Tunnetko ihmisen joka on työkyvyttömyyseläkkeellä

päätään tästä asiasta sellaisten jotka eivät itse ole joutuneet tähän helvetin kuseen. Jos mielenterveys menee niin se menee ja tällaiset vitun avaukset eivät ainakaan ole auttamassa meitä jotka ilman omaa syytään tähän jamaan ovat joutuneet. Te joilla omasta mielestänne menee helvetin hyvin olkaa onnellisia sillä jonakin hetkenä jota ette edes huomaa matto vetäistään pois jalkojenne alta ja sen jälkeen te ette ole mitään. Ja hei, te jotka katehditte meitä sairaita ja meidän helppoa rahaamme, tulkaa ja vaihtakaa unettomat yömme taviselämään. Tulette yllättymään mutta se ei todellakaan ole ihmisarvoista elämää.

[quote author="Vierailija" time="25.02.2012 klo 19:56"]

jostain mielenterveyssyystä mutta on mielestäsi vain laiska ja mukavuudenhaluinen? Minä uskon tuntevani, sukulaiseni. Alle kolmenkymmenen, järjettömän lihava. Syö kaiken mitä löytää. Aina on kaikki vähän hankalaa vaikka mitään suurta onnettomuutta ei ole ollut elämässä. Muiden pitäis vain aina auttaa ja ymmärtää... Joskus tekisi mieli potkia perseelle ja sanoa että kerää ittes, mene töihin.

[/quote] vanha ketju, mutta pakko kommentoida: se, että ulkopuolisen mielestä toisella on asiat hyvin ei välttämättä kerro mitään tuon ihmisen tilanteesta.

No minä olen työkyvyttömyys eläkkeellä fyysisen vamman vuoksi, joka rajoittaa tekemisiäni huomattavasti. En yksinkertaisesti pysty tekemään tavallista työtä, vaikka haluaisin. Tämä on aiheuttanut myös masennusta. En usko, että kukaan on huvikseen työkyvyttömyyseläkkeellä ja ap, ei sukulaisesi ole sinulle tilanteestaan tilivelvollinen.

Tunnen, yhden ystäväni. Jäi alle kolmekymppisenä eläkkeelle, syynä muka aivovamma. Olen tuntenut hänet lapsesta asti, ja ihan normaali ollut koko elämänsä, en tiedä, mistä sellaisen aivovamman olisi muka kehittänyt ja missä se näkyisi niin, ettei voisi töitä tehdä. Ei ole päivääkään tehnyt mitään töitä virallisesti. Työskentelee miehensä yrityksessä, siinä ei aivovamma näemmä haittaa, mutta nostaa eläkettä silti.

mutta en mielestä laiskuuden takia. Monet kyllä luulevat niin. En halua näyttää jotenkin syrjäytyneeltä friikiltä, ja ulos mennessä (siis kauppaan ym.) käyn aina ensin suihkussa, meikkaan ja laitan paremmat vaatteet. Enkä kerro ongelmistani kaikille. Tai oikeastaan alle viisi ihmistä tietää edes osan.

Silti olen yrittänyt itsemurhaa, (ollut vatsahuuhteluissa,) ollut mielisairaalassa ja mietin itsemurhaa päivittäin ja paljon. On kuitenkin perhe, että täytyisi jotenkin jaksaa.

Haluaisin kovin töihin jo siitäkin syystä, että kansaneläkkeellä eläminenkin aiheuttaa mielenterveydelle haastetta varmaan terveellekin!

Silti sivulliset ihmiset varmasti pitävät minua laiskana ja mukavuudenhaluisena. Mitään mukavuutta en elämässäni näe, ja laiska en ehdi enkä pysty nyt olemaan:(

ja 15:detta kertaa sairaalajakso meneillään. Yhtä helvettiä tämä. Pitäiskö luovuttaa, eli hakea tk-eläkettä. Vai todella luovuttaa, eli hypätä imatrankoskeen.

jostain mielenterveyssyystä mutta on mielestäsi vain laiska ja mukavuudenhaluinen? Minä uskon tuntevani, sukulaiseni. Alle kolmenkymmenen, järjettömän lihava. Syö kaiken mitä löytää. Aina on kaikki vähän hankalaa vaikka mitään suurta onnettomuutta ei ole ollut elämässä. Muiden pitäis vain aina auttaa ja ymmärtää... Joskus tekisi mieli potkia perseelle ja sanoa että kerää ittes, mene töihin.

jota ei työnteko kiinnosta ja feikkasi itselleen masennuspaperit pari vuotta sitten. Saa työkkärieläkettä ja ihan hyvää sellaista koska oli töistä pois jäädessään hyväpalkkaisessa työssä. Matkustelee ympäri maailmaa ja tekee pimeästi hommia ulkomailla milloin missäkin ja on ilmeisen onnellinen. Kesät viettää Suomessa mökillään, talvet yleensä pois Suomesta.

jostain mielenterveyssyystä mutta on mielestäsi vain laiska ja mukavuudenhaluinen? Minä uskon tuntevani, sukulaiseni. Alle kolmenkymmenen, järjettömän lihava. Syö kaiken mitä löytää. Aina on kaikki vähän hankalaa vaikka mitään suurta onnettomuutta ei ole ollut elämässä. Muiden pitäis vain aina auttaa ja ymmärtää... Joskus tekisi mieli potkia perseelle ja sanoa että kerää ittes, mene töihin.

vaikuttavat hänen kykyynsä hallita painoaan. Ei Suomessa kukaan alle kolmikymppinen ole ilman kunnon diagnoosia eläkkeelle päässyt, sen on varma. Kela on sen verran tarkka noissa asioissa. Mitä jos vain ihan keskittyisit sukulaisesi tukemiseen.

jostain mielenterveyssyystä mutta on mielestäsi vain laiska ja mukavuudenhaluinen? Minä uskon tuntevani, sukulaiseni. Alle kolmenkymmenen, järjettömän lihava. Syö kaiken mitä löytää. Aina on kaikki vähän hankalaa vaikka mitään suurta onnettomuutta ei ole ollut elämässä. Muiden pitäis vain aina auttaa ja ymmärtää... Joskus tekisi mieli potkia perseelle ja sanoa että kerää ittes, mene töihin.

