uskonnottomia syrjitään edelleen kouluissa

Eikö ateisti voi osallistua uskonnontunnille ja oppia kaikista uskonnoista? Ei kai tarvi olla uskova oppiakseen mitä on esim. islam tai hindulaisuus?

Ja joku mussuttaa ettei ole joulujuhlaa, kun on ateisti...no eikö se ole ihan oma valinta, mitäs varten sitä joulua vietettiinkään!?

Olin juuri tulossa samaa sanomaan. Miksi hemmetissä ateisti ei voi oppia uskonnoista, vaikka ei itse uskoisikaan?? (tai siis vanhemmat ovat kasvattaneet uskonnottomaksi) Ja jep, tuo joulukin on jo käyty niin monta kertaa täällä läpi. Miettikää vähän, miksi sitä vietetään.

miksi pitäisi keskittyä vain yhteen uskontoon yleissivistyksen takia?

ap

ja tässä meidän kunnan ET:n opetussuunnitelma:

"Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Opetuksessa katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjä ja niitä koskevia merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen tuloksina. Opetuksessa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja ohjata aktiivisesti omaa elämäänsä.

Tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Opetus tukee kasvua täysivaltaiseen demokraattiseen kansalaisuuteen, joka globalisoituvassa ja muuttuvassa yhteiskunnassa edellyttää katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamista. Opetusta ohjaa käsitys oppilaiden mahdollisuudesta kasvaa vapaiksi, tasa-arvoisiksi ja kriittisiksi hyvän elämän rakentajiksi."

VUOSILUOKAT 1 - 2

- minä ja muut

- kuka olen ja mitä osaan?

- kotini

- ystävyyden sisältö ja merkitys

- koulussa

- ympäristö ja luonto

- hyvä, oikea ja väärä, hyvä ihminen

- omissa periaatteissa ja päätöksissä pysyminen ja muuttuva minäkuva

- rikkaus ja köyhyys maailmassa

- kasvan ja kehityn

- elämän synty ja kehitys

- maailman synty

VUOSILUOKAT 3 - 4

- ystävyys

- erilaisuus ja suvaitsevaisuus

- yhdessä eläminen

- oikeudenmukaisuus ja reiluus

- lasten oikeudet, oikeus ja velvollisuus, ihmisoikeudet

- ajattelun vapaus

- erilaisia elämäntapoja

- suomalaisuus ja maailman kulttuuri

- minä ja luonto sekä kestävä kehitys

- elämän erilaisia muotoja, syntymä, elämä ja kuolema luonnossa

VUOSILUOKKA 5

- hyvä elämä

- elämänkatsomus

- eettinen ongelma, teon moraalinen oikeutus

- teon tarkoitus ja seuraus

- oman elämän eettisiä ongelmia ja ratkaisuja

- katsomuksen käsite ja katsomuksen vapaus

- tasa-arvo

- vähemmistöt

- rauha ja konflikti

- tulevaisuuden maailma

VUOSILUOKKA 6

- identiteetti – omakuva, minäkuva

- minä ja valintani

- vastuu itsestä

- vastuu luonnosta

- käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta

- kestävä kehitys ja globalisaatio

- kulttuurin tutkiminen

- kulttuuri ja luonto

- kulttuuri ja yhteisö

- suomalainen kulttuuri

VUOSILUOKKA 7

- luonnollinen ja yliluonnollinen

- keskeisten maailmankatsomuksien ja kulttuurien olennaiset piirteet

- uskonto ja uskonnottomuus Suomessa

- tieteellinen tieto ja tutkimus

- tieteiden vaikutus elämäntapaamme

- monikulttuurisuus eettisenä ongelmana

- vieraan ja oudon kohtaaminen

- suvaitsevaisuus

VUOSILUOKKA 8

- nuoren moraalinen kasvu

- arvovalinnat ja hyvä elämä

- erilaiset yhteiskunnat

- demokratia

- politiikka ja ihmisoikeudet

- kestävä kehitys ja riskiyhteiskunta

- toimiminen kansalaisena

- kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet

VUOSILUOKKA 9

- minun tulevaisuuteni

- ihmisoikeusetiikka

- ympäristöetiikka

- käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta

- luonnon tulevaisuus

- tulevaisuuden yhteiskunta

- maailman perintö

- toimiminen tulevaisuuden hyväksi

Antakaa lapsenne osallistua, niin ei tarvitse reissata.



