Mulle tulee pelkosektio!

Älä anna löysäpillujen kommenttien latistaa!

älä synnytä ollenkaan, ei tartte pelätä.

erittäin pahasti. Mieluummin siis äidille pieni riski kuolla sektiossa kuin lapselle iso riski vammautua loppuelämäkseen.

Älä anna löysäpillujen kommenttien latistaa!

Siinähän se tulikin.

Mä olen koko ajan epäillyt, että pelkosektioiden yleistyminen ei johdu mistään synnytys pelosta vaan pillun menetyksen pelosta.

Vahvistit epäilyni.

että pääset sektioon.



Itselläni oli vähän toisinpäin, minulla on kauhea anestesian ja kirurgisten operaatioiden pelko ja pelkäsin ennen molempia synnytyksiä valtavasti sitä että jos joudutaan jostain syystä (hätä)sektioon. Onneksi ei joutunut vaan tulivat alateitse ilman suurempia ongelmia. Näinkin päin pelkääviä on :)

erittäin pahasti. Mieluummin siis äidille pieni riski kuolla sektiossa kuin lapselle iso riski vammautua loppuelämäkseen.

mulle on tehty suunniteltu sektio, sekä olen synnyttänyt alakautta. Sektion jälkeen on ihan pois pelistä pari viikkoa. Normaalin synnytyksen jälkeen voi kävellä samana päivänä.

Tsemppiä silti.

Ja yksi hätäsektio, olin ylhäällä heti synnytysyön jälkeisenä aamuna. Eli kummastakaan ei voi tietää. Mulle sektiosta toipuminen oli huomattavasti nopeampaa ja kivuttomampaa! Vauvat syntyivät molemmat terveinä :)

että pääset sektioon.

Itselläni oli vähän toisinpäin, minulla on kauhea anestesian ja kirurgisten operaatioiden pelko ja pelkäsin ennen molempia synnytyksiä valtavasti sitä että jos joudutaan jostain syystä (hätä)sektioon. Onneksi ei joutunut vaan tulivat alateitse ilman suurempia ongelmia. Näinkin päin pelkääviä on :)

Eli jos lääkäreiltä kysyttäs sun ois pitäny mennä sektioon koska "vain sektiolla siitä sektiopelosta pääsee". :D

Jälkeen voi kävellä seuraavana päivänä



Urpot.



Ymmärrän ap:ta täysin!

Itse kävin pelkopolilla esikoista odottaessa,no,saivat "ylipuhuttua" yrittämään alateitse ja sektioon se sitten päättyi. Kyse ei tosin ollut enää minun toiveestani vaan vauva ei vain mahtunut tulemaan ulos. Jäi jumiin päästään.

Yllätys yllätys,nyt toisella kertaa taas pelkopolilla ja sektio heti,eikä mitään "kokeillaan" toista kautta.



Tsemppiä!

Eikö ole ihan tunne, kun viimein saa lupauksen sektiosta. Älä välitä av:n mammoista, kukaan jolla ei synnytyspelkoa ole, ei sitä täysin voi ymmärtää. Ja synnytyspelkohan on ihan lääketieteellinen syy sektioon.



Mitä tulee tuohon toipumispuoleen, niin ei se niin suuresti eroa siitä, jos perseessä on tikkejä, helpompi istua vaan, kun se haava on vatsassa. Minulla on takana kolme alatiesynnytystä ja yksi pelkosektio, ja voin kertoa, että sektio oli ihanan hallittu tapa saada vauva maailmaan.

haluaisinko sektion vai yrittäisinkö alakautta, jos vielä saan toisen lapsen. Kumpikaan vaihtoehto ei tunnu hyvältä. Toisaalta ajattelen usein, että sitten kun seuraavan kerran synnytän, niin... Mutta en tiedä, oli se semmoista menoa, että varmaan mun on pelkopolilla käytävä, jos joskus oon vielä raskaana.



Jotenkin sen kestää, mitä itselle sattui, mutta mitä jos siinä rytäkässä vauvakin olisi vammautunut tai kuollut?

Ymmärrän sinua täysin. Älä anna av-palstan keittokulhojen kommenttien masentaa!

olen hoitanut lasta, joka vammautui alatiesynnytyksessä.



Ei osaa puhua, ei kävellä. Makaa vain, välillä käydään jumppauttamassa ja leikitään jonkun kuvakirjan avulla. Jee jee ompa kiva elämä!



Ja minä vaadin myös todellakin pelkosektion!!!

paljonhan synnytyksistä kuitenkin lopulta päätyy siihen sektioon, kun ei edisty/vauva ei mahdu tulemaan/sydänäänet romahtavat/synnytys keskeytyy jne.



Niin eikös se turvallisempaa sitten ole heti valmiiksi suunnitellulla sektiolla synnyttää.

Siis synnytyksessä. Ihan konkreettisesti mikä se asia on mitä pelkäätte? En tuomitse, mutta haluaisin vaan tietää kun en oikein osaa asettua teidän asemaanne. Ja sitten se että kuitenkaan se ei pelota niin paljon että uskaltaa kuitenkin hankkiutua raskaaksi koska ainahan siinä on se riski että on pakko synnyttää alakautta?

paljonhan synnytyksistä kuitenkin lopulta päätyy siihen sektioon, kun ei edisty/vauva ei mahdu tulemaan/sydänäänet romahtavat/synnytys keskeytyy jne.

