Lue keskustelun säännöt.
Auttakaa mua ymmärtämään aamu-unista miestäni!
21.02.2012 |
Mun miehellä on liukuva työaika ja se kovasti yrittää herätä aikaisin, mutta ei onnistu ja lähtee joka ikinen aamuPÄIVÄ sitten viime tipassa töihin. Seurauksena sitten että se juoksee suoraan sängystä autoon, melkein, ja tulee takaisin illalla niin myöhään ettei paljon kerkiä lapsia näkemään. Ja tietty kun tulee töistä niin ei voi heti ruveta lukemaan lapsille iltasatua tms, vaan syödä ja rojahtaa sohvalle ja mun pitää panna lapset nukkumaan.
Asiat oli paljon paremmin silloin kun miehellä oli perus 8-16 työaika. Silloin oli pakko mennä töihin kahdeksaksi ja pääsikin sitten aikaisemmin.
Mua todella suututtaa miehen käytös! Se väittää ettei pysty heräämään aikaisemmin ja oonkin huomannut että se ei hermoile enää niin paljon kun saa nukkua pidempään. Mut silti mua harmittaa ja suututtaa niin paljon! Jotenkin tässä alkaa tuntua että hän ei haluakaan nähdä lapsia eikä mua. :(
Onko oikeesti muka mahdollista ettei pysty heräämään aikaisin vaikka kello on joka ikinen aamu soimassa hyvissä ajoin, kun kerta ei ole pakko? Kyllä mä vaan pystyn heräämään aikaisin, eikä se ole kivaa, mutta kyllä mä sen kestän. Ja jos mulla olisi liukuva työaika niin menisin mahdollisimman aikaisin töihin että pääsisin sitten aikaisin poiskin.
Auttakaa mua nyt tajuamaan vai pitäiskö tässä hälytyskellojen soida??
Kommentit (30)
Niiden liukuma kuitenkin päätty 9.00 eli siihen mennessä mies on töissä yleensä. Ei aina, jos sen pomolla on jotain menoa aamusta eikä kukaan "kyttää", niin saattaa mennä myöhemmin. Mies on aina ollut aamuntorkku, silloin kun opiskeltiin ja aamuisin ei miehellä juuri ollut luentoja, oli hänen päivärytminsä ihan päälaellaan (minun mielestä). Se nukkui n. 04-12.
Meillä tilanne on sikäli eri, ettäpsia ei vielä ole. Mutta olen tätä jo etukäteen miettinyt, että kukkuuko se mies edelleen illat siellä töittä lasten myötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on vähän hankala ymmärtää miestäni tässä asiassa, kun ollaan siinä niin erilaisia, eikä kukaan lapsuuden perheestänikään ole ollut niin aamu-uninen teini-iän jälkeen. Kiitos kun tarjosit näkökulmaa.
Niiden liukuma kuitenkin päätty 9.00 eli siihen mennessä mies on töissä yleensä. Ei aina, jos sen pomolla on jotain menoa aamusta eikä kukaan "kyttää", niin saattaa mennä myöhemmin. Mies on aina ollut aamuntorkku, silloin kun opiskeltiin ja aamuisin ei miehellä juuri ollut luentoja, oli hänen päivärytminsä ihan päälaellaan (minun mielestä). Se nukkui n. 04-12.
Meillä tilanne on sikäli eri, ettäpsia ei vielä ole. Mutta olen tätä jo etukäteen miettinyt, että kukkuuko se mies edelleen illat siellä töittä lasten myötä.
lasten tulo ei vaikuttanut miehen heräämisiin kuin ehkä väliaikaisesti. Ja mun miehellä myös kääntyisi rytmi aivan päälaelleen lomalla ollessa, jos saisi, heh. Silloin nimittäin mun pinna katkeaa ja pahasti jos istutaan telkkaria tuijottamassa vielä aamuyöstä, eikä hereille saa ennen lounasaikaa. Sen takia mies valvookin maksimissaan yhteen-kahteen ja herää viimeistään kymmeneltä lomallakin. Lapset herää aina 7-8.
-ap
Aikansa mua harmitti; sekä se että kello rämpytti hereille aamukolmesta alkaen että ne tuli valtavan myöhään töistä.