Mitä vahinkoa voisi syntyä? Ette itse usko Jumalaan. Mitä kamalaa voisi sattua, jos oma lapsenne alkaisikin uskontotuntien vuoksi uskoa? Siitähän olisi lohtua hänelle elämässä, vaikke se mielestänne olisikaan totta, eikö vain.



Miksi täytyy aina olla noita erikoisuutta tavoittelevia ihmisiä. Eikö voi mennä muidne mukana. Suuren enemmistön mukana. Ja, kun ei mene enemmistön mukana, niin valitetaan, vaikka saadaan erityispalvelua.

Eihän siitä mitään haittaa ole jos kasvatetaan valtion puolesta tukemaan tiettyä uskontoa ja vielä rahoittamaan sitä. Tuolla kysyttiinkin jo hyvä kysymys. Entä jos tämä uskonto olisi vaikka islam tai skientologia. Muuttuisiko ääni kellossa?

Antakaa lapsenne osallistua, niin ei tarvitse reissata.

Mitä vahinkoa voisi syntyä? Ette itse usko Jumalaan. Mitä kamalaa voisi sattua, jos oma lapsenne alkaisikin uskontotuntien vuoksi uskoa? Siitähän olisi lohtua hänelle elämässä, vaikke se mielestänne olisikaan totta, eikö vain.

Miksi täytyy aina olla noita erikoisuutta tavoittelevia ihmisiä. Eikö voi mennä muidne mukana. Suuren enemmistön mukana. Ja, kun ei mene enemmistön mukana, niin valitetaan, vaikka saadaan erityispalvelua.

Hyppäätkö kaivoon, jos enemmistö tekee niin? Pohjois-Koreassa noudatetaan kysymättä ylempien käskyä mutta nyt ei olla siellä.

Eikä uskonnotomuus ole mitään erikoisuudentavoittelua vaan oikeus.

Minusta lapsi pitää opettaa itse ajatelemaan omia valintoja eikä vain seurata muiden perässä periaatteella kun-muutkin-tekee-näin käyttämättä omia aivojaan.

ap

kunnan uskonnon opetuksen sisältö:



EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO KESKEISET SISÄLLÖT

1. JA 2. LUOKILLA



Uskonnon opetus toteutetaan teemakokonaisuuksina, joissa otetaan huomioon oppilaan elämänti¬lanteet.



Luottamus ja turvallisuus

• turvallisuuden tunteen syntyminen tutustumalla Jeesuksen opetuksiin Jumalan huo-lenpidosta

• autetaan lasta ymmärtämään, että elämä on Jumalan lahja

• tutustutaan rukouksen merkitykseen turvallisuuden ja luottamuksen herättäjänä

• mietitään yhdessä lapsen kotiin, tovereihin ja kouluun liittyviä turvallisia asioita

• pohditaan maailman syntyä ja tutustutaan luomiskertomukseen

• tuetaan oppilaan vastuullisuuden ja moraalin kehitystä ottaen huomioon oppilaiden erilaiset val¬miudet ja erilaisuus myönteisenä ja luonnollisena asiana





Arvokas ja ainutlaatuinen elämä

• lapsen perheen ja suvun perinteisiin ja arvoihin tutustuminen

• toisen ihmisen ja luonnon kunnioitus lapsen omassa lähipiirissä

• oppilaita opetetaan havaitsemaan ja arvostamaan erilaisuutta ympärillään

• pohditaan rakkauden merkitystä lasten elämässä

• tutustutaan soveltuviin Raamatun kertomuksiin

• tutustutaan koulun perinteisiin ja arvoihin

• opetellaan ottamaan vastuuta toisista ihmisistä ja ympäröivästä luonnosta

• tutustutaan alustavasti oppilaan elämään liittyviin kirkkoihin, uskontoihin ja vähem-mistöihin



Raamatun kertomuksia ja opetuksia

• tutustutaan Jeesuksen elämään ja opetuksiin sekä Jeesuksen ajan elämään Pales-tiinassa

• tutustutaan Raamattuun

• tutustutaan Jeesukseen Hyvänä Paimenena ja lasten ystävänä



Eettisyyteen kasvaminen

• jokaisen lapsen tulee saada tuntea olevansa tärkeä

• tutustutaan kultaiseen sääntöön pohtimalla sitä, miten toivoo itseä kohdeltavan

• pohditaan yhdessä elämisen kysymyksiä ja oikeudenmukaisuutta oppilaan omasta elämästä nousevien kysymysten avulla

• pohditaan lasten oikeuksia ja velvollisuuksia YK:n ihmisoikeuksien julistuksen hen-gessä

• monikulttuurisuuden arvostaminen



Keskustellaan luontevissa yhteyksissä rehellisesti ja selkeästi oppilaiden esittämistä uskonnollisista ja eettisistä kysymyksistä.



