Ei voida kutsua tuttavapariskuntaa kylään, koska niiden lapset ovat hirviöitä!

Kyllä tässä saa näköjään olla tosi onnellinen, että mun ystäväpiirissä ei tuollaisia perheitä ole! Huh! Kyllä mun ystävien lapset osaavat kylässä käyttäytyä, vaikka joukkoon mahtuu myös vähän villimpiäkin tapauksia.



Kyllä se vaan niin on, että jo pienelle lapselle niitä tapoja pitää opettaa. Eihän siitä mitään tule, että lapsi saa kasvaa kuin pellossa johonkin 2-3v ikään, kun sitä ennen ei lapsi muka mistään mitään ymmärrä ja sitten vasta aletaan opettamaan niitä käytöstapoja! Meidän muksulle on jo ihan vauvasta opetettu mihin saa koskea ja mihin ei. Voin sanoa, että kun oppi on mennyt jo pienenä perille, niin kyllä on helppoa nyt! Lapsi (poika) on 2½ v ja hänen kanssaan voi mennä minne vaan kun osaa käyttäytyä ja on muuten ihana kuulla aina ihan vierailtakin kehuja kuinka hienosti hän osaa käyttäytyä. Juuri yksi päiväkin eräs nainen sanoi käydessämme lapsen kanssa virastossa, että voiko noin hyvin käyttäytyvää lasta ollakaan. :) Voi olla! Muistakaahan myös, että lapset ottavat käyttäytymismallin vanhemmiltaan..

Jos joku haluaa tarjota kolmevuotiaalleen meillä kahvia niin siitä vaan. Jestas. Et kai anna pullaakaan kahvin kanssa kenellekään, pullahan lihottaa ja on epäterveellistä. Tai keksejä, sus siunatkoon, sama juttu ja rasvat vielä kovia rasvoja.

Vierailija:

Viimeksi tuli riitaa kun en suostunut antamaan 3 vuotiaalle kahvia.LUOJA!Sit mulle kiljuttiin et" kyllä meidän tyttö saa juoda kahvia" .Musta se oli vaan jotenkin sairasta,kun tietää et ei se kahvi mitään hirmu terveelistä ole.

18

Tämä ihminen ihan oikeasti tulee meille omia kotitöitään pakoon! Komentaa oman lapsensa meidän lastenhuoneeseen riehumaan, että saa itse rauhassa kahvitella! Tällä ihmisellä on ilmeisesti kotonaan niin kamala kaaos, ettei vastavuoroisia vierailukutsuja koskaan tule, ja en ihmettele, niin hirveä riiviö tämä kyseinen lapsi on; repii oikeasti verhot ikkunasta ja lakanat sängyistä, huutaa ja hajottaa paikat - leikkii meidän lasten vaatekaapeissa yms. Ja koskaan tämä äiti ei käske lapsensa siivota paikkoja ennen lähtöä! Paremminkin tuntuu, että pakenevat paikalata mahd. vähin äänin ja pikaisesti :(



Nämäkin ovat ihmisinä mukavia, mutten jaksa siivota aina kahta tuntia heidän vierailunsa jälkeen!

Kerroppa miten estät jos 3-vuotias ottaa lelun käteensä ja nakkaa sen kaikella voimalla lattiaan. Ei siinä kyllä mitään kerkee tekemään vaikka ois samassa huoneessa. Tietysti voi tehdä niin et, ei anna leluja. No sit se on olohuoneen lasikaapin kimpussa, tai no, onhan se joka tapauksessa jossain vaiheessa. Otetaampa tyttö syliin, joo, ei viihdy äidin sylissä, ei viihdy emännän sylissä. Huutaa ja heittelee keksejä. Pääsee pois ja seuraavaksi kuuluu kolinaa vessasta, siellähän sitä ollaan vessaharjan kimpussa. No perheen 11-vuotias ei oo kotona, huoneeseen on kielletty menemästä. Sinne vaan paikkoja sotkemaan. Siinä välissä on keretty tekemään kaikkea muutakin " mukavaa" . Silmät pitäis olla selässäkin, tai sit oikeesti vaan seurata koko ajan perässä ja, lapsi on kuitenkin jo 3:men vanha. Onneksi meillä ei oo kun yksi tälläinen tuttu 3-vuotias, enempää ei kestäis. Ei ole todellakaan nautinto vastaanottaa tätä perhettä kylään. Ainoa hyvä puoli tässä lapsessa on se, että on sentään jättänyt tönimiset, puremiset sun muut väliin.