Sit mä aloin opiskella itselleni uutta ammattia ja mies kannusti. Sen oli otettava vastuuta lapsista ihan eri tavalla kuin aiemmin. Se osasi kyllä herätä ajoissa kun oli pakko ja tulla kotiin ajoissa.
Ja nyt kun mulla on työ, jossa pääsääntöisesti pystyn huolehtimaan lapsista, alkoi sama meno jälleen. Ulkoistin ongelman. Mulle on ihan himmeen hailee mihin aikaan mies lähtee aamulla töihin. Mutta kotiin sen on tultava viideksi. Jos ei tuu, niin piru on irti.
Ja taas toimii. Perheellä on yhteistä aikaa lasten taksikuskailun ohessa, eikä kaikki vastuu tipahda mun niskaan. Valitettavasti vaan joskus on pakko olla määrätietoinen, koska kiltteydellä ja joustamisella väsyttää vain itsensä.
Miten se miehesi onnistui heräämään siihen 8-16 työaikaan sitten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1)ajoissa nukkumaan
2)ajoissa aaqmulla ylös,sängystä vaikka suoraan kylmään suihkuun
3)elämä on valintoja
Musta toi on teinimeininkiä,aikuiselta mä en jaksaisi kattoo tommosta
VIHAAN aamuja. Liukuva työaika ollut mun pelastus. Aiemmassa työpaikassani työpäivä alkoi aina klo 7.30 ja pelkkää kärsimystä. Nyt saan mennä yhdeksäksi ja auttaa jo asiaa vaikkei sekään paras aika. Opiskelijana tein hetken iltavuoroja 14-22 ja se oli minun työaikani. :)
Mies ja lapset ovat aamuihmisiä jotka ylhäällä vapaapäivinäkin viimeistään seitsemän jälkeen. Minun päiväni ei ala siihen aikaan. Mies oppinut että aamulla en ole hyväntuulinen ja näkee takahampaiden takaosatkin jos tulee suotta herättelemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yöllä voitaisiin helposti kukkua ylhäällä vaikka neljään. Illalla ei uni tule millään ja aamulla herääminen yhtä tuskaa.
Meillä ongelma on se, että mies on yrittäjä ja tekee töitä kotoa käsin. Hän siis saa nukkua puolillepäivin ja valvoa yöt läpeensä. Minun taas pitää mennä kouluun joka helkutin arkipäivä kahdeksaksi ja kyllä ärsyttää kun mies saa vielä jäädä nukkumaan. Mie alan olla ihan poikki, vaikka yritänkin jo yhdeksältä mennä sänkyyn edes lukemaan. Uni vain harvoin tulee ennen kahta ja kuudelta pitää jo herätä. :(
Mulla on ihan sama mihin aikaan meen nukkumaan...se herääminen ei vaan aamulla onnistu. Mulla on kello heräämässä joka aamu klo 06 ja töihin pääsen yleensä 9-10:30. Mulla menee tunti siinä "unen ja hereilläolon" rajamailla pyöriessä ennenkun edes tajuaa että oikeasti on aamu. Useasti saatan herätä ruokapöydästä kahvikupin äärestä kun kuolaa valuu sanomalehdelle. Ja minä oikeasti yritän herätä aamulla. Muistan kun kotona vielä asuessani äiti sanoi usein että "kyllä siihen aamuheräämiseen tottuu"....vaan kun ei ole 20 vuodessa vielä tottunut.
Omasta mielestäni saan siitä lyhyemmästä illasta silti enemmän irti kun tulen töistä virkeämpänä. Se on toki varmasti yksilöllistä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mä olen hirvittävän, järkyttävän aamu-uninen ja myös unentarve on suuri ja univelka on valtava. MUTTA en ikinä tinkisi lapsen kanssa olemisesta tuolla verukkeella. Joskus viikonloppuna nukun pitempään, mutta jos mulla on esim. menoa viikonloppuna toisena päivänä niin todellakin revin itseni molempina aamuina lapsen kanssa ylös aikaisin että ehdimme olla yhdessä. Ja se on mulle TOSI vaikeaa.