Luterilaisen kirkon elämä

• tutustutaan oppilaan omaan kotiseurakuntaan ja sen toimintaan painottaen erityisesti lapsille suunnattua toimintaa

• tutustutaan seurakunnan lasten parissa työtä tekeviin työntekijöihin ja seurakunnan tiloihin mah¬dollisuuksien mukaan

• huomioidaan kirkkovuoden juhlat koulun yhteisessä toiminnassa, perehdytään eri-tyisesti joulun ja pääsiäisen sanomaan

• opitaan sunnuntain merkitys kristillisessä perinteessä

• kirkollisista toimituksista tutustutaan jumalanpalvelukseen ja kasteeseen

• tutustutaan tärkeimpiin kristillisiin symboleihin

• opitaan virsiä ja muita hengellisiä lauluja

• opitaan, että virsikirja on myös rukouskirja

• tutustutaan alustavasti lähetystyöhön





3.-4. luokka (1 vvt) SISÄLTÖ



1. Alku- ja patriarkkakertomukset

2. Egyptistä luvattuun maahan

• Mooses

• juutalainen pääsiäinen

• kymmenen käskyn laki

3. Perillä Luvatussa maassa

• mm. Herran siunaus

4. Israelin kuningasaika

5. Kirkkovuosi soveltuvin osin

• ainakin joulu ja pääsiäinen

6. Kristillistä etiikkaa

• rakkauden kaksoiskäsky

• kultainen sääntö

7. Omaan seurakuntaan tutustuminen



5. LUOKKA (2 vvt) SISÄLTÖ



1. Jeesuksen elämä ja opetus

2. Isä meidän -rukous

3. kirkkovuosi

4. kristinuskon synty ja lähetyskäsky

5. alkuseurakunta

6. kristinuskon leviäminen

7. Paavali

8. Kirkon sukupuun hahmottelu

9. Martti Lutherin elämä

10. luterilaisen kirkon käsitys Jumalasta, armosta, pelastuksesta sekä Raamatusta

11. luterilaisen kirkon sakramentit yleisesti (tarkemmin 6. luokalla)

12. juutalaisuus ja islam alustavasti





6. LUOKKA (2 vvt)





SISÄLTÖ

1. Raamattu

• Raamatun kielet

• synty

• rakenne

• tutkimus

2. Raamattu suurten elämänkysymysten käsittelijänä

• luominen

• ihminen

• ihminen ja luonto

• synti

• hyvä elämä

• kärsimyksen ongelma

• mitä kuoleman jälkeen?

• rakkaus

• eskatologia (oppi lopunajan tapahtumista)



3. Kristillinen symboliikka

• kolmiyhteinen Jumala

• evankelistat

• ristit

• sakramentit

• jumalanpalvelus

• liturgiset värit

• kirkon virat

• kirkkorakennus



7. LUOKKA (1 vvt) SISÄLTÖ



1. uskonto ilmiönä

2. uskonnon ulottuvuudet

3 uskonnonvapaus

4. erilaisuuden kohtaaminen

5. uskontojen luokittelu

6. suuret maailmanuskonnot



8. LUOKKA (1 vvt) SISÄLTÖ



1. Raamatun synty, keskeinen sisältö, tulkinta sekä kulttuurivaikutus

2. keskeiset asiat kristinuskon synnystä ja kehityksestä

3. kirkkokunnat, niiden levinneisyys sekä elämän ja uskon pääpiirteet, ekumenia

4. luterilainen usko, sen inhimillinen ja yhteiskunnallinen merkitys

5. kristilliset symbolit



9. LUOKKA (1 vvt)SISÄLTÖ



1. suomalainen muinaisusko

2. kristinuskon saapuminen Suomeen

3. katolinen keskiaika

4. uskonpuhdistus ja sen jälkeinen aika

5. uskonnonvapaus

5. suomalainen uskonnollisuus

6. etiikan peruskäsitteet

7. ihminen oman elämänsä, yhteiskunnan ja ympäristön muokkaajana

"eli valita se helpoin tie?"



