Lue keskustelun säännöt.
Oltiin lomareissulla ja mukana lapsen extra-nirso kaveri
28.02.2012 |
Tiesin kyllä että lapseni kaveri ei tykkää kaikista ruuista, mutta yllätyksenä tuli, ettei hänelle kelvannut juuri mikään. Oltiin 4pv reissulla ja tämä lapsi joutui kärsimään nälkää melkoisesti. Ainoa mikä upposi, oli ranskalaiset ja cola. Ja karkki. Ekat 2 päivää hän sai valita kahvioista ja ravintoloiden ruokalistoilta mitä halusi, mutta sitten oli pakko pistää turhalle ostamiselle stoppi, koska pienen murusen maistettuaa aina totesi että on pahaa ja jätti syömättä. Näin kävi ruisleivälle, vaalealle sämpylälle, pizzalle, pihviaterialle, fondue-illalliselle, jne. Oltiin paikassa, josta ei helposti löytynyt paikkaa josta saisi ranskalaisia, ja toisaalta itsekin ajateltiin ihan toisenlaisia ruokapaikkoja käyttää. Viimeisenä päivänä oli pakko etsiä niitä ranskalaisia vaikka kiven alta, koska edessä oli 10h kotimatka pelkän karkin voimalla. En ole ottanut asiaa puheeksi vielä tämän lapsen vanhempien kanssa, mutta varmaan pitäisi.
Kommentit (82)
Olen lapsesta asti "analysoinut" ruokani. Jos mukana on jotain "ällöä", jää helposti koko annos syömättä - näykin vain vaikka nälkä olisi kovakin. Jos syön väkisin, tulee paha olo.
En ole koskaan pystynyt syömään "kaikkea". Esim. sisäelin- ja maitoruokien hajusta jo tulee paha olo. Olen kohta 40-vuotias, joten tämä on tosiaan synnynnäinen ominaisuus, jota en ole pystynyt yrittämällä muuttamaan. Se on myös perinnöllinen: lapseni on perinyt sen, mutta onneksi lievempänä.
täällä toinen, ikää tosin 25v ja lapsena äiti on yrittänyt opettaa hyvin monipuoliseen ruokavalioon. huonoin tuloksin.
en syö mm. mitään keitettyjä kasviksia, valtaosaa hedelmistä, mitään marjoja. lihasta syön kanaa ja naudanlihaa (ehdottomasti 100% kypsänä!!!). sipulia olen oppinut syömään tässä parin viime vuoden aikana :P
en ole koskaan maistanut hampurilaista tai ranskalaisia.
en käytä mitään leivän päällä, ajatuskin nostaa oksennuksen kurkkuun.
juusto on saatanasta.
tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin.. ja reaktio on nimenomaan oksennus jos suuhun tulee minun mielestä pahaa makua tai jotain mikä TUNTUU suussa pahalta :D
ja tosiaan, ei auta se että ruuasta noukkii pois huonot osat (esim. jauhelihakastikkeesta herkkusienet, toivottavasti kukaan ei tee tällaista oikeesti mut esimerkkinä), koska mulla on tosi tarkka makuaisti niin se oksettava maku on silti siinä kastikkeessa :D
hrr.. ajatuskin kalasta saa kylmiä väreitä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä miksi ap kauhistelee lapsen syömättömyyttä täällä eikä puhu lapsen vanhempien kanssa ensin. Jos minä lukisin täältä viestin, jossa kauhistellaan jotain meidän lasten käyttäytymiseen liittyvää, loukkaantuisin. Olisi vaikea enää luottaa kirjoittajaan jatkossa.
Me olemme kaikki erilaisia, koetetaan arvostaa toisiamme siitä huolimatta.
Pitäisiköhän ottaa käyttöön vanha kunnon "Biafran lapset..."
jos lapsi ronklaa pahasti ja kärsii nälästä.
Lapsi siis pilaa muiden loman.
Enkä lähtisi ketään syyttelemään, mutta huonon mielen saa muillekin ja sen huolen myös.
