Lue keskustelun säännöt.
Ei voida kutsua tuttavapariskuntaa kylään, koska niiden lapset ovat hirviöitä!
15.11.2005 |
Aina joutuu keksimään jotain tekosyitä mikseivät voi tulla meille kylään. Ne penskat on todellakin ihan kauheita! Riehuvat ihan miten sattuu ja hajottavat paikkoja! Vanhemmat harvoin edes kieltävät! Onko muilla samanlaista ongelmaa.....? Tosi kiusallista.
Kommentit (75)
Ystävämme on seurustellut hänen kanssaan viime kesästä lähtien. Nainen oli (kai) raskaana kun hänet ensi kerran näin. Hänen ensimmäiset sanansa oli kun näki lapsemme, " Meillekkin tulee vauva!" .
Hän ei ollut edes tehnyt testiä kun tämän sanoi! Ja puhui koko tapaamisen ajan yksityis kohtaisesti valkovuodostaan ym. vuodoista ja rinnoistaan, lanteistaan ja ym.ym.
Vihjailin hänelle ettei ks. asiat ole oikein sopiva puheen aihe (lapset vieressä ja muutenkin mielestäni täysin sopimaton aihe tavatessamme ensi kertaa) mutta nainen senkun paasasi ja paasasi, eikä ymmärtänyt selviä vihjauksia ETTEI VOISI VÄHEMMÄN KIINNOSTAA!!!
Ja sama jatkui tapaamisesta toiseen!
Meidän ystävä piirissä ei ole tapana puhua yksityiskohtaisesti tuollaisista asioista edes tunnettuamme toisemme useita vuosia.
Viime kerralla käydessään ystävämme paljasti että ei ollut sanonut nais ystävälleen tulevansa kylään meille, vaan sanonut menevänsä kaupungille.
Arvelisin että siksi ettei nainen tunkisi mukaan pilaamaan iltaamme!
Kaiken lisäksi asumme hyvin lähekkäin toisiamme, mutta onnekseni en ole törmännyt naiseen kuin kerran sattumalta kauppa reissun yhteydessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Mikäli ADHD:lle tyypilliset oireet ja käytöshäiriöt saisi pois sillä, ettei hyväksy häiriökäyttäytymistä, ei ADHD olisi mikään ongelma. Eihän? Lapselle vain kerrottaisiin, ettei moista käytöstä hyväksytä ja siihen on tultava muutos. Siinä se, ongelma poistettu....
Aivan noin jyrkkää suhtautumistapaa en tarkoittanut. Vaikka lapsella onkin ADHD, on häneltäkin voitava vaatia sääntöjen noudattamista. Vaatimuksen toteutumisen suhteen onkin sitten oltava joustavampi sillä kuten sanoit noita tyypillisiä oireita ja käytöshäiriöitä ei pois saa.
Ymmärrätkö mitä tarkoitan?
Sen lisäksi, että olen ADHD lapsen äiti, olen saanut koulutuksen kasvatusalalle, mutta ilman omakohtaista kokemusta tietämykseni ADHD lapsen arkielämästä ja sen hallinasta olisi aika tyhjän kanssa. Oireita ei kitketä koulutuksen tuomilla kirjatiedoilla pois. Helppoa ja mukavaa olisi jos niin voisi tehdä. Ymmärrystä ja keinoja hallita tilanne se toivottavasti tuo monille kyseisten lasten kanssa toimiville.
Olen aivan samaa mieltä kanssasi, että koulutus tuo vain pintaraapaisun verran tietoa ADHD -lapsen arkielämän hallinnasta. Vasta lapsen kanssa eläminen tuo laajempaa tietoa. Minä olen noita kotikeinoja nähnyt vain tuon yhden lapsen osalta mutta muuta tietoa olen saanut työssäni kohtaamieni ADHD -lasten kanssa työskentelystä. Siinä todellakin vasta käytäntö opettaa, vaikkakin ne kirjatiedot antavat joskus lisävaloa.
Niin nuppuista lasta ei olekaan joka ei joskus riitele. Ja mitä enemmän lapsia, sen villimmäksi meno tahtoo yltyä ellei siihen puututa ajoissa. Ja se omassa rauhassaan leikkivä kullannuppukin saattaa riehaantua kun saa kavereita, ihan ilman yllytystä....
Totta tämäkin.
t: 58
Olen myös huomannut että sokerimössöt saavat aikaan sokerihumalan ja lapset saattavat olla levottomia. Ruokailu ennen kyläilyä on hyvä kikka. Myös päiväunet olisi hyvä olla nukuttu ennen kyläilyä. Johdonmukaisuutta tämä kaikki vaatii. Ei tarvi selitellä ja hävetä jos lapsi on välillä aivan mahdoton. Ohjat hanskassa ja rauhallisuus on valttia. Kylla lapsen voi laittaa kylässäkin jäähylle tiukan paikan tullen. Ei siinä tarvi ääntä korotaa tai aikuisen mesoa.