...tilanne on nolo, koska ottavan meidän poikaa sinne mielellään ja minä sitten velvollisuuden tunnosta otan toisinkin päin.



Poika on hyvin omavaltainen. Ottaa mitä tahtoo ja kaataa kaiken pitkin lattioita. On kova kiukuttelemaan eikä usko minkäänlaista puhetta vaan vaatii fyysistä ohjausta. Ei osaa puhua tavallisella äänellä vaan huutaa asiansa. Väsyttävää, kun kiljuu koko ajan niin kovaa kuin pystyy. Rumia puhuu myös, vittua ja perkelettä joka toinen sana... Ei myöskään pysty lähtemään kotiin silloin kun on sovittu vaan kotiinlähtö on kauhea episodi joka kerta. Joskus kun jää ulos odottamaan, kun poikamme syö, niin soittaa ovikelloa liioittelematta puolen minuutin välein.



Työskentelen erityislasten kanssa, joten pärjään kyllä pojan kanssa, mutta olen hänen vierailunsa jälkeen aina ihan puhki! Välillä olen kyllä miettinyt, että onko pojalla kaikki kunnossa, mutta on tavallisessa eskarissa ja tietääkseni menossa kouluun ihan normaalissa aikataulussa. Toisaalta isosisko on tyttäreni kavereita ja hänessä samoja piirteitä ns. hankala luonne.

vanhemmat, jotka kantavat taaperoilleen ja vauvoilleen kahvipöytään kaikkia leluja, joilla sitten saa ihan vapaasti hakata pöytää. Nolo vahtia sitten kahvittelun aikana että hakkaako lapsi pöydän pinnan pilalle vai ei...vaikka kotona saisi niin tehdä niin voisi kylässä hieman miettiä. Meillä ei koskaan lapset ole saaneet tuoda leluja pöytään, pöydässä syödään eikä leikitä.

vasta sitten kun huomaan että, lapsen omat vanhemmat ei sitä kunnolla tee. Mutta en pidä asiasta ollenkaan. Ihan tarpeeksi tulee komenneltua omia. Pitääkö vielä sitten ruveta toisten lapsia..Meilläkin kyläilee 5-vuotias tyttö joka on oman äitinsä mielestä " pikkasen" villi. Myös meiltä revittiin pojan huoneesta verhot nipsuista osin irti, omat lapset tuli kertomaan että, " Kerttu repii verhoja" , juostaan hulluna, koiraa kiusataan (koira nykyään mun kanssa koko ajan kun tää lapsi on kyläilemässä), aikuisten jutut keskeytetään, jääkaappia availlaan, laatikot availlaan ym. Ei mun omatkaan lapset mitään hellantelttuja ole mutta eipä ole vieraisilla tarttenut hävetä.

En ole innokas kyläilemään heidän kanssaan, nämä tekstit luettuna vieläkin vähemmän.

Pää kiukusta puhisten luin näitä juttuja. Onneksi tuossa joku jo aiemmin mainitsikin siitä, että miten joku antaa kenenkään käyttäytyä noin omassa kodissaan??!!



Kyllä minäkin kehtaan kieltää vieraiden lapsia siinä misää omiakin. Joskus tuntuu, että vieraat odottavatkin talon väen panevan rajat riehumiselle. Ja vierasta tätiä kyllä uskotaankin yleensä paremmin.

pieniä vielä, että mua lähinnä ärsyttää se kun lasten vanhemmat rupeaa nostelemaan meidän tavaroita turvaan lapsiltaan, niin että ne sitten saavat siellä riehua vapaasti, eivätkä tietenkään laita siirtämiään tavaroita paikoilleen,



syöttelevät lapsiaan astioista ja jättävät ne sitten lojumaan huuhtelemattomina,

vaihtavat lapsiensa vaippoja ja pyyhkivät ripuleitaan minun vauvani kylpypyyhkeisiin.