Meidän perheen grilli-illat on aina sellaisia iloisia iltoja ja kaikilla on mukavaa.
No lapsen kaveri pilasi sen, kun karjui kovalla äänellä, että yök on pahaa.
No toiste en kutsunut, enkä kutsu muitakaan lasten kavereita.
Pitäisiköhän ottaa käyttöön vanha kunnon "Biafran lapset..."
kasvissyöjien pyhää klaania joka korkeintaan sylkäisee lihaan päin. Tai on niinä vuosina kun sadetta ja ruoho sattuu kasvamaan. Siellä kelpaa ravinnoksi kaikki eikä esitetä allergista tai muutenkaan ruokavammaista. Kun on riittävän huonot olot niin kaikenlaiset nirsoilut loppuvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeasti haluaisin tietää, että jos syntymästään asti on sellainen, niin miten oppii syömään ranskalaisia, makaronia ja ketsuppia eikä keitettyä perunaa, maitoa (jota oletettavasti äidistään imee) ja vaikka maustamatonta possua.
Pitäisiköhän ottaa käyttöön vanha kunnon "Biafran lapset..."
kasvissyöjien pyhää klaania joka korkeintaan sylkäisee lihaan päin. Tai on niinä vuosina kun sadetta ja ruoho sattuu kasvamaan. Siellä kelpaa ravinnoksi kaikki eikä esitetä allergista tai muutenkaan ruokavammaista. Kun on riittävän huonot olot niin kaikenlaiset nirsoilut loppuvat.
joten siellä joukossa menevät kaikki anafylaktiseen shokkiin kuolevat allergikot ja neofoobikot taas ei kärsi ollenkaan, koska siellä ei muutenkaan ole ruuassa kamalasti valinnanvaraa. Se on sitä samaa hirssipuuroa aina.
Hei: olet ihan oikeasti aika tyhmä. Anteeksi nyt vaan.
Kun on riittävän huonot olot, mikä tahansa sairaus jää diagnosoimatta ja huomioimatta. Syöpä ja sydänsairaudetkin "loppuvat", koska sairaita ei diagnosoida tai hoideta.
Mikä ei todellakaan tarkoita, etteikö heitäkin "Biafrassa" olisi...
-60-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
62, ranskalaiset ovat perusmakua sikäli,
syömään juuri tuollaisia epäterveellisimpiä ruokia, mitä maa päällään kantaa?? Ei meillä edes valmisteta mitään ranskanperunoita tai ole annettu pelkkää makaronia! Miksi tuo "aistiyliherkkyys" tms. tule esille niin, että lapselle ei kelpaa kuin mieto keitetty peruna?? Taitaa olla ihan mammojen selittelyä tommoset yliherkkyydet.. pakkoko niille tenaville on alkujaankaan antaa mitään ranskiksia, ettei sitten enää tavallinen ruoka kelpaa?? TÄ
jos kerran suolaiset ranskalaiset ja sipist ja cola kuitenkin uppoaa, ne on kuitenkin melko voimakkaita makuja.
että niissä maistuu öljy ja peruna. Suolan voi jättää kokonaan pois, mutta sekin siis on aika perusmaku. Ap myönsi itsekin, ettei testaillut ko. lapsella puhtaita raaka-aineita, kuten pelkkää keitettyä makaronia (tai vaikkapa perunaa). Olivat siis baari/ravintolaruuan varassa, joten ruuat tulevat valmiina annoksina. Ja SE on monelle aistiyliherkälle tai neofoobikolle iso ongelma. -60-
jos lapsi ronklaa pahasti ja kärsii nälästä.
Lapsi siis pilaa muiden loman.
Enkä lähtisi ketään syyttelemään, mutta huonon mielen saa muillekin ja sen huolen myös.
Meidän perheen grilli-illat on aina sellaisia iloisia iltoja ja kaikilla on mukavaa.
No lapsen kaveri pilasi sen, kun karjui kovalla äänellä, että yök on pahaa.
