Mokasin tänään töissä itseni vahingossa TODELLA PAHASTI. Hirvee fiilis :/

Me oltiin kerran työkavereiden kanssa dokaamassa keskellä viikkoa ja jäätiin kaikki yöksi yhdelle joka asui ihan toimiston vieressä. Haisin seuraavana päivänä AIVAN puliukolta ja löysin vielä hiuksistani jotain epämääräistä mömmöä. Vieressä istunut työkaveri huomautti asiasta, onneksi oli hyvä kaveri eikä sinä päivänä ollut palavereita tms, välttelin pomoa...



Saman duunipaikan työkaveri oli kerran unohtanut avaimet kotiin ja meni aamuneljältä toimiston kahvihuoneeseen nukkumaan. Kävi aamulla työpaikan suihkussa ja jäi kiinni isolle pomolle tullessaan paljain jaloin työpisteeseen. Yövartija oli laverrellut. Kaveri sai vielä suihkusta jalkasilsan.



Samassa paikassa yksi entinen pomoni veti perseet firman bileissä ja kävi huutamaan isolle pomolle suoraa huutoa kaikkien edessä, haukkui lyttyyn ym.



Samassa paikassa kaksi tyyppiä jäi kiinni siitä, että olivat käyttäneet toistensa tunnuksia iltavuorossa ettei tarvinnut kuin yhden olla töissä samaan aikaan (kaikki piti "kontrolloida" kahden ihmisen toimesta petoksen estämistä varten). Lensivät pellolle kuin leppäkeihäät. Kaiken lisäksi toinen oli ladannut sen toisen tunnuksilla pornoa työaikana, jäivät kiinni koska näin tapahtui kyseisen henkilön ollessa lomalla.



Nämä eräässä kansainvälisessä investointipankissa, jossa raskas työ ja raskaammat huvit.

yksi parikymppinen sihteeri jäi kiinni ostettuaan firman luottokortilla auton. (!!!)



Itki kovasti kiinni jäätyään, tyttöraukka kai luuli että voi vinguttaa sitä korttia kenenkään huomaamatta... lähti töistä hyvin nopeasti eikä siitä sen koomin kuultu enää ikinä mitään. Tai siis joku oikeusjuttuhan siitä tietty tuli ja rangaistukset yms, mutta ei niistä tarkemmin meille ikinä kerrottu.

Olin nuorena töissä kahdessa eri kaupassa, ja molemmissa irtisanottiin työntekijä koska oli varastanut. Toinen rahaa kassasta, toinen ruokaa hyllystä.



Itse jätin siellä kerran jogurtin maksamatta, ensin vahingossa ja tahallani en sitten myöhemminkään maksanut :D

Mulla tuli kerran asiakasta palvellessa ripulit housuun. Mahatauti vaan iski niin yllättäen, etten ehtinyt oikein edes huomata olevani sairas ennen kuin alkoi nopeasti tapahtua :) Kyllä siitäkin selvittiin.

Varmasti kamala tilanne silloin, en tarkoita pahalla. Mutta onhan tuo jo mokien moka :)

Eiköhän nämä noloimmaksi koetut jutut ole sellaisia, missä ikäänkuin ihmisen "pimeä puoli" paljastuu muille, vieläpä seksuaaliviettiin liittyen. Siis tällaiset että esim. että joku käy nuuhkimassa työkaverinsa työtuolia, housuja tms. tai jos on vaikka ekshibitionistista taipumusta, niin tyydyttää itseään liian varomattomasti tms. Mutta hei, ihmisapinoita me vaan ollaan ja kaikilla jotain jännää häröä liikkuu pääkopassa. ;)



Keskinoloja juttuja on sitten nämä kontrollin puutteesta kertovat, esim. että maistaa viinapullosta, pelaa nettipokeria tai katsoo pornoa. En kyllä jaksaisi tuollaisiakaan miettiä paria päivää pitempään, vaikka joku työkaveri nyt noista narahtaisi.



Sitten taas nämä perusruumiintoimintoihin liittyvät jutut ei ole minusta kovin erikoisia nolostuksen aiheita. Tyyliin pierut, menkat, oksennukset jne. Olin ihan WTF? kun luin, miten moni oli puhunut näistä pieru- tai kuukautisjutuista jonain maailman noloimpina juttuina. Haloo. Mahdollisesti hieman on rajoittunut ihmiskuva, jos tuollaiset suuresti hätkähdyttää?

