Kouluttamaton, kerro luuseri elämästäsi!

peruskoulu ja kesken jäänyt kauppis.



Olen ollut 18 vuotiaasta lähtien työelämässä, eli 13 vuotta jo. Tänä aikana olen ollut työtön vain kuukauden ajan. Koskaan en ole ollut määräaikaisella sopimuksella. Palkka on ihan ok, en valita. Töitä olen saanut aina suht helposti. Luulen tämän johtuvan siitä, että hakemukseni ovat aina viimeisen päälle; Varta vasten ko. paikkaan räätälöityjä, kielellisesti huoliteltuja, muttei liian jäykkiä. Hyvä hakemus sitten tuottaa hyvällä prosentilla pyyntöjä työhaastatteluihin.



En koe olevani luuseri. Todennäköisesti opiskelen itselleni vielä ammatinkin, mutta nyt se ei ole ajankohtaista.

Mies tuo rahat taloon ja mä hoidan kodin ja lapset. Rakkautta ja rahaa riittää.

tein lapsia liian nuorena ja väärän miehen kanssa ja jäi koulut käymättä... nyt ollaan työkkärin armoilla

työskennellyt, lapset ovat jo koulussa ja elämä mallillaan. Opiskelen omaksi ilokseni avoimessa yliopistossa kauppatieteiden perustutkintoa.

olin hoitoavustaja. Sitten hain teksinkäsittelijäksi ja nyt jo vuosien ajan olen ollut osastosihteerinä. Nykyäänhään toi ei onnistu, vaaditaan papereita koulusta.



Ihan kiva elämä muutenkin. Mies on ihana, kolme lasta, tyttö joa kaksi poikaa. Nätti talo helsingissä. Tälläinen luuseri täällä!

olin hoitoavustaja. Sitten hain teksinkäsittelijäksi ja nyt jo vuosien ajan olen ollut osastosihteerinä. Nykyäänhään toi ei onnistu, vaaditaan papereita koulusta.

Ihan kiva elämä muutenkin. Mies on ihana, kolme lasta, tyttö joa kaksi poikaa. Nätti talo helsingissä. Tälläinen luuseri täällä!

Tähän keskusteluun haluaisin nimenomaan oikeita luusereita, vailla työtä, rahaa tai miestä. Olisi kiva saada vertais tukea

-ap

Sain lukiosta paperit, olin vuoden elintavikealalla ja aloitin amiksen neljä vuotta itseäni nuorempien joukossa. Kyseistä alaa ei aikuiskoulutuspuolla kotikaupungissani ole, lähin akk-paikka olisi yli 100 km:n päässä, joten päätin lähteä amikseen.



Kyllä välillä miettii, että nuo 17-vuotiaat ovat raivostuttavia, olisi pitänyt sittenkin muuttaa uudelle paikkakunnalle sen vuoden takia, nyt käyn tuota paskaa vielä yli vuoden.

niin siellä jengi ihan oikeasti sirotteli tuhkaa päälleen. Olisko niin, että kouluttamattomat tuntevat muuten olevansa yhteiskunnan taholta ylenkatsottuja, joten pitää sitten kertoa mieluummin siitä pärjäämisestä. Akateemiset saavat arvostusta koulutuksellaan vaikka käytännössä meniskin vähän huonommin, on sitten varaa kertoilla myös epäonnistumisista.

Ero, sairaudet jms. kootut selitykset. Pah!Kyllä muutkin kouluttautuu vaikka sitten siinä suhdesekoilujen ja erojen keskellä.Olet vaan laskempi kuin muut eikä sinulla ole estoja nostaa sosiaalitukia ja repiä hyvinvointisi toisten työssä käyvien kansalaisten selkänahasta.Puhutaan siis asioista niiden oikeilla nimillä.

14,75 tuntipalkaa ja vakiotyö peruskoulupohjalta. Rahat riittää, kiva oman näköinen koti, ystäviä ja kiva mies.

Sossu rahaa ilman vastikkeita jakaa. Näin on!

Jos mamma ja pappa ja aviomies lystin maksaa. Mutta jos ei niin munista hirteen.

