Himosiivoojat, mitä luulette voittavanne sillä jatkuvalla jynssämisellä ja puunaamisella?
Tunnen paljonkin perheenäitejä, joille kodin jynssääminen on muodostunut jonkin sortin pakkomielteeksi. Eli ei siivota sen vuoksi, että se on tarpeellista vaan pitää ihan periaatteen vuoksi suorittaa aina tietyt siivousrutiinit saman kaavan mukaan.
Onko vapaa-ajan puutetta vai onko tämä joku tapa tehdä itsensä tärkeäksi ja paikata jotain tyhjyyden tunnetta omassa elämässä? En nyt puhu normaalista siivouksesta vaan pakkomielteisestä jynssäyksestä joka päivä. Siivouksesta, jossa ei ole mitään järkeä ja jonka avulla vielä tuhotaan lasten luontainen vastustuskyvyn kehittyminen mikrobeille.
Kommentit (26)
ja sujuu ihan siinä sivussa, niin mulla ois tarjous. Kuka tulis raivaussiivoomaan mieheni asunnon? Kaaoshan siellä on, mut jos perussiivous on noin selkäytimessä, niin ei tarvii paljookaan lisävirtaa, kun sekin homma on jo hoidettu. Tarjoon safkat ja jotain tuntipalkkaa ;)
Enpäs ole koskaan jaksanut päätäni vaivata muiden ihmisten siivoustouhuilla; en edes tiedä, milloin tuttavani siivoilevat! Jokainen saa tehdä omassa kotonaan niin kuin parhaaksi näkee - - pääasia vain, etteivät lykkää MINULLE imuria tai vessaharjaa käteen, kun menen kyläreissulle !!!
ja sujuu ihan siinä sivussa, niin mulla ois tarjous. Kuka tulis raivaussiivoomaan mieheni asunnon? Kaaoshan siellä on, mut jos perussiivous on noin selkäytimessä, niin ei tarvii paljookaan lisävirtaa, kun sekin homma on jo hoidettu. Tarjoon safkat ja jotain tuntipalkkaa ;)
Tai vaikka sanot sille miehelle että sinä et mene sinne, eikä hänellä ole asiaa sinun luokse jos hän ei siivoa.
P.s On muuten pikkusen eri asia mennä siivoamaan jotain kaatopaikkaan verrattavissa olevaa asuntoa kuin pitää asunto koko ajan siistinä ja siivota päivittäin vähän.
on juuri tuollaista. Lapset pihalle tai naapureihin kotia sotkemasta.
Mies ollut uskoton ja vaimo roikkuu kiinni miehessään. Läheisriippuvainen. Ilmeisesti yrittää siivoamalla saada piiloon muuten sotkuisen elämänsä.
Mielestäni ei ole tervettä imuroida useita kertoja päivässä.
Mitä iloa tarkkaan harkituista yksityiskohdista ja antiikkihuonekaluista olisi jos ympärillä on epäjärjestystä..se on minun harrastukseni, pidän kodin tiptop siistinä, mutta lastenhuoneisiin en mene hösöttämään, ne ovat lasten valtakuntaa.
ja sujuu ihan siinä sivussa, niin mulla ois tarjous. Kuka tulis raivaussiivoomaan mieheni asunnon? Kaaoshan siellä on, mut jos perussiivous on noin selkäytimessä, niin ei tarvii paljookaan lisävirtaa, kun sekin homma on jo hoidettu. Tarjoon safkat ja jotain tuntipalkkaa ;)
Tai vaikka sanot sille miehelle että sinä et mene sinne, eikä hänellä ole asiaa sinun luokse jos hän ei siivoa.P.s On muuten pikkusen eri asia mennä siivoamaan jotain kaatopaikkaan verrattavissa olevaa asuntoa kuin pitää asunto koko ajan siistinä ja siivota päivittäin vähän.
kun ihan hupina kirjoitteli. Ja silti olen osin vakavissani. Meillä on miehen kanssa eri asunnot, ja omani on hyvässä kunnossa. Johtuen siitä, että harrastan ylläpitosiivousta. Pyyhin aina kaikki roiskeet heti, siivoan viikottain kokonaan. Sen sijaan mieheni asunto meni ihan pilalle, kun sinne tuli kylppäriremontti, ja remppafirma sotki koko asunnon heitellen tavarat sikin sokin pitkin kämppää, voi sitä roskaa ja pölyn määrää.
Ja vastaus siihen, miksi en itse siivoo sitä, tulee tässä. Olen todella vaikeasti atooppinen ihminen, jonka iho kärsii jo ihan tarpeeksi oman kämppäni kuuraamisesta, saati että menis sitä toiselle tekemään ;(
yritetään korjata siivoamalla. Vaikka kaikki muu kaatuisi niin tämän kämpän ainaki pidän puhtaana. Miettikääs vaan itse koska siivoatte eniten. Silloin kun ##tuttaa tai on asiat muuten huonosti tai joku epävarma tilanne elämässä.