Eiköhän nämä noloimmaksi koetut jutut ole sellaisia, missä ikäänkuin ihmisen "pimeä puoli" paljastuu muille, vieläpä seksuaaliviettiin liittyen. Siis tällaiset että esim. että joku käy nuuhkimassa työkaverinsa työtuolia, housuja tms. tai jos on vaikka ekshibitionistista taipumusta, niin tyydyttää itseään liian varomattomasti tms. Mutta hei, ihmisapinoita me vaan ollaan ja kaikilla jotain jännää häröä liikkuu pääkopassa. ;)

Keskinoloja juttuja on sitten nämä kontrollin puutteesta kertovat, esim. että maistaa viinapullosta, pelaa nettipokeria tai katsoo pornoa. En kyllä jaksaisi tuollaisiakaan miettiä paria päivää pitempään, vaikka joku työkaveri nyt noista narahtaisi.

Sitten taas nämä perusruumiintoimintoihin liittyvät jutut ei ole minusta kovin erikoisia nolostuksen aiheita. Tyyliin pierut, menkat, oksennukset jne. Olin ihan WTF? kun luin, miten moni oli puhunut näistä pieru- tai kuukautisjutuista jonain maailman noloimpina juttuina. Haloo. Mahdollisesti hieman on rajoittunut ihmiskuva, jos tuollaiset suuresti hätkähdyttää?

että nuo pieruista ja menkoista nolostuvat ovat melko nuoria vielä, eihän niissä näin vanhemmiten ole mitään niin KAUHEAN noloa. Pieruun kun sanoo vaan reippaasti UUPS anteeksi, niin se on siinä eikä tarvi kenenkään supattaa takana päin.

Tai omalle kohdalle jos osuisi voisin punastua, mutta minä en ainakaan ole ensimmäisenä tuomitsemassa jos jollekin toiselle kävisi esimerkiksi ohivuoto tai ripuli kesken työpäivän. Nuorempana noloilin kaikkea, siis ihan kaikkea. Se johtui kouluajoista, jolloin olin kiusattu. Jännitin esitelmää ja sen takia saatoin sanoa sanoja väärin --> kiusaajat räjähtivät nauramaan. Muitakin esimerkkejä pienistä sattumuksista oli, ei ainoastaan esiintymiseen liittyviä.. Se oli niinä aikoina niin nöyryyttävää, että tiedän tasan tarkkaan mistä oma nolouteni kaikkea pientäkin mokaamista kohtaan johtui. Sitten kasvoin, jätin kouluaikaiset tapahtumat taakse ja ajattelen nykyään ettei mikään voi olla niin noloa että jotain ulkopuolista kauheasti liikuttaisi. Jos ei siis tämä ulkopuolinen ole ihan vailla omaa elämää.. Olen kaatunut ruuhka-aikaan ruokalassa täyden tarjottimen kanssa, olen yrittänyt päästää hiljaisen kostajan ja perse onkin laulanut täydellä teholla, olen mennyt aivan lukkoon yleisön edessä ja saanut vain suusta pihahduksia. Mikään näistä ei ole enää nolottanut, sillä en itsekään jaksaisi vatvoa jotain noin typerän pieniä asioita koko loppuelämäni. Kerran olin flunssassa kaupassa, sairaus oli melkein selätetty mutta yht´äkkiä rupesi kurkkua kutittamaan ihan jumalattomasti. Yskin, köhin ja ryin naama punaisena, välillä tuntui etten saa enää henkeä ja paniikki alkoi iskeä kun en millään saanut tilannetta kontrolliin. Äitini yritti vieressä hyssytellä ja ihmetteli silminnähden nolona enkö minä saa kohtausta loppumaan. Itse olin jälkikäteen nolona ainoastaan äitini takia, sillä itsestäni se tuntui oikeasti pelottavalta tilanteelta siinä vaiheessa kun henkikään ei meinannut kulkea.

puhelias tyyppi ja mulla on erittäin huono tapa pälättää kaikenlaista outoa kun olen hermostunut.