Olen välillä harjoitellut sosiaalisia tilanteita ottamalla 3 lastani mukaan kahviloihin ja ravintoloihin, joissa ei ole ollut lasten nurkkausta.
niin vanhempien pitäis kylässä vahtia ja komentaa lapsiaan!Jos eivät näin tee niin parempi kun eivät ikinä mene minnekään kylään.
Ja jos lapsi rikkoo jotain niin vanhempien pitää se hyvittää.Ja lapsen pitäis se oppia kurin kautta että kylässä ei saa rikkoa toisten ihmisten tavaroita!
Meillä on kanssa tuttavapariskunta,jotka ei komenna lapsiaan yhtään kun tulevat meille kylään.Lapset pomppivat meidän sängyssä,eikä vanhemmat tehny elettäkään.Meinasivat hajotta meidän kalliit yölamput,ehdin viimetipassa pelastamaan ne.
Ei kyllä enään kutsuta meille kylään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kaikki kuuluisi prikulleen asiaan. Arvelevatko he, että muut eivät varmaan huomaa mitään ja ketään ei se melskaaminen häiritse?!
se auttaa ymmärtämään lapsen käytöstä jos, on ADHD. Mä sitä mieltä et, se ei oikeuta siltikään toisten kotia terrorisoimaan. Oli ADHD tai ei, silti korvaa (siis vanhemmat) jos rikkoo jotain kalliimman puoleista. Leluja meilläkin menee tasaisesti rikko vaikka olisi miten laatulelujakin eurokaupan paskoista puhumattakaan, tahallinen rikkominen onkin sitten ihan eri juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhemmista tykkään ihan älyttömästi mut, lapsista en yhtään. Aluksi oli tosi vaikeeta itselleenkin myöntää että, en voi sietää niitä penskoja. Jotain vikaa niissä on nimittäin mun omat lapsetkaan ei niistä pidä. Tai siis joo..ne viat on just tota ihan älytöntä riehumista, kaappeja availlaan, jääkaapille mennään jne. Ei usko vanhempiansa ei usko minua. Eli ei tartte tulla kyläänkään.
Ja kyllä käyvät silloin tällöin kylässä. Mutta mä olen aina ihan puhki niiden käynnin jälkeen! Lapsia ei ole kuin yksi pikkuisen vajaa 2v, mutta se on aivan mahdoton. Heittelee tavaroita (meidän 9kk vauvan päälle), availee kaapinovia, kiskoo kirjat hyllystä, repii verhoja, hakkaa televisiota ja kaiuttimia, juoksee, kiljuu, viskoo ruokaa... HUOH!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tutut nukuttivat lastaan meidän uusissa vauvanvaunuissa, lapsi paskoi sinne ripulit eivätkä tutut edes putsanneet vaunuja. Kiva kiva...
Sama pariskunta toi tarkkaavaisuushäiriöisen pojan kutsumatta tupareihimme, ovat hänen tukihenkilöitään. Poika sotki lastenhuoneen, tutu t eivät kieltäneet/siivonneet. Heidän tyttärensä rikkoi samalla reissulla pojallemme ostamanikatselukirjan, eivät pahoitelleet/yrittäneet korjata.
nin, ja lapsi paiskasi puulelulla vauvaamme ohimoon, seurauksena pitkä parku. Sanomattakin selvää, etteivät edes pyytäneet anteeksi.
Ja nämä vanhemmat korkeasti koulutettuja... Pintaanpa on sivistys jäänyt.
Pitkään meni enneku kyllästyin heihin, tai niiden kakaroihin.
Omatkaan ei mitään paperinukkeja oo, mutta eivät halua näitä tuttavia kylään, koska rikkovat leluja, riehuvat ja kahmivat kahvipöydästä herkut itselleen.
Ovat koittaneet " tuppautua" muutamaan otteeseen kylään, mutta (huoh) aina meillä on ollu oikeesti jotain, ettei oo voitu ottaa heitä vastaan.
