Hyvät naiset, kannustakaa tyttöjänne miehisille aloille!

10-vuotiaan tyttären suurin mielenkiinnon aihe on rakennekynsien liimaus ja kynsien lakkaus, kauas on omena pudonnut...

vaikka suuntautuisikin myöhemmin tai jopa samaan aikaan miehiselle alalle.

vähemmän kuin rivi-sairaanhoitaja sairaalassa tai vanhainkodissa. Eikä tähän mun työhän riitä pelkkä sairaanhoitajan tutkinto.

jos kerran olet tyytymätön palkkaasi? Jos sulla on keinot nostattaaa palkkaasi ihan itse, niin on silkkaa saamattomuutta ja tyhmyyttä jättää se tekemättä. vähän ryhtiä elämään, ei kaikki tule valmiiksi nenän eteen, jotain pitää tehdä itsekin!

Eiköhän kaiken ydin kuitenkin ole se, että täytyy katsoa mille alalle on kiinnostusta, ja lahjoja. Ihan turha vääntää väkisillä diplomi-insinööriksi jos on huono matikkapää eikä ala kiinnosta pätkän vertaa. Siksi vaan että palkka on hyvä.



Itse kannustan lastani siihen suuntaan mikä häntä kiinnostaa, olkoon se vaikka lakaisukoneen kuljettaja.

Terv. ihminen joka on tehnyt 20 v ei kiinnostavaa työtä ja kouluttautuu nyt siihen mikä oikeasti kiinnostaa.

ja urheilutoimittaja on sinkku eikä ole seurustellut?

ja urheilutoimittaja on sinkku eikä ole seurustellut?

johtopäätöksen teit? Urheilutoimittajia en tunne, mutta teekkarikavereissa ei paljon naispuoleisia sinkkuja ollut (ainakaan pitkiä aikoja) ja nyt kun ollaan jo päälle 30 v, suurimmalla osalla on perheet ja lapset.

minne on kiinnostusta ja lahjoja, mitä se sitten ikinä tuleekin olemaan. Aion kyllä puhua yliopiston puolesta ja jätän ne amismainostukset vähemmälle, mutta minkäs teet jos joku duunariammatti kiinnostaa.



Minua ei ole kannustettu oikein mihinkään muuta kuin yleisesti akateemiseen koulutukseen, opiskelen fyysikoksi mikä on miesvaltainen ala.

että miesvaltaisella alalla se nainen on huonommassa asemassa ja kehnommalla palkalla kuin miehet. Eli toisen sukupuolen ammatin/ammattialan valinnut ei ole tasa-arvoinen naisten eikä miesten kanssa vaan eräänlaisessa välitilassa.



Mitä iloa on saada suurempaa palkkaa kuin lähihoitajaäitinsä, jos samaan aikaan vastaavaa kesätyötä miesvaltaisella alalla tekevä mies saa 30% parempaa palkkaa ja naisella urallaeteneminen on nihkeää.



Kun miesten ala naisistuu, laskee palkkataso ja alalle tulee "sisäisiä naisaloja" eli tehtäviä, joihin naiset pääsevät. Todellinen tasa-arvo jää tästä kauas!

Naisten syrjiminen miesvaltaisilla aloilla on yksi ongelma, joka pitäisi ensin selvittää. Ehkä siinä nyt päästään jo tällä vuosituhannella eteenpäin.



Nyt kun ei voi enää edes itsestään selvää asepalveluksen suorittamista pitää erityisenä ansiona.



Onhan se kuitenkin parempi, jos on miesvaltaisen alan 30% lähihoitajaäitiään parempi palkka, vaikka se sitten olisikin 30% vähemmän kuin alalla työskentelevillä miehillä.

Mitä iloa on saada suurempaa palkkaa kuin lähihoitajaäitinsä, jos samaan aikaan vastaavaa kesätyötä miesvaltaisella alalla tekevä mies saa 30% parempaa palkkaa ja naisella urallaeteneminen on nihkeää.

a) Tienata tasan saman verran kuin kaikki muutkin samassa ammatissa, esim. 2500 €/kk

b) Olla palkkakuopassa ja tienata huomattavasti vähemmän kuin kollegani, ja palkkanauhassa lukisi 3500 €

hetkeäkään miettimättä valitsisin b:n. Miksi haluaisin vähemmän rahaa? Siksikö vain, ettei harmittaisi, jos työkaveri tienaa vielä enemmän?

Minä pystyn kestämään sen, että kollegat ovat isompituloisia, minä elän lopulta omalla palkkapussillani, en muiden.

Ja vaikka olen viihtynyt hienosti, en voi sanoa, että tämä olisi ainoa oikea valinta. Palkkakin on näihin hommiin korkeintaan kohtuullinen.



Mä toivon, että lapseni valitsevat itseään kiinnostavat alat, joilla voi jopa elää. En tietenkään mitenkään korosta lapsille miesten/naisten aloja, mutta en myöskään väkisin sysää miesten aloille.