Kerran aloin hermostuksissani pälättämään alan ammattilaiselle hänen erikoisalastaan jotain mistä mulla ei oikeasti ollut hönkäsen pöläystäkään tietoa. Ja siis paikalla oli paljon muutakin porukkaa ja kaikki katsoivat mua todella oudosti ja tämä ammattilainen mutisi jotain.

Hengenheimolainen!! Hermostuneena minusta saa sen kuvan kuin olisin juuri ja juuri peruskoulun käynyt, ja suusta lipsuu mitä typerämpiä ajatusvirtoja. Tai sitten tulee ajatuskatkoja ja unohdan nimiä etc, jotka varmasti pitäisi tietää..

Lohduttaudu tällä ajatuksella: Ihmiset ovat itsekeskeisiä omaan napaan tuijottelijoita. Ketään ei kiinnosta muiden törttöilyt päiväkausia. Sinua se saattaa hävettää kauan, mutta muille ihmisille se on jo kuin eilisen päivän lehdet - luettu, unohdettu ja nyt kissanpissalaatikon täytettä.

Organisaation vuoden tärkein sidosryhmätapahtuma, johon jätin kutsumatta tärkeimmän sidosryhmän (eli puolet kutsutuista).

Tätä on vaikea ajatella edelleenkin, vaikka en ole paikassa enää töissä.

Tämä on paha! Rutistaa jo ajatuksena rintakehää.

Sittenhän toteais vaan: Voi ei, voi ei... - ja kutsuisi ryhmät uudelleen koolle mahdollisimman nopeasti. Voisi vielä mutista jotain aurallisesta migreenist, joka saa aikaan toisen puolen havainnoimisvajeen.

olin ihmetellyt mm. tuota juttua ja muita esim. muistikatkoksia erittäin paljon. Lopulta syyksi löytyi fyysinen vika ja jäin sairaslomalle.

Mutta se tunne, kun tajusin päivää ennen tilaisuutta, että kutsut ovat laittamatta :O

Ja eikä niitä ryhmiä tosta vaan kutsuttu uudelleen koolle, sisälsivät sellaista porukkaa. Ja kun kyseessä on tilaisuus, jota organisaatio suunnittelee monta kuukautta ja johon panostetaan erittäin paljon, niin ei sitä noin vain korvata.

Isoin mokani taitaa olla, kun kävin vessassa ja suihkuttelin sitten ilmanraikastetta suoraan palohälyttimeen, joka laukesi. Hoitopaikassa menee (tietysti..) suoraan palolaitokselle, joten 5 minuutin kuluttua pihassa seisoi 5 paloautoa ja palopäällikkö... Onneksi pomo vain totesi, että tulipa testattua :).

Mutta hävetti mooonta päivää, edelleen 10 vuoden jälkeen, tälle naureskellaan.

voin kai sitten kertoa.. multa tuli kurat housuun ja lemusin aivan hirveelle...



ap.

Noi pierut, menkkaveret yms vois sattua kenelle vaan ja korkeintaan kaikki harmittelee toisen puolesta.



Ap:lla varmaan tuli ilmi joku hänen psyykkinen vikansa. Jos itse olisi todistamassa sellaista, niin varmaan harmittelisin hänen puolestaan. En tiedä sanoisinko mitään itse asiasta, jos näkisin hänen noloutensa. Luultavasti puhuisin hänelle normaalisti kuten ennenkin ja osoittaisin, että life goes on.



Onhan noita mokia nähty. Kerrankin kopiohuoneessa eräs iso päällikkö leikki sellaisen järeän automaattinitojan kanssa. Nidotessa siitä kuuluu kauhea paukas. Siellä tämä iso poika paukautteli nitojalla ja teki samalla suullaan samanlaista paukautusääntä niin kuin pienet pojat pyssyleikeissä. Oli hieman hämillään, kun tupsahdin sisään. Leikin etten kuullut mitään.



Joskus aamutelkassa haastateltiin miestä jolla oli päällä ilmeisesti joku paniikkihäiriö. Hän oli alansa asiantuntija, mutta meni aivan lukkoon. Hän ei saanut sanaa suustaan ja vain änkytti jotain. Kävi sääliksi, mutta ymmärsin, että häntä jännitti. Aika pian menivät mainoksiin.



