Lue keskustelun säännöt.
Oltiin lomareissulla ja mukana lapsen extra-nirso kaveri
28.02.2012 |
Tiesin kyllä että lapseni kaveri ei tykkää kaikista ruuista, mutta yllätyksenä tuli, ettei hänelle kelvannut juuri mikään. Oltiin 4pv reissulla ja tämä lapsi joutui kärsimään nälkää melkoisesti. Ainoa mikä upposi, oli ranskalaiset ja cola. Ja karkki. Ekat 2 päivää hän sai valita kahvioista ja ravintoloiden ruokalistoilta mitä halusi, mutta sitten oli pakko pistää turhalle ostamiselle stoppi, koska pienen murusen maistettuaa aina totesi että on pahaa ja jätti syömättä. Näin kävi ruisleivälle, vaalealle sämpylälle, pizzalle, pihviaterialle, fondue-illalliselle, jne. Oltiin paikassa, josta ei helposti löytynyt paikkaa josta saisi ranskalaisia, ja toisaalta itsekin ajateltiin ihan toisenlaisia ruokapaikkoja käyttää. Viimeisenä päivänä oli pakko etsiä niitä ranskalaisia vaikka kiven alta, koska edessä oli 10h kotimatka pelkän karkin voimalla. En ole ottanut asiaa puheeksi vielä tämän lapsen vanhempien kanssa, mutta varmaan pitäisi.
Kommentit (82)
Olisi ihan hirveää jos tullainen sattuisi matkaan. Olet kyllä ollut pitkämielinne kun olet lähtenyt toiseen ravintolaan sen kanssa, itse en olisi lähtenyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi ihan hirveää jos tullainen sattuisi matkaan. Olet kyllä ollut pitkämielinne kun olet lähtenyt toiseen ravintolaan sen kanssa, itse en olisi lähtenyt.
tuon lapsen puolesta kyllä harmitti paljonkin, kun joutui olemaan nälässä. Jos oltais tiedetty tästä etukäteen, oltais ehkä ruokapaikat valittu toisin tai sevitelty niitä tarkemmin etukäteen. Ajattelin aluksi jokaista pahaa ruokaa yksittäistapauksena, kunnes alkoi valjeta, ettei juuri mikään maistu. Lapsi kun ihan mielellään aina valitsi listoilta syötävää eikä heti tyrmännyt mitään. Meidän matkaan sisältyi tosi paljon kaikkea ikimuistoista, ruokailut oli vain yksi osa ja se tuskin jää tästä reissusta päällimaiseksi mieleen.
myös ulkomailla... kunhan pyytää, vedoten allergiaan tai mitä vaan...
täytyy sanoa, että joka ravintolasta saa ranskanperunoita... ja makaroniakin monesta.
ei olisi saanut matkallamme savannilla tai pikkusaarella saanut makaronia ja ranskalaisia vaikka olisi maksanut äidillään, kun niitä ei olisi ollut, vaikka mihin olisi vedonnut. ihan vaikka euroopassakin; jos ravintolassa ei ole ranskalaisia, niitä ei ole. harvoin lähtevät kuule tukusta hakemaan. ja joo, on varmaan melkeen aina joku pastaruoka, mutta se, että olisi pelkkää pastaa, on ihan eri juttu. eivät välttämättä suostuisi pelkkää sitä antamaan, tai sitten voisi olla, että pastat tulisivat esim. pakasteesta niin, että seassa on muutakin kuin pelkkä pasta.
t. erittäin allerginen, joka näkee matkoilla usein nälkää, koska oikeanlaista ruokaa EI VAIN OLE
Olisi ihan hirveää jos tullainen sattuisi matkaan. Olet kyllä ollut pitkämielinne kun olet lähtenyt toiseen ravintolaan sen kanssa, itse en olisi lähtenyt.
tuon lapsen puolesta kyllä harmitti paljonkin, kun joutui olemaan nälässä. Jos oltais tiedetty tästä etukäteen, oltais ehkä ruokapaikat valittu toisin tai sevitelty niitä tarkemmin etukäteen. Ajattelin aluksi jokaista pahaa ruokaa yksittäistapauksena, kunnes alkoi valjeta, ettei juuri mikään maistu. Lapsi kun ihan mielellään aina valitsi listoilta syötävää eikä heti tyrmännyt mitään. Meidän matkaan sisältyi tosi paljon kaikkea ikimuistoista, ruokailut oli vain yksi osa ja se tuskin jää tästä reissusta päällimaiseksi mieleen.
