Noloja naisia

mutta mieleen tuli kysymys näille, jotka sanoo, että halusivat koko perheelle saman nimen ja siksi vaihtoivat itselleen miehen nimen... Miksi ne lapset ei voisi olla äitinsä nimellä? Kun lapsi syntyy, se nimetään ensialkuun äitinsä sukunimellä, niin mikä ihme siinä on, että nimi pitää vaihtaa isän sukunimeen?

rumaa sukunimeäni. Miehelläni on kaunis sukunimi, joten totta hitossa riemusta kiljuen otin sen. Sitä paitsi mun mielestä perheellä pitää olla sama sukunimi, naurettavaa kun joissakin perheissä voi olla kolmekin.

Jos jonkun mielestä uusperhe ei ole lapsille se paras kasvuympäristö ja tämän kehtaa sanoa, miksi sanojan tulisi katsoa peiliin?

Ja jos viittaat kirjoitustapaan, mielestäni tuo vastaaja noilla (loser!!!) -lisäyksillään teki itsestään typerän.

Sitten kun saat vähän lisää elämänkokemusta, ymmärrät, että aina ei voi suunnitella rakkauksiaan ja erojaan. Ei ole noloa mikään, on vain elämää.

Paljonko sulla on ikää ja sitä elämänkokemusta? 35 vuotta ja kolmen miehen kanssa lapsia ja perhe?

32 vuotta, yhden miehen kanssa yksi lapsi, mutta ymmärrän kyllä että elämä voi heitellä ketä tahansa miten tahansa. Jos miehesi jättää sinut huomenna, elätkö loppuelämäsi yksin, koska uusperhe olisi nolo?

En elä jos löydän miehen jonka kanssa perustaa perhe, sillä meillä ei aviomieheni kanssa ole lapsia. En koe perustavani silloin uusperhettä. En kuitenkaan ottaisi miestä, jolla on jo lapsia.

Paitsi jos rakastuisit sellaiseen... On varmaan aika tylsä elämä jos kaikki menee suunnitelmien mukaan kehdosta hautaan.

Siksipä naimisiin ja miehen sukunimi minullekin. Tyttönimeä en enää takaisin ota vaikka ero tulisi.