Samaten telkassa haastateltiin jotain isoa johtajaa. Ulkoilmassa, tuulisella ilmalla, ilman hattua. Paha vaan, että hänellä oli keski-ikäisten kaljuuntuvien miesten tapaan pään yli kammattu pitkä tukanliehuke joka leijui tuulessa pään yläpuolella. Että onhan näitä kaikkia.

niin eihän toi nyt mitään. Onhan se sairaan noloa, mutta vielä paljon nolompaa on tehdä töissä jokin oikea iso moka tai tulla yllätetyksi kädet housuissa tms.

voin kai sitten kertoa.. multa tuli kurat housuun ja lemusin aivan hirveelle... ap.

mutta jos ois, niin voi nääs, mitä sitten?? Kaikilla meillä, IHAN kaikilla on iskenyt joskus ihan jäätävä ripulihätä, ihan yllättäen. Enemmistö ehtii onnekseen vessaan, ihan kaikki ei aina ehdi. Silti se tunne on tuttu kaikille. Mietipä, kun omalle työkaverillesi kävisi noin, ajattelisitko siitä mitään pahaa, tyyliin "hyi stna, miten se tolla tavalla antaa tulla, onko se joku perverssi kun housuunsa päästää, mä en ainakaan tee sen kanssa enää töitä, mä VIHAAN sitä..." =D Höpsis, kyllä päällimmäisin tunne on varmasti hyväntahtoinen sääli. Tekisi mieli vakuutella, että oikeesti se ei haittaa, ymmärretään että se oli vahinko ja "noin vois käydä kelle vaan". Nyt pyllypyykille, puhtaat housut vaikka sitten kotoa ja nokka kohti uusia mokia! =)

Ap, ei oo ollenkaan kamala, jos tuo on sun moka. YMMÄRRÄN että sillä hetkellä (varmaan vieläkin) siltä tuntuu, mutta niinhän ihminen reagoi. Oma maailma tuntuu kaatuvan eikä asiasta tunnu pääsevän ikinä yli, oli moka sitten mikä tahansa. Mutta niin se vaan on, ettei kukaan jaksa toisten mokia märehtiä kovin pitkään. Ja onhan tännekin moni kertonut oman ripulimokansa, ajattele, nyt sinäkin voit olla joskus tulevaisuudessa antamassa jollekin vertaistukea tällaisessa tilanteessa, ja kertoa, että siitä pääsee yli. =)

Tosin, mainitsit kyllä, että mokasi liittyy jotenkin mielenterveydelliseen asiaan, jota ripuli ei käsittääkseni ole, mutta mä en vaan keksi mikä olisi niin paha moka, että toivoisi mieluummin melkein kuolemaa... =) Kun asiaan ei kuitenkaan liity muita osapuolia eikä ketään muuta ole vahingoitettu.

Tsemppiä, lupaan että parin nukutun yön jälkeen asia on jo saanut erilaiset mittasuhteet. =)

koska tosiaan mainitsi mielenterveyteen liittymisen. Epäilen ennemminkin jotain viiltelyä tms.

koska tosiaan mainitsi mielenterveyteen liittymisen. Epäilen ennemminkin jotain viiltelyä tms.

Toisaalta ap kirjoitti jossain kohtaa myös tein-sanan lainausmerkeissä, kun viittasi siihen mitä "teki". Eli tuo taas antaisi ymmärtää, että se olisi vain jotain mitä tapahtuu eikä mitään konkreettista tekemistä. Ehkä myös sanomista... Joku holtiton purkaus jollekin ihmiselle (toisaalta oli kuulemma henkilökohtainen moka), tai sitä itsekseen puhumista. Itsekseen puhuminen ei musta kyllä ole mitenkään paha. Ehkä sitten vähän pahempi, jos se on jotain raivokasta sättimistä. Mutta ei siltikään erityisen paha.

Sori ap, kun tätä nyt tulee vatvottua, mutta ei tuollaista mystistä aloitusta voi laittaa olettaen, ettei ketään kiinnostaisi mitä on tapahtunut :) Ja kun vielä tässä on monet kertoilleet omia mokiaan...