Niin eikös se turvallisempaa sitten ole heti valmiiksi suunnitellulla sektiolla synnyttää.

niin että kaikki suomen naiset synnyttäis sectiolla?

Tuomitkaa vaan. En ole kyllä tavannut ketään,jonka mielestä synnytys ois ollut mukava kokemus.

En ole kyllä tavannut ketään,jonka mielestä synnytys ois ollut mukava kokemus.

Tai ehkä "mukava" on väärä sana, mutta moni pitää synnytyksiä positiivisina kokemuksina. (Mulla itsellä oli kauhea synnytys, mutta oli se silti kokemuksena tavallaan mielenkiintoinen.

Keisarileikkaukseen liittyy riskejä, niin kuin alatiesynnytykseenkin. Kaiken kaikkiaan noin 1,2 %:iin kaikista synnytyksistä liittyy vaikea komplikaatio. Keisarileikkauksessa vaikeiden komplikaatioiden osuus on 4,5 %.

[muokkaa] Äidin riskit



Leikkaukseen liittyvät riskit: Keisarileikkauksen jälkeen verensiirron tarvitsee n. 6 % potilaista, kun spontaanin alatiesynnytyksen jälkeen osuus on 0,4-0,6 %. Riski joutua tilanteeseen, jossa verenvuotoa ei saada tyrehdytettyä muuten kuin poistamalla kohtu, on keisarileikkauksen yhteydessä kuusinkertainen alatiesynnytykseen verrattuna.

Tulehdukset: Keisarileikkauksen jälkeinen kohtutulehdus on 15 kertaa yleisempi alatiesynnytykseen verrattuna (2,6 vs. 0,2 %). Keisarileikkaushaava tulehtuu 4-7 %:lla potilaista.

Keuhkoveritulppa: Vaara kuolla keuhkoveritulppaan on keisarileikkauksen jälkeen 26-kertainen verrattuna alatiesynnytykseen. Joissain riskitapauksissa on mahdollista käyttää ennalta ehkäisevää lääkitystä (ns. tromboosiprofylaksia).

Seuraavat raskaudet: Keisarileikkausta seuraavissa raskauksissa poikkeavaan paikkaan kiinnittyneen istukan riski kasvaa sitä suuremmaksi, mitä useampia sektioita naiselle on aiemmin tehty.[6]

Kuolema: Keisarileikkaus on Suomessa ja muissa länsimaissa turvallinen toimenpide. Raskaus-, synnytys- tai lapsivuodeajan kuolema on hyvin harvinainen tapahtuma. Kaksi miljoonaa synnytystä käsittäneessä brittiaineistossa vuodelta 1999 äitikuoleman vaara oli noin 1/17 000 synnytystä. Alatiesynnytyksissä riski oli 1/49 000, ennalta suunnitelluissa keisarileikkauksissa 1/17 000 ja hätäsektioissa 1/5 500. [7]



[muokkaa] Lapsen riskit



Hengitysvaikeudet: Keisarileikkauksella syntyneillä lapsilla esiintyy hengitysvaikeuksia sitä useammin, mitä varhaisemmin sektio tehdään. Raskausviikolla 39, jolloin suurin osa sektioista suoritetaan, riski on vielä kuusinkertainen (esiintyvyys 1,8 %).

Kuolema: Keisarileikkauksen jälkeen seuraavissa synnytyksissä perinataalikuolleisuus on kohdun repeämisriskin vuoksi jopa kahdeksankertainen verrattuna niihin synnyttäjiin, joille ei ole aiemmin tehty sektiota.[6]



[muokkaa] Alatiesynnytys aiemman keisarileikkauksen jälkeen

1. Kipua! Minulla on todella huono kipukynnys, kaikki asiat elämässä joista joku toinen on sanonut että eihän se tunnu missään niin minä olen kärsinyt todella pahoin viikkokaupalla (esim.nielurisaleikkaus oli jotain niin järkyttävää että muistan sen vielä vuosia tapahtuneen jälkeen)



2. lapsi vammautuu tai kuolee. Sukulaiseni lapsi kuoli alatiesynnytyksessä ja tunnen monia joiden lapsi on vammautunut, kun ei ole ajoissa suostuttu leikkaamaan vaan väkisin yritetty tuntikaupalla repiä lasta ulos.



3. äidille tulevat vammat. Tiedän myös monia, joille on synnytyksessä tullut huomattavia vaurioita joita on jouduttu jälkeenpäin korjailemaan ja ovat joutuneet jopa 1,5 vuotta synnytyksen jälkeen kärsimään näistä tuskista. Yksi äiti kirjaimellisesti lähes paskoo housuihinsa lopun ikäänsä.



4. Se että kipua vähätellään, puudutukset ei auta tai niitä ei saa ajoissa, on ilkeä kätilö tai jotain muuta vastaavaa. Ja ylipäänsä se, että synnytys kestäisi päivätolkulla, en kestäisi sitä hirveää hermojännitystä.



Tässä minun syitäni. Ja pelkään synnytystä aivan järjettömästi. En pysty katsomaan edes TV:stä synnytyskohtauksia, kun tulee hirveä ahdistus ja paniikki päälle. Lapsia silti haluaisin :(