Monella himosiivoajalla on tarve kontrolloida ympäristöään (myös ihmisiä).
Kun tiedostaa nämä niin mielenrauha ei kaadu vaikka illalla olis jääny rikkaimurin suodatin puhdistamatta.
yritetään korjata siivoamalla. Vaikka kaikki muu kaatuisi niin tämän kämpän ainaki pidän puhtaana. Miettikääs vaan itse koska siivoatte eniten. Silloin kun ##tuttaa tai on asiat muuten huonosti tai joku epävarma tilanne elämässä.
Monella himosiivoajalla on tarve kontrolloida ympäristöään (myös ihmisiä).
Kun tiedostaa nämä niin mielenrauha ei kaadu vaikka illalla olis jääny rikkaimurin suodatin puhdistamatta.
eli ne kenen koti on kamalassa kaaoksessa, niin päässä täytyy olla samanlainen kaaos. Ei pysty hallitsemaan siinä tilassa edes kotiaan.
Eli asioiden hallinta ja järjestelmällisyys puuttuu.
Ehkä olen jonkun näkökulmasta himosiivooja. Yksi syy on se, että inhoan siivoamista, jos paikat ovat päässeet tosi likaisiksi. Siksi teen jatkuvasti vähän, esimerkiksi pyyhin keittiön pinnat joka päivä. Olen ollut töissä siivoojana, ja silloin totuin työskentelytapaan, jossa toistetaan tiettyjä päivittäisiä, viikottaisia ja kuukausittaisia rutiineja. Tällä menetelmällä mikään kohde ei pääse ikinä todella huonoon kuntoon.
Lisäksi olen kotihiiri ja ympäristön kauneus on minulle tärkeää. Haluan tehdä kodista minulle miellyttävän paikan, eivätkä siihen käsitykseen kuulu pölypallerot ja rasvatahrat. Minun on vaikea keskittyä ja rauhoittua, jos ympärillä vallitsee sekasotku. Siisteys tuntuu myös kytkeytyvän onnellisuuteeni. Kun elämässäni oli hyvin vaikea ja masentava jakso, en jaksanut kiinnittää huomiota siisteyteen. Nyt tunnen oloni onnelliseksi, ja myös koti on siisti.
Mitä mikrobeihin tulee, en käytä mitään desinfioivia puhdistusaineita kuin poikkeustapauksissa. Kun himojynssää usein, pelkät vedellä kostutetut mikrokuituliinat yleensä riittävät, eikä tarvitse käyttää mikrobeja tappavia myrkkyjä.
paremmuutta, hyvää seksiä, onnea;-)
Sua taitaa vituttaa ja hävettää kun läävä haisee?
on niin, että asiat on vähän sekaisin. Mutta sitten on sellaista, että perhe vain tekee niin paljon kaikkea, että koti ajautuu vähän kaaokseen, vaikka asiat ovat ihan hyvin.
Jos jollain on aina siistiä, ja kokee siivoavansa puoli tuntia päivässä, niin kyse on siitä, että ei laske järjestelyä siivoamiseksi.
Tosi asia on, että koti pyrkii koko ajan kohti kaaosta ja ainoa keino pitää se järjestyksessä on tosiaan jatkuvasti järjestellä, pyyhkiä, viedä ylimääräistä tavaraa pois, luututa ja korjata.
Mulla ei esim. ole siivouspäivää vaan siivoan sotkut niiden synnyttyä. Keittiön pinnat puhdistan aina, kun olen siellä jotain tehnyt.
Imuroin 2-3 kertaa viikko ja kerran pari viikossa luutuan lattian. Vessat pyyhkäsen joka toinen päivä. Mut en mikään himojynssääjä ole. Hoitelen siivoukset puolihuomaamatta. Siivoukseen kuluvan ajan voisin vaikka löhötä sohvalla tv:tä katsoen.
Ehkä vois sanoa, et siivous syö päivästä puol tuntia - tunnin jos lasketaan per päivä. Eli ei paljon mitään.Parempi tämä on mulle kuin, että koti pääsis aina kamalaan jamaan ja sitten tuskailisin siivouksen kanssa ja siihen menis kohtuuttomasti aikaa.
Ei edes meillä mene kokonaista päivää talon siivoamiseen, jos teemme perussiivouksen eli lattiat, tasot ja pesutilat.
Mulla ei esim. ole siivouspäivää vaan siivoan sotkut niiden synnyttyä. Keittiön pinnat puhdistan aina, kun olen siellä jotain tehnyt.
Imuroin 2-3 kertaa viikko ja kerran pari viikossa luutuan lattian. Vessat pyyhkäsen joka toinen päivä. Mut en mikään himojynssääjä ole. Hoitelen siivoukset puolihuomaamatta. Siivoukseen kuluvan ajan voisin vaikka löhötä sohvalla tv:tä katsoen.