Elämänhallintaa.. 1)ajoissa nukkumaan 2)ajoissa aaqmulla ylös,sängystä vaikka suoraan kylmään suihkuun 3)elämä on valintoja Musta toi on teinimeininkiä,aikuiselta mä en jaksaisi kattoo tommosta
helpomapaa niille, joiden biologinen kello on aamurytmissä virkeimmillään. Minulla suuressa suuressa työpaikassa on satoja työkavereita ja meillä on liukuva työaika. Ihmisille on muodostunut säännöllinen rytmi: jotkut tulevat klo 7.00 töihin ja lähtevät klo 15.00, jotkut ovat töissä 8.00 - 16.00 ja jotkut 9.00-17.00 ja jotkut 9.00 tulijat jopa myöhempään. Itse olen aamutorkku ja illanvirkku ja parhaat hetkeni työntekoon ovat iltapaäivällä, jolloin aamuvirkut jo haukottelevat. Työhöni kuuluu myös matkustamista ja joudun matkapäivinä heräämään hyvin aikasin, jopa klo 5.00. Siinä ei auta mikään kuin herätä, vaikka olisi mennyt vasta 1.00 nukkumaan.
Minun täytyy sanoa, että kadehdin aamuvirkkuja, heidän rytmiinsä sopii kaikki paitsi olla illalla tuottava. Mutta sitähän ei yhteiskunta vaadikaan.
Viikonloppuina nukunkin sitten vähintään 9.00-10.00 asti. Lapset eivät ole enää pieniä, niin sen voin suoda itselleni.
Mutta täytyy sanoa, että luonnostaan aamuvirkut ovat kovimpia mestaroimaan muiden aikatauluja. Heille on mahdotonta ymmärtää toisenlaista biologista rytmiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos nukun saman tuntimäärän, mutta pitää herätä esim. kuudelta, tunnen itseni tosi väsyneeksi ja kiukkuiseksi. Jos saan nukkua kahdeksaan asti, niin se on ok, mutta käytännössä se ei lasten takia onnistu kuin viikonloppuisin. Vihaan siis arkiaamuja, joka ikistä niistä kun joka aamu on tuskaa herätä siihen kellon pärinään. Edelleen, monien vuosienkin jälkeen. Jos olisi mahdollista, heräisin yhdeksältä, menisin töihin kymmeneksi ja lähtisin kotiin kuudelta. Täydellisessä maailmassa tämä ei rajoittaisi lapsienkaan näkemistä, sillä jos heitä ei herätetä, he nukkuvat 8-9 asti.
Miehesi vuorokausirytmi kuulostaa aika hurjalta, ja on mahdollista että se ei oikeasti ole hänen luontainen vuorokausirytminsä vaan on vaan lipsahtanut siihen. Mutta toisaalta, omaa vuorokausirytmiä on minun kokemukseni mukaan erittäin vaikea muuttaa (siis niin että aamu-uninen heräisi pirteänä klo 6 ilman herätyskelloa) ja eläminen sitä vastaan kiukuttaa kunnolla joka päivä kun pitää herätä "oikeaa aikaa" aiemmin, joten jos se tosiaan on tuommoinen niin vaikeaa tulee olemaan.
1)ajoissa nukkumaan
2)ajoissa aaqmulla ylös,sängystä vaikka suoraan kylmään suihkuun
3)elämä on valintoja
Musta toi on teinimeininkiä,aikuiselta mä en jaksaisi kattoo tommosta
miehelleni noita samoja asioita, mutta hän ei kuulemma vaan pystyjaksahalua. Olen samaa mieltä kuin sinä, että tuo on teinimeininkiä. En kuitenkaan haluaisi erota miehestäni koska muuten hän on kovin hyvä mies, yritän vaan ymmärtää.
Hän onnistui kyllä heräämään siihen 8-16 työaikaan, koska oli pakko. Oli aamuisin kyllä kuin myrkyn niellyt ja iltapäivisin meni usein päikkäreille.
Kiitos kaikille kokemuksista!
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten se miehesi onnistui heräämään siihen 8-16 työaikaan sitten?
Jokainen pystyy heräämään aamulla jos on pakko, eli jos on mentävä kahdeksalta töihin, niin silloin sinne mennään.
Mutta jos on mahdollisuus mennä vaikka klo 11 töihin, niin amu-uninen menee klo 11 ja aamuvirkku klo 8. Eli jos on mahdollisuus nukkua, niin uninen nukkuu.
