Kaksi kohdun ulkoista takana
Hei
Onko muilla kokemusta samanlaisesta tilanteesta? Mulla on kaksi raskautta lähtenyt alkuun, mutta kumpikin on diagnosoitu kohdun ulkoisiksi, vaikka itse alkioo ei kukaan ole löytänytkään. Kummallakin kerralla olen mennyt lääkäriin aika aikaisessa vaiheessa (vkot 5-6) vuodon ja vatsakipujen takia.
Nestettä on näkynyt vatsaontelossa ja kohtu on ollut normaalin kokoinen, joten näillä perusteilla määrittelivät kohdun ulkoiseksi. Olemme laspettomuushoidoissa ja minua hoitava lääkäri sanoi, että raskaudet ovat voineet olla normaalissa paikassa, mutta ovat vaan menneet ihan alussa kesken. Munanjohtimet on tutkittu kaksi kertaa (hoitojen alussa ja ensimmäisen kohdun ulkoisen jälkeen) ja niiden pitäisi olla auki.
Nyt pelottaa, miten käy mahdollisten tulevien raskauksien kanssa. Onko odotettavissa aina sama tilanne? Tämä raskautuminen kun ei ole meille mitenkään helppoa.
Olisi kiva kuulla kokemuksia vastaavanlaisista tilanteista.
Elvira
Kommentit (6)
Epäilen, että minulla nyt kohdunulkoinen raskaus..
Eli testasin plussan viikko sitten (hcg vain 57) ja eilen uudelleen raskaustestissä (hcg vain 82). Eipä ollut arvo viikossa paljoa noussut.
Vielä menen ensi maanantaina tuohon raskaustestiin ja katotaan lähtee arvo itekseen laskemaan...
Laskujeni mukaan nyt olisi mennossa rv5 ja ongelmana on ollut ekasta testipäivästä lähtien lievät kuukautiskivut ja välillä vihlaisee ylävatsastakin, ei mitään kovin kovaa kipua, mutta pientä kipua ja ihan päivittäin on ollut...
Olemme myös lapsettomuushoidoissa ja hoitaja sanoi eilen, että voi olla kohdunulkoinen tai sitten se on esim.keskenmeno...
Meilläkin tämä oli ensimmäinen plussa kahden vuoden hoitojen jälkeen ja nyt sekin päättyy näin...
Pelottaa koko tämä tilanne, kunnei edes tiedä, mitä tämä on, mutta normaaliraskaus tämä ei ainakaan ole...
Odotetaan vielä siihen ensi maanantaihin, jos vaikka vuoto alkaisi ja se tulisi itekseen pois sieltä...
Minullakin päädyttiin kohdunulkoiseen viimeviikolla rv-7+6, Mutta tapaukseni oli erilainen eli kohtu oli jo pyöristynyt, vaikka nestekertyääkin eli turpeutta myöskin oli kohdussa. Mietin, että olikohan tämä ihan oikea diagnoosi lääkäriltä. Ultrassa ei löytynyt sikiötä tai ruskuaispussia ja jossakin munasarjojen läheisyydessä oli arpi kohdassa missä sikiö oli ollut kiinni. Minulla alkoi kovat alavatsakivut jo kp20/31 kohdalla ja rusehtava vuoto kp23/31 ja ihmettelin mistä on kysymys, kun olin juuri käynnyt gynellä ' lapsettomuus ' asioiden takia ja ns. perustutkimukset oli otettu ja kaikki oli ok ja papakin puhdas. Lopulta ostin predictor r-testin ja + se näytti. Vuoto oli vähäistä, mutta se kesti 12 vrk kunnes isänpäivänä alkoi n. 2 vrk kestänyt kovempi vuoto ja aattelin, että se oli sitten spontaani km. Mutta kuinka ollakkaan r-oireet jatkuivat ja jatkuivat ja tein monta testiä ja aina tuli + vastaus. Kysyin lääkäriltä, miksi oireet jatkuivat vielä vuodonkin jälkeen ja + tuli r-testiin vaikka km oli kulunnut jo melkein 3 viikkoa niin hän totesi, että sikiö ei ollut tullut vuodon yhteydessä pois vaan oli edelleen ollut kiinni siellä jossakin ja näin oireet säilyivät. Sikiö oli kuollut ja kuivunut/kuihtunut pikkuhiljaa pois, näin sanoi lääkäri, tuntui jotenkin aivan tolkuttoman kamalalle .. Miksei sikiö voinnut vuotaa vain pois jos näin oli tarkoitus, mutta raukka kuivui ja kuihtui pois .. Nyyh- Onneksi ei tarvinnut kaavintaa tmv, koska kaikki vaikutti olevan ok. Vielä viikko sitten ajattelin, että ei enään koskaan kiitos ! Mutta niin vain on ihmisenmieli taipuvainen muuttumaan ja parantumaan.
Vauvaa olemme yrittäneet huonolla menestyksellä elokuusta 2004 ja siihen mahtuu 1 km viikolla 5+5, 1 kemiallinen raskaus, ja nyt tämä kohdunulkoinen raskaus. Ja tammikuussa kun menen lopputarkastukseen niin silloin lähtee lähete NKL lapsettomuushoitoihin.