Tylsää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meilläkin kyläili tasaseen pikkupoika joka oli aivan mahdoton. Rikko mm. lasteni leluja, 2 yöpöytälamppua, jouluvalot, kirjoja repi, kukkia jne. ja kaikki aivan tahallaan, koko ajan piti jotain repiä tai heitellä. Roskapussista oli tietysti mukava levitellä lattialle roskat. Lapsen äiti ei kertaakaan siivonnut poikansa jälkiä tai tarjoutunut ostamaan tilalle uutta. Pahoitteli toki. Viimeinen niitti oli se kun lapsi heitti poikani auton päin seinää ja, seinään tuli reikä. Äiti taaskin vaan " voivoi ei noin saa tehdä" . Se riitti mulle. Seinä paikattiin ja maalattiin uudestaan ja kaikki kustannukset omasta pussista. Mä en ois kehdannu olla edes kysymättä voinko korvata jotenkin? Nyt oon kyllä ilmoittanu äidille et, ei tartte kyläillä ennen kun saa lapsensa kuriin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alle 2-vuotiaalta ei voi odottaa kovin epäitsekästä käytöstä tai yleensäkin käytöstapoja. Sen ikäinen on utelias ja haluaa kokeilla kaikkea ja kaikkia. Oma 1½-vuotiaani on todella menevä tapaus verrattuna kaverini saman ikäiseen, joka juuri ja juuri kävelee ja on muutenkin itse rauhallisuus. Töllistelee vain omani touhuja.
En menisi väittämään, että vika on vanhemmissa, jos lapsi on menevä, temperamenttinen ja utelias. Sen sijaan yli 2-vuotias alkaa jo ymmärtämään mikä on sallittua ja mikä ei ja on vanhempien vastuulla huolehtia, ettei lapsi kyläillessä riko paikkoja ja kiusaa muita lapsia, on tämä sitten minkä ikäinen tahansa. Valitettavasti näitä vanhempia on, jotka eivät näe omien kullanmurujensa kolttosia, muiden kyllä.
Kaverini ei selvästikään sulata oman lapseni temperamenttista touhuilua, varsinkin kun vahtimisestani huolimatta vahinkoja sattuu ja omani käy välillä tönäisemässä kaverin lasta tai ottaa leluja kädestä (vaikka häntä ahkerasti olen opettanutkin päivittäin, ettei leluja viedä toisen kädestä). Toisaalta käynnit kaverin luona ovat vähentyneet juuri tämän asian takia ja onneksi minulla on ystäviä joilla on yksi tai useampi lapsi ja he todella osoittavat ymmärtävänsä, ettei 1½-vuotiaalta voi odottaa kovin harkitsevaa käyttäytymistä. Olen huomannut, että lapset ovat jo tässä iässä erilaisia eri lasten kanssa. Vastaavaa tuuppimista näkee harvoin muiden lasten kanssa. Toki vanhempi leikkikaveri onkin usein parempi tämän ikäiselle lapselle.
se ei sa ärsyttää. Itsehän olet osasi valinnut-logiikkaa.....Itsehän olette tuttavanne valinneet!
Jokainen teistä voisi mennä itseensä ja ihan oikeasti seurata, miten se oma lapsi käyttäytyy esim. kylässä. Ja jokainen teistä voisi avata silmänsä ja tajuta, miten jokaikinen lapsi käyttäytyy joskus huonosti, myös vieraiden seurassa.
Ei keskenkasvuiselta voi odottaa aikuismaista ja fiksua käytöstä. Minusta jokainen voi omassa kodissaan riehuvaa lasta komentaa nätisti, se usein tehoaa paremmin kuin oman vanhemman komentelu. Minä ainakin komennan omassa kodissani vieraidenkin lapsia siinä missä omiakin, jos näiden vanhemmat eivät huomaa lapsensa huonoa käytöstä. Siinä ei ole mitään hävettävää, jos sen osaa tehdä kauniisti, ei niin että haukkana seuraa vieraiden lapsien tekemisiä ja omien tekemiset jää huomaamatta.
Kyllä minä ainakin kehtaa kieltää vieraiden lapsiakin. Komennan muksut porukalla siivoamaan lelut paikoilleen. Ongelma perheiden lapsille jo ovella luettelen säännöt: yksi peli otetaan esille kerrallaan ja siivotaan, ennen uuden pelin esille ottamista.
Mitä te vanhemmat sillä aikaa teet, kun lapset kerkee laittaa lastenhuoneen remonttiin??
Kyllä minä ainakin käyn välillä kurkkaamassa ovelta mikä siellä on meno, jos leluja on levitelty liikaa, kysyn, että leikittekö te näillä ja näillä. Jos vastaus on ei. komennan siivoamaan ja siivoan joskus itse mukana.
Varsinkin jos houneesta kuuluu jotain meteliä, käyn kurkkaamassa mikä tilanne.
Videoita katsotaan vain se yksi ja ainoa joka on koneessa. Eikä vaihdella koko ajan.
Oma lapseni on vilkas, heittelee kylässä leluja, on innokas tutkimaan paikkoja jne. mutta aina häntä vahdin, kiellän ja otan tilanteesta pois. Pahoittelen jos jotain sattuu, lapsi itse pyytää anteeksi ja siivoaa jälkiään jos jotain esim. kaatuu tahallisen sähläyksen tuloksena. Ja lapsella ikää 4v.