Jos minä tietäisin tuosta etukäteen, lapsi ei lähtisi mukaan.
Meillä piti istua pöydässä kunnes lautanen on tyhjä. Välillä siihen meni viisikin tuntia ja saatoin ottaa pienet torkutkin siinä tuolilla välissä. Äiti saattoi käyttää lautastani mikrossa. Kerran sillä paloi hihat ihan totaalisesti ja se heitti lasillisen maitoa mun päälle :D Herkkuja meillä ei ollut tarjolla, lauantaisin saatiin karkkiaskit.
Nykyään olen kasvisruokavalion puitteissa kaikkiruokainen, joskin aika hidas syömään edelleen. Lapsena olin melko laiha, nykyisin normaalipainoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan tavannut nirsoa, joka syö vain terveellistä kotiruokaa kasviksia ja vihanneksia, mutta ei herkkuja =)
Herkkuja tietenkin syö, siis niitä omia herkkujaan kuten vihannestikkuja tai marjoja. Pitää siis monenlaisista vihanneksista ja hedelmistä. Raakoina mieluiten, ei minään mössöinä tai sekoituksina. Pitää hyvälaatuisesta kokolihasta ja kalasta. Esim. pihvi. Ruisleivästä pitää (tietyistä merkeistä), vaaleaa leipää ei syö. Ei syö maitotuotteita (ei edes jäätelöä tai vanukasta). Juo vettä tai tuoremehua. Suklaasta pitää pieninä annoksina, mutta liiasta makeasta ei välitä. Karkeista ei välitä, limusta ei pidä. Joistain harvoista sipseistä pitää.
Koulussa kehutaan kun syö niin hyvin salaatteja ja raasteita. Oikeaa ruokaa vain maistelee.
että lapsi on ollut ahdistunut vieraasta matkaseurasta?
Tosin 12 v on jo aika iso sellaiseen.
Mulla on 3 lasta ja esikoinen on ollut aina nirso. Pienemmät syö vaikka pieniä kiviä. Sen takia tunnen pientä ahdistusta ja sääliä ap:n kuvaamaa lasta kohtaan.
meillä söi alle kouluikäisenä hyvällä halulla vain mun laittamia ruokia, joihin oli tottunut (ihan reilu repertuaari kotiruokia, ei mitään sushia). 12-v:nä osasi jo kohteliaasti pakon edessä nielllä, kun etukäteen olin käskenyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi syö hyvin mutta ruoka pitää laittaa oikein. Lautasella esimerkiksi kala ei saa olla muusin päällä, porkkanaraasteeseen ei saa laittaa mitään sekaan kuten ei muihinkaan salaatteihin. Jos sen erehtyy tekemään niin lapsi lajittelee eri ainekset erillisiin kasoihin ja vasta sitten syömään.
Aistiyliherkkyys yhdistyy usein monenlaisiin muihin neurologisiin sairauksiin, mm. autismikirjoon. Siihen liittyy sekä aistiYLI- että aistiALIherkkyyttä. Esim. meillä as-poika on aistialiherkkä sikäli, että kipukynnys on ihan tajuttoman korkea, mutta aistiyliherkkä hajujen ja äänten suhteen. Haistaa todella tarkasti ja karttaa paniikinomaisesti tietynhajuisia asioita - eikä kyse välttämättä ole niinkään hajun VOIMAKKUUDESTA, vaan jostain muusta niiden laatuun liittyvästä seikasta.
Samoin on monen makujen suhteen aistiyliherkän kanssa. Välttämättä kyse ei ole maun voimakkuudesta, vaan siitä, että lapsi maistaa maut tarkemmin ja voimakkaammin ja karttaa sen vuoksi TIETTYJÄ makuja, vaikkei välttämättä kaikkia.
Aistiyliherkkyys VOI esiintyä yksinäänkin, ilman muita neurologisia oireita, mutta se siis usein liittyy muihin neurologisiin ongelmiin.
Neofobiaan ei taas noin määritelmällisesti liity aistiyliherkkyyttä, vaan valikoivuus johtuu muista syistä. Kyse on uuden maun pelosta ja useimmilla lapsilla on sitä jonkinasteisena pari-kolmevuotiaana, mutta pienellä osalla neofoobisia piirteitä säilyy aikuiseksi asti.