Tunnen kyllä mielenterveystyökyvyttömiä, mutta eivät ole laiskoja tai mukavuudenhaluisia.

eivät ole laiskoja eivätkä mukavuudenhaluisia, vaan ovat rassukat tosi huonossa kunnossa. Selviävät arkielämästä joten kuten kotona ollessaan, mutta työelämä ei onnistuisi.

Eikä siksi, että on laiska ja haluaa vaan syödä, eikä halua käydä töissä. Sillä on taatusti joku oikea syy ja diagnoosit, joita ei ole kertonut sulle.

sen sijaan tunnen useita sellaisia ihmisiä, jotka saisivat ja joista joidenkin pitäisi ehdottomasti jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle, mtuta eivät suostu jäämään. Osalla näistä mielenterveyssyy ja heidän työpaikoillaan siitä tosiaan on haittaa. TOisilla fyysisiä syitä ja seurauksena on että esim rakennustyöläisen selkävaivojen johtaa tiheisiin työttömyyskausiin ja työssäoloajat taas oman voinnit huononemiseen. Mut kun ei voi antaa periksi.

laiskuuden ja lihavuuden lisäksi minulla on tosi pahoja oireita ja ongelmia. Niitä on ollut jo silloin kun en ollut lihava. Antaisin mitä vain, jos nuo ongelmat häipyisivät ja olisin terve.

työkyvyttömyyseläkkeelle jäänyt 20 vuotta sitten.



Ja syrjäytynyt aika tavalla työ nmenetyksen myötä (ei esim ymmärrä tietotekniikasta mitään, netti ihan tuntematon käsite, ei televisiota tai lehtiä, joten ihan pihalla yhteiskunnan seuraamisesta).





Sivistynyt, ystävällinen mies, joka skitsofrenian takia joutui jäämään sairaseläkkeelle. Pikkuhiljaa alkanut alamäki, alkoholisoitunut lievästi, aina rahaton, kuitenkin hoitaa raha-asiansa kunnolla (ei mitään pikavippikierrettä, tai laskuja maksamatta).



Lahjakas mies, joka sairauden takia oma elämä mennyt "pilalle" omien sanojensa mukaan (poikamies, ei perhettä)

Alle 30v mies, joka joskus nuorempana joutui onnettomuuteen ja jotain "naksahti päässä" ja on ollut eläkkeellä siitä lähtien. Ulospäin ei huomaa mitään, tyyppi ajelee prätkällään ja panee eri naista joka viikonloppu. En sitten tiedä, mikä tämä kamala vika hänessä on, kun ei muka pysty mitään töitä tekemään.

Luulen, että sellaisia on muitakin ja ne tulevat kyllä vielä päivänvaloon. Mutta niistä jutuista ei voi syyttää niitä ihmisiä itse, vaan vika on muualla.



Eivät todella ole laiskoja tai saamattomia, vaan erittäin lahjakkaita ihmisiä, joille tällä yhteiskunnalla ei vaan ole mitään tarjottavaa. Täällä ei ihmisiä ainoastaan syrjäydy vaan täällä myös syrjäytetään ja on kyseessä joidenkin ihmisten diskriminointi, mikä onkin ihan ihmisoikeuskysymys ja mennäänkin jo sille alueelle.

Olin työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveyssyistä ja sukulaiseni pitivät minua laiskana ja saamattomana. Toivottavasti ette ole läheistä sukua, koska tuollaista asennetta ei lähisukuunsa tilanteessa kaipaa...

Sinne joudutaan. Työkyvyttömyys on tilanne, jonka mä ainakin koen todella masentavaksi ja yhteiskunnasta erottavaksi.

Ihan ensiksi kun tutustuu johonkin ihmiseen, kysytään perheestä, sitten mitä sä teet työksesi.

Sehän onkin ihan normalia juttelua.



No, jos on työkyvytön jonkun fyysisen syyn takia se on ookoo. Mutta jos on siksi, että on mt- diagnoosit, se ei olekaan ookoo.



Jos on noin, alkaa vältellä muita ihmisiä koska ei halua sitä stigmaa, eikä halua hävetä omaa tilaansa.

Niin kauan kun pystyy sanomaan, että olen työttömänä vaan, sanoo niin.

Ikuisesti ei vaan pysty sanomaan niin.

Eikä kaikille hyvänpäiväntutuille, mun mielestä, edes tarvitsisi kertoa että enpä tee mitään, kun olen työkyvyttömyyseläkkeellä.

- Mun enokin on, sillä on reuma ja sydänvika

- Mä olen kyllä täysin psyykkisistä syistä



Jos kertoo tuollaista, niin suurin osa ns. normaaleista alkaa joko katsella säälivästi, tai sitten eivät enää halua enää olla missään tekemisissä.



Ennenpitkää, tämä johtaakin siihen että eristäytyy, jotkut ehkä ihan täysin.

up