Noin 80% kansasta kuuluu kirkkoon. Lapsen on hyödyllistä oppia ymmärtämään, miten enemmistö elää (esim. miksi he viettävät joulua). Tästä saa lapsen kanssa hyvän harjoituksen siitä, että kaikkea ei tarvitse uskoa, mitä koulussa opetetaan, lehdessä lukee tai telkkarista tulee. Hyvä kriittisyys-harjoittelu elämää varten. "Vaikka opettaja sanoo, että..."



Vertaat kaivoon hypäämistä ja uskonnon tunnille osallistumista??? En edes viitsi vastata tähän.

Surulliseksi vetää toi uskonnon sisältölista. Ja missä tuossa on ne muut uskonnot??? Ysillä vähän kantauskontoa ja juutalaisuutta Jessen kautta. Tässä vaan vahvistuu käsitys, että EI IKINÄ USKONNONTUNNILLE.

Ennen ovat aina olleet vakaumuksellisten kommunistien juttuja, ovatko edelleen?

"eli valita se helpoin tie?"

Noin 80% kansasta kuuluu kirkkoon. Lapsen on hyödyllistä oppia ymmärtämään, miten enemmistö elää (esim. miksi he viettävät joulua). Tästä saa lapsen kanssa hyvän harjoituksen siitä, että kaikkea ei tarvitse uskoa, mitä koulussa opetetaan, lehdessä lukee tai telkkarista tulee. Hyvä kriittisyys-harjoittelu elämää varten. "Vaikka opettaja sanoo, että..."

Vertaat kaivoon hypäämistä ja uskonnon tunnille osallistumista??? En edes viitsi vastata tähän.

ja uskontoa. Miksi et sitten noudata muuten enemmistön ajatuksia?

Jos kaikki olisivat tehneet vain sitä mitä enemmistö tekee niin ihmiskunta olisi varmasti jo kuollut sukupuuttoon.

Ennen ovat aina olleet vakaumuksellisten kommunistien juttuja, ovatko edelleen?

ap

myös ET-juhlaan, mutta ne on kuulemma niin sisällöttömiä, että se on suorastaan rangaistus.



Mun ET-lapsi sai mennä tänäkin vuonna joulukirkkoon ja esitti sitä enkeliä, joka sanoo, että ’Älkää peljätkö; sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle: teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa. Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen kapaloituna ja seimessä makaamassa’



Meni ihan esittämishingun piikkiin... Mä olen tehnyt sen vedon, että uskontotunneille ei mennä, vaikka ei muka olekaan tunnustuksellista, mutta kirkossa saa käydä.



Minusta on kuitenkin väärin, että me olemme koululaitoksen mukaan B-luokan kansalaisia.

myös ET-juhlaan, mutta ne on kuulemma niin sisällöttömiä, että se on suorastaan rangaistus.

Mun ET-lapsi sai mennä tänäkin vuonna joulukirkkoon ja esitti sitä enkeliä, joka sanoo, että ’Älkää peljätkö; sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle: teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa. Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen kapaloituna ja seimessä makaamassa’

Meni ihan esittämishingun piikkiin... Mä olen tehnyt sen vedon, että uskontotunneille ei mennä, vaikka ei muka olekaan tunnustuksellista, mutta kirkossa saa käydä.

Minusta on kuitenkin väärin, että me olemme koululaitoksen mukaan B-luokan kansalaisia.

tuon voi ottaa näytelmänä. Pääasia että voi valita kummin tekee.

ap

myös ET-juhlaan, mutta ne on kuulemma niin sisällöttömiä, että se on suorastaan rangaistus.

Mun ET-lapsi sai mennä tänäkin vuonna joulukirkkoon ja esitti sitä enkeliä, joka sanoo, että ’Älkää peljätkö; sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle: teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa. Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen kapaloituna ja seimessä makaamassa’

Meni ihan esittämishingun piikkiin... Mä olen tehnyt sen vedon, että uskontotunneille ei mennä, vaikka ei muka olekaan tunnustuksellista, mutta kirkossa saa käydä.