Ehkä vois sanoa, et siivous syö päivästä puol tuntia - tunnin jos lasketaan per päivä. Eli ei paljon mitään.Parempi tämä on mulle kuin, että koti pääsis aina kamalaan jamaan ja sitten tuskailisin siivouksen kanssa ja siihen menis kohtuuttomasti aikaa.
enkä koe tätä mitenkään jatkuvana himosiivoamisena vaan musta on kivaa kun paikat on kunnossa, eikä mihinkään pääse kertymään mitään kaaosta. Siinä sitä vasta hommaa oiskin jos ei moneen päivään siivoilis ja sitten pitäis kaikki laittaa kerralla kuntoon.
Kun tekee joka päivä, ei siihen mene tosiaan kauan aikaa ja on kiva olla siistissä kodissa. Mä en kertakaikkiaan vaan kestäis jos roinat ois levällään, vaatteita siellä täällä, tiskit odottelis koneeseen pääsyä, ruokapöytä ois sotkuinen jne...
Olisi mukavaa jos ois tarmoa siivota enemmän. olen itse tehnyt työkseni siivousta eli taito löytyy muttei motivaatio. siivoaminen on tylsää..välillä on aivan hirveä kaaos tääällä. harmittaa oma laiskuuteni. pitäs keksiä jokin yllyke. itsensä palkitseminen yms. ja sit ku on vielä kissa niin voitte arvata sen pölyn määrän..huh huh
Tunnen paljonkin perheenäitejä, joille kodin jynssääminen on muodostunut jonkin sortin pakkomielteeksi. Eli ei siivota sen vuoksi, että se on tarpeellista vaan pitää ihan periaatteen vuoksi suorittaa aina tietyt siivousrutiinit saman kaavan mukaan.
Onko vapaa-ajan puutetta vai onko tämä joku tapa tehdä itsensä tärkeäksi ja paikata jotain tyhjyyden tunnetta omassa elämässä? En nyt puhu normaalista siivouksesta vaan pakkomielteisestä jynssäyksestä joka päivä. Siivouksesta, jossa ei ole mitään järkeä ja jonka avulla vielä tuhotaan lasten luontainen vastustuskyvyn kehittyminen mikrobeille.
päivää, mitä SAIS OLLA???????????+
Mulla ei esim. ole siivouspäivää vaan siivoan sotkut niiden synnyttyä. Keittiön pinnat puhdistan aina, kun olen siellä jotain tehnyt.
Imuroin 2-3 kertaa viikko ja kerran pari viikossa luutuan lattian. Vessat pyyhkäsen joka toinen päivä. Mut en mikään himojynssääjä ole. Hoitelen siivoukset puolihuomaamatta. Siivoukseen kuluvan ajan voisin vaikka löhötä sohvalla tv:tä katsoen.
Ehkä vois sanoa, et siivous syö päivästä puol tuntia - tunnin jos lasketaan per päivä. Eli ei paljon mitään.
Parempi tämä on mulle kuin, että koti pääsis aina kamalaan jamaan ja sitten tuskailisin siivouksen kanssa ja siihen menis kohtuuttomasti aikaa.
Mitä se sulle kuuluu? Meillä ei ole tapana elää paskassa. Koti siivotaan joka päivä eikä se mihinkään lapsiin vaikuta. Höpö höpö. Taidat olla vain laiska ja kateellinen, kun toisilla riittää tarmoa pitää koti puti puhtaana.
Kun tasot ja lattiat pidetään koko ajan puhtaana, niin ei tarvitse tuskailla siivouspäivien ja muiden kanssa. Näin ollen itselläni on aikaa lapsille ja perheelle enemmän.
Esimerkiksi kun teen ruokaa, pidän työpisteen kokoajan siistinä. Jos tulee roskia, heitän ne samantien roskikseen. Jos lattialle tippuu jotain, siivoan sen heti pois ja tarvittaessa pyyhin nihkeällä liinalla puhtaaksi.
Pölyjä pyyhin päivittäin (joo kuulostaa fanaattiselta, mutta mies alkaa aivastelemaan ja yskimään vähäisestäkin määrästä pölyä, hänellä on astma) ja siihen menee ehkä vartti.
Tuo että siivoan asiat heti pois, tulee niin automaattisesti että en edes tiedosta sitä. Yksi päivä tuttuni ollessa kylässä, hän totesi ettei tiennytkään minun olevan himosiistijä. Olin hieman hämilläni, mutta kai se on sitten totta.
Muuten. Koska siivoan miltei koko ajan, on lapseni ottaneet tavaksi siivota ja järjestellä asioita, aivan ilman opettamista. Myös mieheni tekee tuota, eikä hänkään sitä tiedosta enää.
Meillä ei tosiaan kiistellä siivouspäivistä tai edes vietetä sellaisia.