ASIA erikseen ovat sitten lapset, jotka nirsoilevat, koska ovat oppineet tavan vanhemmiltaan. Eivätkä ole laajentaneet makutottumuksiaan missään vaiheessa kapean arsenaalin ulkopuolelle. Tätä opittuakin nirsoilua tietysti on olemassa. MUTTA ulkopuolisen on tietysti hemmetin vaikea sanoa, mistä näistä on kyse!
JOS joku lapsi ei oikeasti syö mitään muuta kuin ranskiksia ja makaroneja, se ei enää kuulosta "vain" kotoa opitulta asialta, vaan vakavammin joko aistiyliherkkyydeltä tai neofobialta. Kukaan ei varmasti tahallaan opeta lastaan noin valikoivaksi (koska se teettää pirusti ylimääräistä työtä tehdä kahdet eri ruuat), ja ap itsekin kertoo, että hänen äitinsä joutuu tekemään lapselleen eri ruokaa eli muutakin olisi kotona tarjolla - vaan ei kelpaa.
Tuhannen taalan kysymys sitten on, missä määrin lapsen aistiyliherkkyyteen ja neofobiaan kannattaa mukautua. Ravitsemusterapeuteillakin on siitä hiukan eriäviä kantoja - mutta se on heidän mielestään varmaa, että PAKOTTAMALLA EI AISTIYLIHERKKÄÄ TAI NEOFOOBIKKOA VOI TOTUTTAA KAIKKIRUOKAISEKSI. Anteeksi huutaminen, mutta toi on olennainen juttu, jota ei osa tämän ketjun mammoista näy ollenkaan tajuavan.
Jos aistiyliherkän tai neofoobikon pakottaisi syömään jotain ei-mieluista, se tulee kaarena ulos, ja on seuraavalla kerralla hitosti paljon vielä epämieluisampaa syötävää.
Voi kannustaa maistamaan, ja niin minäkin olen aina tehnyt as-lapseni kanssa. Vähitellen, vuosien myötä olen saanut hiukan arsenaalia laajennettua, mutta tuo on hyvin hidas prosessi.
Ja kuten tuossa jo sanottiinkin, lomareissu outoon paikkaan outojen ihmisten kanssa on jo sellainen stressitekijä 12-vuotiaalle, että se saa vatsahermot reagoimaan ja on varmaa, että ruokavalio kapenee sen takia entisestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen 35+ ja olen koko ikäni kärsinyt ruoka-ainefobioista. On niitä yritetty hoitaakin, tuloksetta.Koko muu perhe on ok, kaikkiruokaisia. Ja toinen vanhempani on, ironista kyllä, kokki!
Pahimmoillaan tämä johti yksinäisyyteen, en uskaltanut lähteä esim. kaverin mökille tai muuten reissuun ivan ja nälän pelossa. Pahimmoillaan pakkosyöttämisen. Jo 7-vuotiaana pidin omia eväitä -lähinnä hedelmiä- mukana, kun perheemme kyläili vaikkapa sukulaisten luona.
Miksi näissä tilanteissa luullaan, että lapsi haluaa vaan pompottaa toisia? Minä ja tuntemani muut ruoka-ainefobiset halusimme lapsina olla vaan rauhassa ja huomaamatta, syödä sitten vaikka vaan se leipäviipale ja appelsiini... Oli kamalaa, kun lautaselle tyrkättiin valmiiksi voideltu leipä päällysteineen ja jokin soppa tai soossi lisukkeineen, ja jäätiin viereen odottamaan kehuja ruuan laadusta. Ravintoloissa kieltäydyin aina ottamasta mitään, koska yleensä siihen aikaan salaattikin oli sotkettu jollakin öljyisellä kastikkeella. Mutta joskus oli pakko, kun toiset pakottivat. Ja taas sitä hemmetin syyttelyä nirsoilusta, kun ape ei uponnut.
Aina ei todellakaan ole kyse nirsoilusta tai huomiohakuisuudesta, sitä tarkoitan. Jokainen voi ihan itse miettiä omalle kohdalleen sen pahimman painajaisensa, ja ajatella kuinka kivaa se olisi kohdata monta kertaa päivässä koko loppu elämänsä ajan + saada ivat, pilkat ja syytökset kaupan päälle. Ja miten kivaa se on nimenomaan lapsesta.