Voimia kaikille teille km kokeneille !
t. emmi
Hei vaan!
Minulla todettiin kohdunulkoinen raskaus maanantaina, jolloin hcg-arvot oli lähemmäs 7000.. Keskiviikkona menin uudestaan lääkäriin ja hcg-arvot oli silloin yli 11000. Päädyin siis suoraan leikkaussaliin, jossa valitettavasti oikea munatorvi jouduttiin poistamaan. Eilen pääsin kotiin. Kivut ovat aika kovat.
Minulla ei ollut mitään kohdunulkoisen raskauden oireita vaan tavalliset raskausoireet. Olisiko se ollut sitten se kuudes aisti minkä takia halusin ultraan kuudennella viikolla.
Raskaus oli ensimmäinen ja vaikka yhdelläkin munatorvella tulee kuulemma toimeen, pelottavat tulevat raskaudet todella paljon.
Mutta jaksamisia ja hyviä viikonloppuja kaikille!
Pahoittelut sinulle kokemastasi! :(
Mulla on ollut yksi kohdunulkopuolinen pari kuukautta sitten. Minäkin menin lääkäriin vatsakipujen ja vuodon vuoksi, kun oli reilu 5 rv. He epäilivät myös minulla tätä koska kohdussa ei mitään näkynyt ja kohdunlimakalvo oli liian ohut ja tietenkin se että hcg:tä oli veressä sen verran paljon.. Nestettä löytyi myös ja lääkäri jossain välissä sanoi että jokin möykky olisi ollut vatsaontelossa, liekö se sitten se alkio..? Munanjohtimissa ei raskaus kuitenkaan ollut, mutta epäilivät että se oli itsestään pulpahtanut sieltä pois.. Mulla tämä hoidettiin lääkepiikillä (kaksi kertaa pistivät, kun ekan kerran jälkeen ei hcg ollut lähtenyt kuulemma tarpeeksi laskuun). Miten sinulla hoidettiin?
Meillä on jo kaksi lasta, mutta halu saada lisää lapsia on kova. Mutta myös pelko on kova että jos seuraavakin on kohdunulkopuolinen! Mutta eipä niitä lapsia ainakaan tule jos ei riskiä ota..
Tsemppiä ja jaksamista sinulle! Toivottavasti saisitte oman nyyttinne aluilleen mahdollisimman pian ja kaikki menisi silloin hyvin ja päättyisi onnellisesti!
Minullakin tämä jälkinmäinen hoidettiin jollakin lääkepiikillä. Hcg oli laskenut vajaassa viikossa aika paljon, mutta vielä kontrolloidaan, että laskee kokonaan. Ensimmäinen meni itsellään ohi.
Toivottavasti saatte pian lisää lapsia ja täytyy pitää peukut pystyssä, että ei jouduta enää kohdun ulkoisia kokemaan.
Onnea jatkoon!
Olen pahoillani sinun epäonnestasi, mutta toivottavasti kaikki päätyy hyvin. Itselläni on ollut myös kaksi kohdunulkoista raskautta. Ensimmäinen todettiin, kun asuin ulkomailla, ja jouduin siellä leikkaukseen, jossa toinen munanjohdin poistettiin. Sanoivat kyllä, että ei mitään hätään, toisella pärjää hyvin. Yritimme sitten pari vuotta saada lasta, ja niihin vuosiin mahtui paljon. Tulin kyllä raskaaksi, mutta se kesti aina noin puoli vuotta , ja molemmat raskaudet päätyivät keskenmenoon. Toinen niistä oli taas kohdunulkoinen, joka meni itsestään. Kolmas raskaus keskeytyi viikolla 9, kun sikiö oli lakannut kehittymästä. Joudin kaavintaan, kun jostain syystä kuollut sikiö ei suostunut vuotamaan pois. Tässä vaiheessa olimme jo aika epätoivoisia, ja ajattelimme, että pakko on hakea apua, ja päädyimme lapsettomuushoitoihin. Olisi pitänyt mennä ehkä aiemmin, mutta kun tulin kuitenkin raskaaksi, niin jotenkin sitä toivoi, että kaikki menee luonnollisesti.
Minulle tehtiin heti ivf ja tulin raskaaksi. Tämäkin raskaus kuitenkin meni kesken. Mutta epätoivon keskellä jossain oli koko ajan toivo, että jaksoin vielä yrittää toisen ivf:n. Olin päättänyt kyllä, että kolme kertaa aion sen läpi käydä. Mutta onneksi toisella yrittämällä onnisti, ja olen nyt raskaana viikolla 17!
Toivottavasti tämä saa sinut uskomaan hoitoihin. Ja toivottavasti pääset suoraan ivf:n. Hoidot kannattaa ottaa päivä kerrallaan, niin ne ei tunnu niin raskailta. Ja omasta puolestani voin sanoa, että fyysisesti niitä ei kannata kovasti pelätä. Kerää voimia ja onnea hoitoihin!