Minusta on kuitenkin väärin, että me olemme koululaitoksen mukaan B-luokan kansalaisia.

tuon voi ottaa näytelmänä. Pääasia että voi valita kummin tekee.

ap

Kumma miten lapsia saa edelleen lokeroida uskonnon takia kun kaikki muut ryhmittelyt on poistettu.

Meillä tuleva ekaluokkalainen laitetaan kulkemaana toiseen kouluun reilun kilometrin päähän kävellen ET-tunnille kun uskonnon valinneet istuvat omassa koulussa. Ja vielä niin että pitää lähteä aiemmin ET-tunnilta myöhästyäkseen seuraavalta tunnilta. Minusta selvää syrjintää ja epätasa-arvoa. Eli lapsi saa kärsiä monin tavoin erilaisesta valinnasta, mutta samalla häiriintyvät muutkin oppilaat.

Miksi siis edelleen lapsia jaetaan uskonnon/uskonnottomuuden perusteella? Uskonto pois kouluista ja kaikille ET, niin loppuu lapsien lokerointi. Tulee halvemmaksi yhteiskunnallekin kun ei tarvitse pienryhmiä perustaa / lapsia kiikuttaa pitkin kuntaa. Jokainen opettakoon uskontonsa kotona tai missä haluaa koulu olkon uskontovapaata.

Eikö ateisti voi osallistua uskonnontunnille ja oppia kaikista uskonnoista? Ei kai tarvi olla uskova oppiakseen mitä on esim. islam tai hindulaisuus?

Ja joku mussuttaa ettei ole joulujuhlaa, kun on ateisti...no eikö se ole ihan oma valinta, mitäs varten sitä joulua vietettiinkään!?

ajasta käsitellään yhtä ja samaa uskontoa ja ehkä 10% muita uskontoja. ET:ssä käydään kaikki uskonnot läpi, mutta paljon muutakin.

Niin kenenhän kunniaksi joulu on alunperin ryhydytty viettämään. Jos et tuota tiedä niin ihan turhaan kävit uskonnon tunneilla.

wikipediasta kopsattuna <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Joulu" alt="http://fi.wikipedia.org/wiki/Joulu">http://fi.wikipedia.org/wiki/Joulu</a&gt;

"Monet kansat ovat vanhoista ajoista viettäneet vuotuista juhlaa talvipäivänseisauksen aikoihin.[8] Muinaisten germaanien talvijuhla tunnetaan nykyisin sen englanninkielisellä nimityksellä yule. Kuukalenterin vuoksi yulen paikka vaihteli joulukuun alusta tammikuun alkuun. Kristinuskon leviämisen myötä yule yhdistettiin kristilliseen jouluun.[9][10] Muinaiset roomalaiset viettivät 17. ja 23. joulukuuta välisenä aikana keskitalven Saturnalia-juhlaa. Talvipäivänseisauksena 25. joulukuuta oli Sol Invictuksen eli Voittamattoman auringon päivä.[4]

Kirkko äänesti ja yhdisti hallinnollisella käskyllä alkujaan syyrialaisperäisen aurinkojumalan Sol Invictuksen päivän juhlat Jeesuksen syntymäjuhlaan 350-luvulla.[4] Varhaisin tunnettu maininta asiasta on vuodelle 354 laaditussa roomalaisessa kalenterista. Jo aikaisemmin kristityt olivat viettäneet 6. tammikuuta epifania-juhlaa eli nykyistä loppiaista Jeesuksen kasteen muistopäivänä, minkä oli uskottu tapahtuneen hänen 30. syntymäpäivänään.[11] Raamatussa Jeesuksen syntymästä kerrotaan sekä Matteuksen[12] että Luukkaan evankeliumeissa[13], mutta kummassakaan ei sanota, mihin aikaan vuodesta se tapahtui. Luukkaan evankeliumissa tosin mainitaan, että Jeesuksen syntyessä paimenet olivat laitumella yöllä.[14] Tämä antaa ymmärtää, ettei kertomus sijoitu ainakaan joulukuuhun, sillä se on tuolla alueella kylmä ja sateinen kuukausi, ja laumat vietiin yöksi katettuun suojaan.[15]