1)ajoissa nukkumaan
2)ajoissa aaqmulla ylös,sängystä vaikka suoraan kylmään suihkuun
3)elämä on valintoja
Musta toi on teinimeininkiä,aikuiselta mä en jaksaisi kattoo tommosta
miehelleni noita samoja asioita, mutta hän ei kuulemma vaan pystyjaksahalua. Olen samaa mieltä kuin sinä, että tuo on teinimeininkiä. En kuitenkaan haluaisi erota miehestäni koska muuten hän on kovin hyvä mies, yritän vaan ymmärtää.Hän onnistui kyllä heräämään siihen 8-16 työaikaan, koska oli pakko. Oli aamuisin kyllä kuin myrkyn niellyt ja iltapäivisin meni usein päikkäreille.
Kiitos kaikille kokemuksista!
-ap
Elämä on varmaan kärsimystä kun toinen ei ymmärrä että ihmisillä on erilaisia luontaisia rytmejä.
Elämä on varmaan kärsimystä kun toinen ei ymmärrä että ihmisillä on erilaisia luontaisia rytmejä.
juuri sen takia mä täällä kysynkin ihmisten kokemuksia, että voisin paremmin ymmärtää niitä erilaisia luontaisia rytmejä. Kuten sanoin, mun on todella vaikea ymmärtää sitä, että joku ei pääse aamulal sängystä ylös ellei ole aivan pakko. Itsekin nukun kyllä mielihyvin pitkään, mutta jos mä olisin samassa tilanteessa kuin mieheni, niin menisin töihin niin aikaisin kuin mahdollista että pääsisin aikaisemmin pois.
-ap
Mutta en voisi kuvitella, että menisin duuniin myöhään ja sitten tulisin myöhään kotiin.
1)ajoissa nukkumaan 2)ajoissa aaqmulla ylös,sängystä vaikka suoraan kylmään suihkuun 3)elämä on valintoja Musta toi on teinimeininkiä,aikuiselta mä en jaksaisi kattoo tommosta
että ihmiset on ERILAISIA! Miten voi mennä "ajoissa nukkumaan" kun se UNI EI TULE?? Siihen ei todellakaan auta yhtään mikään, jos se oma sisäinen rytmi on iltavirkku-aamutorkku. Ja mitä valintoja tarkoitat, puolisoako? Että katso seurusteluaikana että miehellä on sama biologinen rytmi kuin sinulla, muuten ei seurustelu jatku?
saman kaltaista miestä 15 vuotta ja pakko se on uskoa, joillekin on todella vaikeaa pitää ns. normaalia rytmiä. Tästä on tehty jotain tutkimuksiakin, joillakin on esim. paljon oikeaa vuorokautta pidempi sisäinen vuorokausi ja silloin on vaikea saada sitä pysymään 24 tunnissa. Tuntuu varmaan samalta kuin normaali ihminen yrittäisi herätä joka päivä aina pari tuntia edellistä aiemmin.
Mutta silti: On todella sääli sekä miehesi että lastenne kannalta, jos heidän isänsä jää heille lähes vieraaksi, kun ei ole koskaan paikalla. Lisäksi se on raskasta sinulle, sillä olet kaikki illan yksin. Tiedän, sillä itse teen samaa, mutta meillä tämän on tarkoituksellinen järjestely.
Me ollaan tehty niin, että itse menen todella aikaisin töihin ja mies heräilee rauhassa lapsen kanssa ja vie hoitoon. Heille jää yhteistä aamuaikaa ja saavat heräillä rauhassa. Ja lisäksi lapselle jää lyhyet hoitopäivät, kun ei mene kovin aikaisin hoitoon ja minä taas pääsen hakemaan usein melko aikaisin.
Illanvirkku ja aamuntorkku, enkä kyllä todellakaan menisi aikaisin töihin jos ei ole pakko. Mä teen yleensä 9.30 - 17.30 työpäivää, joskus nuorempana tuli tultua vasta klo 11 töihin myös.
Älä ihmeessä sitä miestä syyllistä siitä että hänellä on luonnostaan vähän erilainen vuorokausirytmi kuin sinulla. Voimakkaasti aamu-uniselle oikeasti se pakkoherätys on kamalaa ja aiheuttaa ärtyisyyttä ja väsymystä pitkin päivää. Ihan varmasti ehtii lapsia nähdä jos ei se nyt ihan mielettömästi ylitöitäkin tee.