syömään juuri tuollaisia epäterveellisimpiä ruokia, mitä maa päällään kantaa?? Ei meillä edes valmisteta mitään ranskanperunoita tai ole annettu pelkkää makaronia! Miksi tuo "aistiyliherkkyys" tms. tule esille niin, että lapselle ei kelpaa kuin mieto keitetty peruna?? Taitaa olla ihan mammojen selittelyä tommoset yliherkkyydet.. pakkoko niille tenaville on alkujaankaan antaa mitään ranskiksia, ettei sitten enää tavallinen ruoka kelpaa?? TÄ
jos kerran suolaiset ranskalaiset ja sipist ja cola kuitenkin uppoaa, ne on kuitenkin melko voimakkaita makuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
syömään juuri tuollaisia epäterveellisimpiä ruokia, mitä maa päällään kantaa?? Ei meillä edes valmisteta mitään ranskanperunoita tai ole annettu pelkkää makaronia! Miksi tuo "aistiyliherkkyys" tms. tule esille niin, että lapselle ei kelpaa kuin mieto keitetty peruna?? Taitaa olla ihan mammojen selittelyä tommoset yliherkkyydet.. pakkoko niille tenaville on alkujaankaan antaa mitään ranskiksia, ettei sitten enää tavallinen ruoka kelpaa?? TÄ
jos kerran suolaiset ranskalaiset ja sipist ja cola kuitenkin uppoaa, ne on kuitenkin melko voimakkaita makuja.
niin viisastut vähän sinäkin.
omalle kohdalle nirsoa lasta. Kyseessä synnynnäinen ominaisuus, aistiyliherkkyys jolla ei ole mitään tekemistä kasvatuksen kanssa.
n miljoona kertaa hitaampaa kuin "tavis"lapsella...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
syömään juuri tuollaisia epäterveellisimpiä ruokia, mitä maa päällään kantaa?? Ei meillä edes valmisteta mitään ranskanperunoita tai ole annettu pelkkää makaronia! Miksi tuo "aistiyliherkkyys" tms. tule esille niin, että lapselle ei kelpaa kuin mieto keitetty peruna?? Taitaa olla ihan mammojen selittelyä tommoset yliherkkyydet.. pakkoko niille tenaville on alkujaankaan antaa mitään ranskiksia, ettei sitten enää tavallinen ruoka kelpaa?? TÄ
jos kerran suolaiset ranskalaiset ja sipist ja cola kuitenkin uppoaa, ne on kuitenkin melko voimakkaita makuja.
Mutta kylläkin siihen, että esim. vaan tietty leipämerkki kelpaa. Tai vaikkapa lihapullat tms. eivät käy, jos ne ovat kastikkeessa, vaan kaikki lajit ja lisukkeet erikseen.
Ja mun lemppareita oli pienenä jälkiuuniruisviipaleet, karjalanpaisti, ohrarieska, kiinankaali, omena ja ananas ;) Taitaapa niidtä joitain olla kaapissa tälläkin hetkellä!
-61-
syömään juuri tuollaisia epäterveellisimpiä ruokia, mitä maa päällään kantaa?? Ei meillä edes valmisteta mitään ranskanperunoita tai ole annettu pelkkää makaronia! Miksi tuo "aistiyliherkkyys" tms. tule esille niin, että lapselle ei kelpaa kuin mieto keitetty peruna?? Taitaa olla ihan mammojen selittelyä tommoset yliherkkyydet.. pakkoko niille tenaville on alkujaankaan antaa mitään ranskiksia, ettei sitten enää tavallinen ruoka kelpaa?? TÄ
jos kerran suolaiset ranskalaiset ja sipist ja cola kuitenkin uppoaa, ne on kuitenkin melko voimakkaita makuja.
että niissä maistuu öljy ja peruna. Suolan voi jättää kokonaan pois, mutta sekin siis on aika perusmaku.
Ap myönsi itsekin, ettei testaillut ko. lapsella puhtaita raaka-aineita, kuten pelkkää keitettyä makaronia (tai vaikkapa perunaa). Olivat siis baari/ravintolaruuan varassa, joten ruuat tulevat valmiina annoksina. Ja SE on monelle aistiyliherkälle tai neofoobikolle iso ongelma.
