että nolataan.



Ja ap:n mies nolasi ap:n ja itsensä. Totta, on tylsää puhua hääpäivänä muiden miesten kanssa, mutta onhan tilanne nyt aivan eri, jos hääpäivää ei vietetä romanttisesti kahden matkoilla tai hotellisviitissä. Jos ap siivoaa, hän voi myös puhua ystävien kanssa puhelimessa. Kun mies tulee paikalle, on tietysti kohteliaampaa lopettaa puhelu, ja tästäkin mies voisi sanoa ap:lle hyvässä hengessä. Se, että soitetaan ystävälle ja ärjytään, on törkeää vallankäyttöä.



En käsitä, miten kukaan tässä ketjussa voi puolustella miehen tekoja. On totta, että ap ei ehkä ajatellut miehensä tunteita, mutta eipä sitä ehkä ajattele, jos päivä on muuten ihan normaali. Joka tapauksessa miehen pitää aina kommunikoida asia ap:n kanssa, ei ruveta kontrolloimaan muita ihmisiä. Voiko mustasukkaisuudella perustella sitä, että ap soittaa miehen naispomolle ja ilmoittaa, että mies ja pomo eivät saa sitten olla tästä eteenpäin kahden töissä?



Nolaaminen ei ole oikea tapa hoitaa mustasukkaisuutta eikä ystäväsuhteiden pilaaminen. Veikkaanpa, että ap:n ja miehen suhde loppuu tuota rataa nopeammin ja mies saa sitten ihan aidosti skitsoilla mustasukkaisuudessaan.



Pieni mustasukkaisuus kuuluu asiaan, mutta jos se kirvoittaa tuollaisia tekoja, on kyse ongelmasta.

jos mieheni tekisi jotain vastaavaa. En ollenkaan ymmärrä sitä käsitystä, että ystävät eivät voisi olla vastakkaista sukupuolta. Kyllä miesten kanssa voi olla ystävä ilman, että siinä on yhtään mitään muuta! Ja mitä sitten jos juttelee miespuolisen ystävän kanssa hääpäivänä... Onko hääpäivä jotenkin sellainen päivä, että ei saisi jutella kenenkään muun kanssa kuin oman miehen kanssa, siis voi apua. Kai sitä nyt ystävien kanssa voi hääpäivänäkin jutella, ei meillä ainakaan hääpäivä ole sellainen, että istutaan vaan kotona ja tuijotetaan toisiamme silmiin. Jos olisin ap niin olisin todellakin suuttunut miehen käytöksestä ja mielestäni aivan aiheesta. Vaikka ollaan parisuhteessa, niin ei se oikeuta toista osapuolta sanelemaan milloin saa tai ei saa ystävien kanssa jutella. Puhumattakaan siitä, että soitellaan toisen ystäville ja kielletään heitä soittamasta, en voi ymmärtää tuollaista käytöstä.

kuin siivoamiseen, niin eikö se nyt ole ihan sama, puhuuko myös ystävän kanssa puhelimessa vai ei. Ja minä en ainakaan muista ystävieni hääpäiviä, tuskinpa ap:n ystäväkään tahallaan hääpäivän viettoa "häiritsi". Kertakaikkiaan naurettavan lapsellista käytöstä ap:n mieheltä.



Sitten minäkin saattaisin ärsyyntyä, jos oltaisiin kahdestaan viettämässä romanttista hääpäivää jossakin, ja mies lätisisi jonkun kaverinsa - oli se sitten mies tai nainen - kanssa puhelimessa.

Ne miespuoliset kaverit joutavat avioliitossa jäädä.

Mulla on aina ollut miespuolisiakin ystäviä, enkä todellakaan hylkää heitä siksi, että mulla on myös mies. Ja kyllä, mun mies ymmärtää tämän erittäin hyvin. Meillä ei ole _ikinä_ ollut aiheesta edes pienintä suukopua. Luottamus, luottamus ja luottamus molemmin puolin.