No toiste en kutsunut, enkä kutsu muitakaan lasten kavereita.
lähtee aina ennen ruokailua oma-aloitteisesti kotiin. Hän tuntuu häpeilevän ettei syö normaalisti. Ei ole koskaan syönyt meillä yhtään mitään vaikka naapurissa asuu. Ei välipalaa tai herkkujakaan. Alussa yritin tarjota sellaista välipalaa mitä tiesin syövän muttei ottanut ikinä. Nykyään en viitsi poikaa enää kiusata koska tietää että saa ottaa samalla kun omanikin jos haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapseni syö keitettyä perunaa muttei ranskalaisia, makaronia mutta ilman ketsuppia, kaurapuuroa ilman lisukkeita jne. Hänen ruokansa on mautonta ja aivan kamalan näköistä. Se on yhteinen piirre jokaiselle ruokalajille mitä suuhunsa pistää.
" Ja kuten tuossa jo sanottiinkin, lomareissu outoon paikkaan outojen ihmisten kanssa on jo sellainen stressitekijä 12-vuotiaalle, että se saa vatsahermot reagoimaan ja on varmaa, että ruokavalio kapenee sen takia entisestään. "
kun vanhempani päästivät minut 11 vuotiaana "oppilasvaihtoon" Saksaa. Puoli vuotta ummikkona.... Ennenvanhaan ei edes ajateltu stressejä eikä niitä podettu. Minäkin vain nautin olostani saksalaisessa perheessä 4 sisaruksen keskellä (itse ainokainen), söin kaikkea mitä eteen annettiin ja opin uusia asioita. Ainoa ruokakommellus oli kun luulin että söimme hevosta ja vasta paria kuukautta myöhemmin tunnistin sanan peura:D
Eikä nuo omatkaan lapset ole koskaan stressaantuneet 3-5vkon lomistamme, ei edes turistivatsatautia olla koskaan podettu...
voi näitä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun vanhempani päästivät minut 11 vuotiaana "oppilasvaihtoon" Saksaa. Puoli vuotta ummikkona.... Ennenvanhaan ei edes ajateltu stressejä eikä niitä podettu. Minäkin vain nautin olostani saksalaisessa perheessä 4 sisaruksen keskellä
onneksi et saanut ennakkoluuloista lasta, minne olisitkaan joutunut hänen kanssaan.
Kelpaa ranskikset ja valkea paahtoleipä. Kerran viikossa tulee koulusta meille suoraan, lähtevät tästä yhteiseen harrastukseen missä menee iltaan saakka. Kärisn kun tiedän että varmasti tulee nälkä, mutta en myöskään ala tarjoamaan ranskiksia kun ne eivät kuulu meidän ruokapöytäämme. Tarjoan sitä mitä meillä ruokana on, syö ehkä teelusikallisen. Äitinsä vihjailee, että tytöllä on nälkä mutta minkä teen kun mikään ei kelpaa! Kaikki kunnioitus sinulle, että otit mukananne reissuun. Minä pistin samalle suunnitelmalle stopin juuri tämän syömisen takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vai onko lapsi teillä vielä?? Kai nyt sanoin "palauttaessasi" lasta että nyt sitten äkkiä kotiin syömään, kun "Siiri" ei syönyt koko viikkona kuin muutaman ranskalaisen. Johan nyt pk:n ovellakin kerrotaan, onko lapsi syönyt päivän aikana, aika jännä ettei tule mieleen raportoida ettei yksi lapsista ole sitten by the way melkein viikkoon syönyt mitään.
Luulevat muuten, että olette tahallanne pitäneet lasta nälässä.
Kannattaa nyt muistaa sitten, että ET ota syyttävää asennetta. Lapsen valikoivuus ruuan suhteen ei likimainkaan aina ole kasvatuksen tulosta, vaikka moni toisin luulee. Kun valikoivuus on noin voimakasta, se on jo ns. neofobiaa, joka on synnynnäinen ominaisuus.