Esimerkiksi ammattikouluissa vaikka minkälaista valinnanvaraa. Ja hommaat itsellesi lukiota vastavassa ajassa ammatin ja vaikka vielä yo-paperit samalla, sekin on mahdollista.



3 vuotta elämästä on niin lyhyt aika ja opiskelu on Suomessa ilmaista. Me olemme etuoikeutettuja.

Monen laista olen koittanut mutta kun ei ole tuota lukupäätä siunattu



Sitten on ollut pari eroa yms... työttömyys jaksoja



-ap

vaikka olen pohjakoulutukseltani ylioppilas ja yliopisto-opinnot ovat jääneet opinnäytetöitä vaille.



Töitä ei ole, mutta onneksi se ei ole ihmisen mitta.

Monen laista olen koittanut mutta kun ei ole tuota lukupäätä siunattu

Sitten on ollut pari eroa yms... työttömyys jaksoja

-ap

Minusta koulutus ja erot eivät liity toisiinsa, selittelyn makua. ;)

Mä olen ylioppilas eli käytännössä kouluttamaton, ei vaan sitten kiinnostanut opiskelu kun en heti päässyt sinne parhaaseen kouluun ja töissä oli kivaa.



Nykyään olen omasta mielestäni ihan hyvässä työssä, johon olen oppinut vähitellen töitä tehden. Monta työpaikkaa olen saanut suosituksilla, tännekään en olisi ikimaailmassa päässyt ellei entinen työnantajani olisi sattunut tuntemaan nykyistä ja kehunut minua vuolaasti.



Tienaan lisineen n. 3000e/kk ja olen tyytyväinen. Mieheni joskus puhuu, että minun pitäisi mennä kouluun mutta enpä tiedä... miksi pitäisi? Täällä kaupan alalla riittää aina töitä minulle ja tykkään työstäni.

Mä olen ylioppilas eli käytännössä kouluttamaton, ei vaan sitten kiinnostanut opiskelu kun en heti päässyt sinne parhaaseen kouluun ja töissä oli kivaa.

Nykyään olen omasta mielestäni ihan hyvässä työssä, johon olen oppinut vähitellen töitä tehden. Monta työpaikkaa olen saanut suosituksilla, tännekään en olisi ikimaailmassa päässyt ellei entinen työnantajani olisi sattunut tuntemaan nykyistä ja kehunut minua vuolaasti.

Tienaan lisineen n. 3000e/kk ja olen tyytyväinen. Mieheni joskus puhuu, että minun pitäisi mennä kouluun mutta enpä tiedä... miksi pitäisi? Täällä kaupan alalla riittää aina töitä minulle ja tykkään työstäni.

Miten ihmeessä on työt riittäneet? Vaiko juuri suhteilla olet työsi saanut?

Tuntuu että nykyisin ei pääse edes haastatteluun kun on vain ylioppilas.

Miten ihmeessä on työt riittäneet? Vaiko juuri suhteilla olet työsi saanut?

Tuntuu että nykyisin ei pääse edes haastatteluun kun on vain ylioppilas.

Niin kuin sanoin, kaupan alalla riittää töitä ja hyvät tyypit kyllä työllistyvät. Eri aloilla varmasti eri tilanteet. Jo alaikäisenä hain kesätöitä kiivaasti, kävin paikan päällä monta kertaa kysymässä kun sanottiin "ehkä" ja lopulta sain työn. Kaikki työni olen tehnyt hyvin, ja entiset työnantajat ovat mielellään suositelleet minua, jopa ehdottaneet minua avoimiin työpaikkoihin tutuillensa. Ehkä olen ollut onnekas kun on näin hyviä kontakteja, mutta olen myös itse pyrkinyt luomaan niitä. Ei siis ole mitään sukulaisia tai naapureita nämä suhteet.

On kokemusta kassatyöstä, suositukset jne. vaan ei tule edes kutsua työhaastatteluun. CV tsekattu, ei pitäisi olla ongelmaa siinä tai hakemuksessa. Kyllä tätä on ihmetelty ihan työkkärissäkin asti, sillä tekisin mielelläni kassatöitä eikä ainakaan asenteessa ole vikaa!