-60-
Oltiin lomareissulla ja mukana lapsen extra-nirso kaveri Tiesin kyllä että lapseni kaveri ei tykkää kaikista ruuista, mutta yllätyksenä tuli, ettei hänelle kelvannut juuri mikään. Oltiin 4pv reissulla ja tämä lapsi joutui kärsimään nälkää melkoisesti. Ainoa mikä upposi, oli ranskalaiset ja cola. Ja karkki. Ekat 2 päivää hän sai valita kahvioista ja ravintoloiden ruokalistoilta mitä halusi, mutta sitten oli pakko pistää turhalle ostamiselle stoppi, koska pienen murusen maistettuaa aina totesi että on pahaa ja jätti syömättä. Näin kävi ruisleivälle, vaalealle sämpylälle, pizzalle, pihviaterialle, fondue-illalliselle, jne. Oltiin paikassa, josta ei helposti löytynyt paikkaa josta saisi ranskalaisia, ja toisaalta itsekin ajateltiin ihan toisenlaisia ruokapaikkoja käyttää. Viimeisenä päivänä oli pakko etsiä niitä ranskalaisia vaikka kiven alta, koska edessä oli 10h kotimatka pelkän karkin voimalla. En ole ottanut asiaa puheeksi vielä tämän lapsen vanhempien kanssa, mutta varmaan pitäisi.
että teille tuli yllätyksenä se, että lapsi ei koko reissun aikana syönyt oikeastaan muuta kuin ranskiksia sekä karkkia ja joi colaa? Tarvitseeko muuta edes sanoa? Antaa heidän sitten selittää, jos kokevat tarvetta tehdä niin.
Olen lapsesta asti "analysoinut" ruokani. Jos mukana on jotain "ällöä", jää helposti koko annos syömättä - näykin vain vaikka nälkä olisi kovakin. Jos syön väkisin, tulee paha olo.
En ole koskaan pystynyt syömään "kaikkea". Esim. sisäelin- ja maitoruokien hajusta jo tulee paha olo. Olen kohta 40-vuotias, joten tämä on tosiaan synnynnäinen ominaisuus, jota en ole pystynyt yrittämällä muuttamaan. Se on myös perinnöllinen: lapseni on perinyt sen, mutta onneksi lievempänä.
Ap:n tuttu on äärimmäinen tapaus, mutta ihan ymmärrettävä. Tästä ei tosiaan pääse opettelemalla pois. Maistelu johtui todennäköisesti siitä, että hänelle on sanottu, että kaikkea pitää maistaa (mikä ei auta tässä yhtään). Lapsen äidin olisi pitänyt kertoa, mikä on homman nimi jo ennen matkaa. Ilmeisesti jätti kertomatta, koska pelkäsi että matka peruuntuu.
sitä ei kutsuta perinnölliseksi...
Eiköhän jokaisen perheestä, lapsista löydy joku heikko kohta, mitä sitten toiset ns. Paremmin onnistuneet voivat arvioida ja kauhistella...
Olkaa onnellisia te, joilla tuo syömäpuoli onnistuu ja terveellisesti. Tosin itselläni on lapsi, joka on huono syömään, mutta ei sairastele, ei ole allerginen eikä kyllä vitamiinejä purkista vetele. Kasvaa kohisten, hemoglobiini rautainen sekä maitoa juo eikä limsoihin tai energiajuomiin koske.
Eikö perheen yhteisten aterioiden pitäisi olla mukavia hyväntuulisia hetkiä, jossa ei äiti tyrannisoi tyyliin, että sehän syödään, mitä äiti määrää ja vielä lautanen tyhjäksi.
Ruuallahan tässä yhteiskuntaa rakennetaan.
Mutta kuten jotkut edellä ovat todenneet, on aika julmaa ja itseriittoista arvostella muiden kasvatusta ja itse kohottaa itsensä täydelliseksi vanhemmaksi.
Toivon kuitenkin jokaiselle hyvää vanhempi- lapsi suhdetta, joka kantaisi vie lapsen aikuisuudessakin hyviänä.
Kotonani syötiin sieni, itse verestä tehtyjä lettuja, vanhaa läskisoosia, perunoita, vihanneksia, kasviksia, jne..laidasta laitaan.
Silti en pystynyt syömään.
Terve olen ollut ja terve aikuinen minusta on kasvanut.
Ehkä hieman tavallista empaattisempi ja erilaisuutta sietävä.
Ja kyllä vähän harmittaa tämän ongelman puiminen täällä, kun lapsella taisi muuten olla kaikin puolin kiva ja ikimuistoinen loma ja nyt sitten tästä tuli tälläinen pitkä negaviestiketju aina googlattavaksi netissä. Ei olisi ehkä pitänyt lähteä reissuun vieraan pennun kanssa: omat lapset ja naapurin kakarat. ja totta on, maailma on pieni vaikka faktoja vähän vääntelisikin. Hyh, hyh!