Pyyhkivät lapsiensa oksennuksia MINUN VAUVANI puhtaisiin rätteihin,

eivätkä ymmärrä mitään vihjailuita kun sanon että, " no niin, ennenkuin lähdetään (esim. puistoon) niin korjataanpan nämä tavarat paikoillee" , niin viimeksi ystävä antoi käteeni lapsensa juomapullon ja sanoi, " huuhtelisitko tämän samalla, kun puen lapsen silläaikaa"



ARHG! Kuitenkin nänä ovat pieniä asioita, ja ystäväni hyviä...!

alle 8-vuotiaita.

osaavat kyllä riehua, mutta komennan minkä pystyn. ja sanon emännölle/isännälle että saa komentaa.

Joskus omat kakarat ovat " kiltimpiä" ja joskus toisinpäin. jos jotain arvokasta menee rikki niin kyllä korvaan. ja lapsia nuhdellaan tai jos iso juttu niin saavat rangaistuksen.

Aina ei teidä mitä on omat lapset tehnyt ja mitä isäntien lapset... kun ne kakarat osaa olla niin kieroja. (omatkin)

meillä nyt ei ole kuin 4 kyläpaikkaa, joissa muutaman kerran vuodessa jokaisessa käydään. niissä on jokaisessa lapsia - ja mitä useampi - sitä isompi meteli ja meno! Riippuu ihan kyläpaikan omistakin lapsista.



ärsyttää silti sellainen turha hyssyttely - kyllä lasten täytyy antaa leikkiä. Ja ainakin oppivat jos jotain sattuu. en mä teidä miksei mua haittaa vaikka mellastavat, kunhan eivät paikkoja hajota.

Meidän niistä 4 paikasta 3:ssa ei ole ollut ongelmia vaan aina lapsilla on ollut hauskaa. yhdessä paikassa komennetaan mun mielestä omiakin liikaa ja vanhemmat huutaa lapsille(omilleenkin) kurkut suorina, vaikka mun mielestä lapset on vaan lapsia. Ja just siellä paikassa ne omatkin lapset keksivät monesti ilkeyksiään,j oista syytetään meidän lapsia... kumma ettei noissa muissa paikoissa ole sama meininki... ??!! enkä ole huomannut mitään suurempaa eripuraisuutta lasten kesken - ehkä sellaista että " noi ei leiki meidän kanssa..." -tyyliin... ;)



no... en tiedä mitä yritin sanoa, mutta ei se aina ole vierailevaista kiinni!! Ja ylleensä omatkin lapset esittää vieraille jotain muuta mitä eivät olekaan!! ja näyttävät " paremmuutensa" ... miten se sitten esiintyy onkin eri asia sitten...



:)

mutta, uskoisin että, kysymys olikin siitä jos lapset todellakin rikkovat ja rellestävät. Kyllä maailmaan huutoa mahtuu mut, en mäkään tykkäis jos paikat rikotaan. Onnekseen meillä ei ole tälläisiä villikkolapsia tuttavapiirissä.

nää äidit joitten lapset on niitä hirviölapsia. Kovasti selitellään lapsen mukamas kovalla tempperamentilla, vaikka todellisuudessa ei ole kyse tempperamentista, vaan siitä että lapsi vain on hankala ilkiö luonteeltaan.

miten nämä terrorisoivat lapsivieraat käyttäytyvät omassa kodissaan??



Meillä nimittäin paikkoja hajoittavat ja jokapaikkaan tunkeutuvat sotkijat käyttäytyvät omassa kodissaan rauhallisesti. Ja eivät tosiaan sotke tai riko omia tavaroitaan kuten meillä vieraillessa!!!

Kyseessä 4v ja 7v lapset. Eli toiminta kyläillessä on tahallista terrorisointia ja vanhemmat korkeintaan jotakin välillä huikkaavat kielloksi pullan mutustelun lomasta. Ja vierailut ovat tosiaan ylivoimaisen väsyttäviä!!