Meillä esimerkiksi on erittäin monipuolisesti syövä, etnisiä ruokia ja ruuanlaittoa innokkaasti harrastava perhe. Muut lapset ovat oppineet hyvin monipuolisiksi ja ennakkoluulottomiksi ruuan suhteen, mutta yksi lapsista on äärimmäisen valikoiva. Leivistä esimerkiksi uppoaa vain pari leipämerkkiä, ei muut. Jos ei ole oikeaa merkkiä, lapsihan MAISTAA, että leipä on väärää ja on vaikka mieluummin nälässä kuin syö "väärää leipää".
Usein on vieläpä niin, että tuollaisella matkalla, jota lapsi kuitenkin myös jännittää aika lailla (onhan hän vieraan perheen matkassa, ilman omia tuttuja perheenjäseniään ja oudossa paikassakin), valikoivuus kärjistyy entisestään. Eli lapsi voi kotona syödä muitakin ruokia, mutta tuolla matkalla ei kaikkia niitäkään, joita kotona söisi hyvällä halulla.
Kannattaa siten syyttelemättä kertoa, mitä tapahtui, ja katsoa, mitä äiti kertoo lapsen ruokamieltymyksistä.
että on noin nirso. Mutta toisaalta nyt kun muistelen aikaisimpia tilanteita, niin hän ei ole tosiaan meillä syönyt koskaan, aina on jo muka syönyt kotona tms. Yhden leirin veti ilmeisesti sipsien voimalla. Ihmettelinkin, miksi äitinsä vei niitä sille pari kertaa sinne lisää. Nälkäänsä niitä tietty söi.
ap.
vai onko lapsi teillä vielä?? Kai nyt sanoin "palauttaessasi" lasta että nyt sitten äkkiä kotiin syömään, kun "Siiri" ei syönyt koko viikkona kuin muutaman ranskalaisen. Johan nyt pk:n ovellakin kerrotaan, onko lapsi syönyt päivän aikana, aika jännä ettei tule mieleen raportoida ettei yksi lapsista ole sitten by the way melkein viikkoon syönyt mitään.
ap.
niin vanhemmat olisivat varoittaneet tästä ennen matkalle lähtöä.
Jos lapsella taas kotona ei nirsoudestaan ole ongelmia, koska koko perheen ruokavalio on samalla tavalla rajoittunut (tai että niitä ranskalaisia aina kuitenkin on tarjolla), eivät vanhemmatkaan välttämättä ole tietoisia siitä, että ongelma on.
sanoisin ihan suoraan, että tänään meillä oli tarjolla lihapullia, mutta teidän Maija ei syönyt mitään. Tai että meillä oli tarjolla hernekeittoa, Maija söi vain yhden voileivän.
Näin nälkäisenä kotiin tuleva lapsi ei voi väittää, ettei ole saanut mitään. Äidille tiedoksi, että tarjolla oli ruokaa, mutta ei kelvannut.
Kelpaa ranskikset ja valkea paahtoleipä. Kerran viikossa tulee koulusta meille suoraan, lähtevät tästä yhteiseen harrastukseen missä menee iltaan saakka. Kärisn kun tiedän että varmasti tulee nälkä, mutta en myöskään ala tarjoamaan ranskiksia kun ne eivät kuulu meidän ruokapöytäämme. Tarjoan sitä mitä meillä ruokana on, syö ehkä teelusikallisen. Äitinsä vihjailee, että tytöllä on nälkä mutta minkä teen kun mikään ei kelpaa! Kaikki kunnioitus sinulle, että otit mukananne reissuun. Minä pistin samalle suunnitelmalle stopin juuri tämän syömisen takia.
Anna asian olla, mutta älä ota enään minnekkään matkalle mukaan.
Itse ruokin välillä lapsieni kavereita ja jos vastaan tulee sellainen yök huutelija, niin saa sitten jatkossa syödä kotonansa.
Semmonen ronkelointi on rasittavaa ja kun annoitte kuitenkin lapsen valikoida ruokansa.