Mitä iloa on saada suurempaa palkkaa kuin lähihoitajaäitinsä, jos samaan aikaan vastaavaa kesätyötä miesvaltaisella alalla tekevä mies saa 30% parempaa palkkaa ja naisella urallaeteneminen on nihkeää.

a) Tienata tasan saman verran kuin kaikki muutkin samassa ammatissa, esim. 2500 €/kk b) Olla palkkakuopassa ja tienata huomattavasti vähemmän kuin kollegani, ja palkkanauhassa lukisi 3500 € hetkeäkään miettimättä valitsisin b:n. Miksi haluaisin vähemmän rahaa? Siksikö vain, ettei harmittaisi, jos työkaveri tienaa vielä enemmän? Minä pystyn kestämään sen, että kollegat ovat isompituloisia, minä elän lopulta omalla palkkapussillani, en muiden.

Ei etenemismahdollisuuksia, tylsimmät työt ja ensimmäisenä irtisanominen, kun on YT:n aika? Aika harva nainen kestää työpaikkaa, jossa koko ajan huomaa olevansa "vähemmän".

MInä en tarkastele tasa-arvoa naistenvälisenä asiana vaan sukupuolten välillä, siksi samasta työstä tulee maksaa sama palkka. Harva nainen oikeasti kestää sitä, että tekee enemmän töitä kuin mies ja tienaa vähemmän.

jos vaikka opiskelet tekniikkaa ja valmistut DI:ksi, voit opiskella laaja-alaisesti ja tehdä valmistumisen jälkeen hyvin monenlaisia töitä.



t. DI, jonka mies on DI ja lapset valitsevat muita kuin "naisten" aloja

missä hänen ainoa motiivinsa olla on hyvä palkka.



Vaikka luterilaiseen kasvatukseen ei mitenkään sovi että ihminen nauttisi työstään toivon että lapseni löytävät työn josta nauttivat ja heistä on kiva mennä töihin.

Ei etenemismahdollisuuksia, tylsimmät työt ja ensimmäisenä irtisanominen, kun on YT:n aika? Aika harva nainen kestää työpaikkaa, jossa koko ajan huomaa olevansa "vähemmän".

MInä en tarkastele tasa-arvoa naistenvälisenä asiana vaan sukupuolten välillä, siksi samasta työstä tulee maksaa sama palkka. Harva nainen oikeasti kestää sitä, että tekee enemmän töitä kuin mies ja tienaa vähemmän.

opiskellut miesvaltaiselle alalle. Ja nyt vielä hankin lisäopintoja, kun päädyin lopulta alalle, jossa on vielä vähemmän naisia kuin alkuperäisessä, mutta jossa viihdyn erinomaisesti.

En tienaa mitenkään erityisen hyvin, alani keskiarvoa selkeästi vähemmän. (Tosin työpaikassani ihan keskimääräisesti, mutta tuolla ei tulot yleensäkään ole läheskään samaa tasoa kuin keskimäärin vastaavissa tehtävissä). Ei ole tuntunut yhtään siltä, että olen paarialuokkaa. Onhan noita ennakkoluuloja ja naisena etemisessä on omat esteensä enemmän, mutta kyllä se on silti onnistunut.

Ei ole tullut mieleenkään vaihtaa työpaikkaa varsinkaan vielä huonompipalkkaiseen vain siksi, että voisin tienata alan keskiarvon verran.

t. 13 vai mikä mä olin

opeta lapsilleni. että on tärkeintä tienata paljon. Meillä opetetaan, että on tärkeintä tehdä työtä mistä pitää. Se paljonko siitä saa palkkaa, ei merkitse mitään. Vähälläkin pärjää.

Tekniikkapuolelta kyllä. Yiopistossa saa lukea ihan vapaasti fysiikkaa, kemiaa, biokemiaa ym. ja silti jäädä ilman paikkoja, kun nuoremmat miehet rynnii ohi. Lääketiede taitaa olla ainoa paremmin resurssoitu ala, ja siinäkin miehiä on enemmän proffina.

10-vuotiaan tyttären suurin mielenkiinnon aihe on rakennekynsien liimaus ja kynsien lakkaus, kauas on omena pudonnut...

tai siis miehensä saa. Hugh Hefnerin kartanossakin on aina tilaa..

eivät saa olla omia feminiinisiä itsejään. Joutuvat olemaan jätkänaisia, kun luulevat, etteivät muuten saa arvoa. Kun eivät tajua, että se arvostus lähtee siitä, että arvostaa omia sisäisiä taipumuksiaan, olkoon ne sitten mitä vaan.



Älkää kannustako mihinkään minne te itse haluatte lapsenne pääsevän, vaan sinne mihin hän tuntee sisimmältään omakseen. Silloin hän on onnellinen ja se on rahaakin tärkeämpää.

Harva nainen oikeasti kestää sitä, että tekee enemmän töitä kuin mies ja tienaa vähemmän.

miehet tekevät huomattavasti pidempiä päiviä/viikkoja kuin naiset. Se että subjektiivisesti kokee tekevänsä enemmän töitä kuin miehet, osoittaa vain sen, että on kohdannut omat rajansa. Silti mies tekee enemmän töitä, niin miksi niistä ei saisi maksaa enemmän?

Jos vuodepotilaan kääntämiseen tarvitaan kaksi naista tai yksi mies, niin eikö ole järkevää, ehkä jopa oikeudenmukaistakin?, palkita se mies suuremmasta panoksestaan? Hän tekee yksin kahden naisen työn.