Protestanttisen reformaation jälkeen puritaanien kaltaiset ryhmät vastustivat joulun viettoa. 1600-luvulla joulun vietto oli ajoittain kiellettyä Englannissa ja Bostonin siirtokunnassa Pohjois-Amerikassa. Charles Dickensin romaani Joululaulu vuonna 1843 elvytti ihmisten hiipumassa olevan kiinnostuksen juhlaan.[16] Samana vuonna ilmestyi ensimmäinen painettu joulukortti. Uudenvuoden kortteja oli painettu Pohjoismaissa jo paljon aiemmin. Korttien kuvitus oli maallista.[17] Ensimmäinen painettu lasten joulukalenteri painettiin ilmeisesti Saksassa 1900-luvun alussa[18].

"

Ateisti-av-mammojen on kunkin tehtävä tahollansa lapsensa oppilaitoksessa selväksi, että joulujuhla ei ole kristillinen juhla, joten sitä ei saa kirkossa viettää! Ylläolevaa tekstiä Wikipediasta jakoon...?

Ja todellakin, kuten tuossa yllä jo todettiin, suomalaisista kuuluu niin suuri osa kirkkoon, että iso osa näistä kristillisistä jutuista on oikeastaan kulttuurisia. Luuleeko nämä ateistit että heidän lapsistaan tulee uskovaisia jos menevät uskonnontunnille vai onko se vain jotenkin yleishaitallista?

Koulujen uskontokattaus menee kyllä uudelleen arviointiin. Kirkon jäsenmäärä laskee tasaisesti. Vuonna 2040 ollan jo varmasti 50/50 lukemissa. Nytkin jo yli miljoona suomalaista on tuon hapatuksen ulkopuolella.

Huh, pienestä aletaan oppia tunkea (pieneen se aivopesu tehiaa paremmin). Myöhäisessä vaiheessa vasta paremmin perehdytään myös muihin uskontoihin.

Meidän lapset pieniä, mutta ET (jos ei ole jo jokin muu...) ehdoton valinta.

oppii varsin hyvin ymmärtämään miksi ihmiset viettävät joulua. Siihen ei uskontotunteja tarvita. Aika harva sitä joulua nykyään (kristin)uskonnollista syistä viettää, eikä se edes alunperin ollut kristitty juhla.

"eli valita se helpoin tie?"

Noin 80% kansasta kuuluu kirkkoon. Lapsen on hyödyllistä oppia ymmärtämään, miten enemmistö elää (esim. miksi he viettävät joulua). Tästä saa lapsen kanssa hyvän harjoituksen siitä, että kaikkea ei tarvitse uskoa, mitä koulussa opetetaan, lehdessä lukee tai telkkarista tulee. Hyvä kriittisyys-harjoittelu elämää varten. "Vaikka opettaja sanoo, että..."

Vertaat kaivoon hypäämistä ja uskonnon tunnille osallistumista??? En edes viitsi vastata tähän.

Ateisti-av-mammojen on kunkin tehtävä tahollansa lapsensa oppilaitoksessa selväksi, että joulujuhla ei ole kristillinen juhla, joten sitä ei saa kirkossa viettää! Ylläolevaa tekstiä Wikipediasta jakoon...?

Ja todellakin, kuten tuossa yllä jo todettiin, suomalaisista kuuluu niin suuri osa kirkkoon, että iso osa näistä kristillisistä jutuista on oikeastaan kulttuurisia. Luuleeko nämä ateistit että heidän lapsistaan tulee uskovaisia jos menevät uskonnontunnille vai onko se vain jotenkin yleishaitallista?

Ei luule. Olen itse käynyt kaikki uskontotunnit lukiota myöten mutta mitään en niistä kostunut. Pelkkää ulkoalukua kaikki. En vain halua lapselle samaa turhuutta luettavaksi seuravaksi 9 vuodeksi. ET:ssä saa sentään ajatella omilla aivoilla eikä tarvitse kuunnella valmiksi tuotettua "totuutta".

Osa on kultuurillisia, mutta ne voi tehdä ihan vapaa-ajallakin. Ei omana kouluaikanani käyty kirkoissa oikeastaan koskaan joten miksi siellä pitäisi nytkään koulun juhlia järjestää.

ap, joka ei ole koskaan kuulunut kirkkoon

on kopioitu meidän kunnan opetussuunnitelmasta. Kyllä ne vain noin menevät.



ap