En osannut aluksi pahemmin edes ihmetellä, huokailin vain mielessäni, että tällaista kai se sitten on, kun lapset ovat isompia; oma oli vasta vauva ja siirtelin sitä pois melskaamisen tieltä. Terroristien äiti käyttäytyi koko ajan, kuin tuhoaminen olisi ollut maailman luonnollisin asia.



Minä opin ihmettelemään sitä vasta, kun tutustuin muihin äiteihin, joilla oli samanikäisiä lapsia. Tajusin, että kaikki leikki-ikäiset eivät ole ylivilkkaita monstereita, eikä hillitön hyppiminen, paiskominen ja riekkuminen ole normaalia lapsen käytöstä, vaan käyttäytymispiirre, jonka voi kasvatuksella panna kuriin.



Edelleenkin kaverin pojat ovat vilkkaita, aggressiivisia ja käyttävät karmeaa kieltä. Hankaluuksia on tullut nyt koulussa, kun pylly ei pysy penkissä ja väkivalta on hyvin pinnassa.



Oma poikamme on temperamentikas ja vilkas. Kaverini lasten esimerkki on kuitenkin vaikuttanut siihen, että laitoin oman tenavani kuriin ja herran nuhteeseen heti alusta lähtien. Tulos on, että nyt 6-vuotiaana poika on pidetty kaveri ja osaa käyttäytyä eskarissakin hienosti, vaikka sisu välillä kuohahtaa ja virtaa on joskus yli oman tarpeen. Hän on vain (luojan kiitos) oppinut kanavoimaan energiansa.



Se, että antaa lastensa riehua ja reuhata mielin määrin, kertoo mielestäni epävarmuudesta kasvattajana. Ei uskalleta laittaa lapselle rajoja, koska pelätään, että siitä seuraa jotain vielä pahempaa. Ainakin minun kaverini (riehujalasten äiti) ei kykene millään myöntämään, että hänen lastensa kasvatuksessa olisi jotain korjattavaa.

KURIA! Uskon, että useimmat osaavat käyttäytyä, jos heitä opetetaan. Vanhemmat ovat sitä varten, että asettavat rajat. Se on rasittavaa ja tylsää, ja helpommalla pääsee jos ei käytökseen puutu, mutta seuraukset saadaan lukea tästä ketjusta.

Miksi ihmeessä hyysäätte ja valitatte, komentakaa vaikka niitä vieraidenkin lapsia! Jo on aikoihin eletty jos lapset saa repiä verhot ikkunoista ja aikuiset vaan katsoo vieressä ja päivittelee. Jos meillä joku vieras tai vieraan lapsi alkaa tuhoamaan kotia niin kyllä minä siihen puutun. Omat lapseni olen myös opettanut siivoamaan jälkensä ja tekevät sen nykyään ilman käskyä, kun ovat tottuneet siihen.

Oma ADHD-lapseni on elänyt ja kasvanyt hyvin tiukkojen sääntöjen kanssa, tämä on ollut ainoa tapa meidän perheessä. Pikkulapsena kyläilyt olivat melkoisen rasittavia sekä kyläilyn kohteille että meille, mutta ikinä ei tapahtunut mitään rikkomisia, hajottamisia tai vastaavaa tahallista terrorisointia. Ei diagnoosi anna mitään erityisoikeutta käyttäytyä miten sattuu! Meillä nuo kyläilyt olivat " vain" juoksemista, meteliä ja jatkuvaa puhetta, rasittavaa kyllä mutta ei onneksi katkaissut välejä ystäviin. Itse olin haukkana kokoajan ja ehkä sen vuoksi vierailut eivät olleet niin rentouttavia kuin olisivat voineet olla ilman vahtimista. Toisaalta jokaisen koti on hänen linnansa eikä vierailla ole mitään oikeutta tulla sotkemaan ja hajoittamaan paikkoja.

" Meillä ainakin" ja " minä ainakin" ... näinkö asia paranee että sitä täällä päivitellään ja haukutaan" ystäviä" selän takana.

Jos teillä tulee pisut (villa-)matolle, niin mattoako ei pestä? Minulle ei ainakaan riitä pelkkä pyyhkäisy. Yäk!