- Mä oon kerran jäänyt kiinni vahingossa pornon katselusta työpaikallani. Oon tästä joskus täällä jo kertonutkin.. Mut siis olin töissä eräällä nimeltämainitsemattomalla TV-kanavalla uutistoimituksessa, kun eräs urheilu-uutistenlukija (hyvä ystäväni) lähetti mulle sähköpostin jonka aihe oli "viikon luontoääni". Istuin yksin työhuoneessani, jossa siis erittäin laadukasta elektroniikkaa, jättimäiset kaiuttimet yms. Avasin sähköpostin liitteenä olleen clipin, ja sieltähän pamahti neljälle ruudulle aivan tolkuttoman rivoa pornoa, ja luonnollisesti äänet toistui kohtuullisen hyvin myös laatukaiuttimista. Ennenkun ehdin pysäyttää clipin, huoneeni oven avaa eräs arvostettu konkaritoimittaja joka tietysti kuvittelee että käytän työaikani pornon katseluun ja kulmiaan kohotellen toteaa mulle et "JOS sul on hetki aikaa niin tuutko tekemään tän jutun.." Olin punainen kuin tomaatti. Hävetti.

- Olen myös samaisessa työpaikassani seissyt uutisstudion läpinäkyvän lasipleksin takana, kuin idiootti, ja näkynyt suorana illan päälähetyksen uutisissa. Jossain välissä ohjaaja oli todennut että kävisikö joku sanomassa tolle idiootille että painuu vittuun tuolta studiosta.

- Olen myös harrastanut seksiä työpaikallani varastotiloissa, jossa ei pitänyt olla ketään. Mutta yksi valomies oli ollut ja kuullut/nähnyt koko kiihkeän toimituksen ja salasuhteeni edelläkin mainittuun uutistenlukijaan oli melko pian koko osaston tiedossa.

- Olen kerran lähettänyt asiakkaalle sähköpostin jossa haukuin ko asiakkaan pystyyn ja syytin suurinpiirtein huijariksi, tuon viestin PITI mennä työkaverilleni vaan lipsahti sit asiakkaalle.

Että onhan näitä, eikä tossa oo vielä kaikki.

Kiitos nauruista, toi lasipleksin takana seisominen uutislähetyksessä :D

Oma mokani, menenkö kärkeen? Olin n. 17 vuotiaana kesätöissä erittäin ihastunut erittäin komeaan esimieheeni. Työpöytämme oli lähekkäin ja kun hän lähti kierrokselle (siellä yleensä menee n 2 tuntia), niin päätin ratsata hänen historiantiedot tietokoneeltaan ja katsoa hänen lompakkoonsa (!). No, siinä istuin hänen tietokoneellaan, Hustler- sivut auki ja räpläilin samalla hänen lompakossaan olevaa tyttöystävän valokuvaa. Esimies seisoo selän takana.

:D :D :D

Huippua! Saitko potkut?

Mut jostain kumman syystä palkattiin sinne vielä ensi kesänä, tosin eri osastolle :) Taisi esimiestä hävettää sen verran se että oli jäänyt kiinni siitä että oli katsellut pehmopornosivuja työkoneelta :)

ap hoi, miltä maailma näyttää nyt? :)

pahasti. Näin heti että hän meni vaikeaan shokkitilaan. Tärkein tehtäväni oli rauhoitella, häntä koska kysymys oli puhtaasta onnettomuudesta. Tärkeää on ettei jätetä yksin eikä supatella selän takana. Inhimillisyys on tärkeää ja että osaa kuunnella ja varmistaa että kotona on ihminen jolle voi puhua asiasta. Työkaverit ovat myöskin tärkeitä tukioita. Pomon kanssa on ehdottomasti käytävä asia läpi. On ymmärettävä että asia joka tapahtuu voi tapahtua kenelle hyvänsä ihmisiähän tässä vain ollaan.

Työkaverini oli täysin varma ettei kukaan ikinä halua enää työskenellä hänen kanssaan ja että luottamus on mennyt täysin. Hän oli täysin väärässä, mutta ei tietenkään uskonut sitä silloin. Elämä jatkuu ja asiasta jää muisto josta on opittu jotain tärkeää positiivisessa mielessä. Myötäeläkää silloin kun jysähtää, kukaan ei ole täydellinen.



Ap toivottovasti olosi on jo helpottunut ja olet saanut asiaan välimatkaa. Olet itsesi pahin tuomitsija.