Minä olen emäntä talossani ja siellä ei toisten kakarat mun silmilleni hypi ja laita kämppää remonttiin.
Mulla on sellanen periaate et odotan aina ensin et vanhemat komentaa omia lapsiaan,mut jos mitään ei tapahdu otan itse ohjat käsiin omassa kodissani.Viimeksi tuli riitaa kun en suostunut antamaan 3 vuotiaalle kahvia.LUOJA!Sit mulle kiljuttiin et" kyllä meidän tyttö saa juoda kahvia" .Musta se oli vaan jotenkin sairasta,kun tietää et ei se kahvi mitään hirmu terveelistä ole.
Harmi vaan kun heidän kaksi poikaansa nyt 7- ja 8-vuotiaat ovat todella vilkkaita eivätkä tottele mitään eikä ystäväni osaa heitä komentaa. Meilläkin saa pelätä koko ajan että jotain tapahtuu kun pojat riehuvat ja paiskovat tavaroita - ja rikkovat leluja. Viimeksi ovat käyneet meillä 3 vuotta sitten. Sen jälkeen kävimme kerran heillä ja sain tarpeekseni kun isompi pojista kiusasi koko ajan meidän melkein samanikäistä poikaamme. Hän esim. ampui pyssyllä useita kertoja poikaamme korvaan (siis siitä ei mitään lentänyt mutta ääni oli tosi kova) ja ystäväni vain hiljaisella äänellä yritti kieltää. Lopulta mieheni karjaisi että NYT LOPPUI, kiskaisi pyssyn pojan kädestä ja nosti sen korkealle hyllylle. On varmaan ainoa kerta kun joku on pistänyt tuon pojan kuriin. Oli kyllä hiljaa jonkun aikaa tuon jälkeen. Sen jälkeen ei olla tavattu, soiteltu ollaan joskus.
Vai onhan siellä ehkä saatu lapset kuriin tässä välin kun ei olla tavattu, mutta enemmän kyllä uskon ettei meno ole muuttunut mihinkään.
" Meidän tuttavapiiriimme kuuluu myös perhe, jossa on ADHD -lapsi. Vaikka tällä lapsella onkin erityisvaikeus, joka aiheuttaa hallitsemattomampia tilanteita ja raisumpaa käytöstä, ei hänellekään tarvitse rajatonta vapautta antaa. "
ADHD lapsen äitinä en minäkään anna lapseni käyttäytyä raisusti, häiritsevästi tai huonosti mutta tilanteita, joissa ympärillä olevat ihmiset häiriintyvät hänen käytöksestään, tulee väistämättä. Ja varmasti meillä kotona pidetään tiukkaa kuria ja eletään rytmien ja sääntöjen mukaan. Koko perhe. On pakko, tai arjesta ei tulisi mitään.
Mikäli ADHD:lle tyypilliset oireet ja käytöshäiriöt saisi pois sillä, ettei hyväksy häiriökäyttäytymistä, ei ADHD olisi mikään ongelma. Eihän? Lapselle vain kerrottaisiin, ettei moista käytöstä hyväksytä ja siihen on tultava muutos. Siinä se, ongelma poistettu....
" Kyllä ADHD -lapseltakin voi odottaa hyvää käytöstä ja hänellekin voi asettaa rajoja. Säännöt pitää vain kertoa yhä uudelleen ja aikuisilta vaaditaan tavallista enemmän pitkää pinnaa. (juu, minäkin olen kasvatusalalla..)"
Sen lisäksi, että olen ADHD lapsen äiti, olen saanut koulutuksen kasvatusalalle, mutta ilman omakohtaista kokemusta tietämykseni ADHD lapsen arkielämästä ja sen hallinasta olisi aika tyhjän kanssa. Oireita ei kitketä koulutuksen tuomilla kirjatiedoilla pois. Helppoa ja mukavaa olisi jos niin voisi tehdä. Ymmärrystä ja keinoja hallita tilanne se toivottavasti tuo monille kyseisten lasten kanssa toimiville.
Monet tässä ketjussa esille tulevat asiat ovat varmasti oikeasti häiritseviä ja sellaisia, joita ei kotonaan tarvitse sietää. Mutta mikäli ihan oikeasti haluaa, että kotona käy vieraita; aikuisia ja lapsia, on siedettävä mm. kovaa ääntä, tavaroiden liikuttelua ja likaisia huuhtelemattomia astioita. Lasten riitelyäkin, sillä sekin on ihan normaalia.
Niin nuppuista lasta ei olekaan joka ei joskus riitele. Ja mitä enemmän lapsia, sen villimmäksi meno tahtoo yltyä ellei siihen puututa ajoissa. Ja se omassa rauhassaan leikkivä kullannuppukin saattaa riehaantua kun saa kavereita, ihan ilman yllytystä....