Vanhemmat, opettaja kysyy.

yksi pätevä selitys sille, miksi minun lapsellani ei saisi olla repussaan suljettu kännykkä, jonka avaa koulupäivän päätyttyä ja ilmoittaa minulle, meneekö kaverille vai kotiin

voidaan tarvita koulumatkojen turvaajana ja koska niillä voi ilmoittaa tulemisista ja menemisistä koulun jälkeen.



Eli lapseni sopivat kyläilyistä kavereillaan, ja meillä on tapana, että soitetaan ja kysytään lupa kaverien tulolle meille ja menolle kaverien luokse. Ei kannata tulla sitä varten kotiin asti soittamaan, jos menee kaverille leikkimään.



Minusta voisit lähteä siitä, että kännykän on oltava koulussa äänettömällä. Useimmissa kännyköissä - muinaismuistot poislukien - on kyllä ajastettu äänettömyys, eli kännykkä on helppo kotona jo vaikkapa edellisenä iltana, reppua pakatessa, ohjelmoida äänettömäksi koulupäivän päättymiseen asti. Siten lapselle voi soittaa koulupäivän päättymisen jälkeen (joka on hyvä ja tarpeellinen asia), mutta se ei pirinällään häiritse kesken oppitunnin.



Lisäksi voit antaa säännöksi, että mikäli kännykällä pelataan tunnin aikana, se joutuu takavarikkoon vaikkapa seuraavan koulupäivän päättymiseen asti - se on jo aika kova rangaistus kännykkäpeliriippuvaiselle lapselle ;-)



Ja toki teet noista säännöistä viestit koteihin.



Ehdotonta kännykän kouluunottamiskieltoa koulu ei ymmärtääkseni edes voi säätää, koska tosiaan koulumatkoille se on osalle lapsista tarpeellinen turvallisuustekijä.

lapsia on kehotettu AINA pitämään matkapuhelimet mukana. Voi sitten soittaa tarvittaessa meille.



En kyllä ymmärrä miksei siellä koulussakin saisi kännykkä mukana olla, kunhan ei tosiaan oppitunneilla sitä räplätä. Meidän lasten koulussa esim. välitunneilla ja ennen opetuksen alkua saa onneksi sitä ihan vapaasti käyttääkin.

- koulukyyti ei tullut eli lapsella oltava puhelin, jotta voi soittaa vanhemmille, että on edelleen pysäkillä 2 km päässä kodista eikä bussia näy, vaikka koulu on jo alkanut ja lapsi odotellut pysäkillä tunnin

- koulukyyti ei ole tullut eli lapsi on edelleen koulun pihassa, vaikka koulu päättyi tunti sitten

- koulumatkalla on sattunut jotain

- äiti soittaa kertoakseen, että tulee noutamaan koulusta

- lapsi sairastuu kesken päivän, äidin työnumeroon ei vastata ja kotinumero salainen eli lapsen kännykässä vaan ei koululla



Muistaakseni lapsilta ei saa kerätä kännyköitä ellei niistä ole haittaa. Ja todella on opettajan vastuulla antaa se puhelin oikealle lapselle ettei käy kuten isomman lapseni luokalla eli ope antoi puhelimet väärille lapsille ja yllättäen syntyi yli 300 euron lasku, jonka se opettaja joutui maksamaan. Lapselta kun ei voi edellyttää, että hän tarkistaa puhelimensa olevan oma.

lapsella on 16 km koulumatka, joten yleensä jää koulun jälkeen odottamaan kavereilleen kunnes työpäiväni loppuu, ja hän pääsee kyydissäni kotiin.

Pidämme puhelimitse yhteyttä toisimme.

Lapsi tietää miten minut saa kiinni ja minä tiedän miten lapsen saa kiinni.



Jos lapsella ei olisi puhelinta mukana, ei hän voisi kertoa minulle missä on, enkä minä voisi soittaa hänelle kun olen lähdössä töistä.



Jos lapsi jättäisi kännykän kotiin, pitäisi hänen koulun jälkeen mennä tunti bussilla kotiin hakemaan kännykkää, ja sitten tunti takaisin koulun lähelle jos haluaisi kavereidensa kanssa olla.

Meidän mielestä mieluummin kännykkä kouluun kuih kahden tunnin bussiajelu kännykän noutamisen takia

siksi, että voi soittaa koulun jälkeen saako jäädä kaverille tms ja myös kun tämä soitto unohtuu voin itse soittaa hänelle missä on kun tulen kotiin, eikä tarvitse alkaa soittamaan koko kaveripiiriä läpi. Pari kertaa on myös käynyt niin, että avain on unohtunut kotiin eikä ole päässyt ulko-ovesta, onneksi oli puhelin repussa :)



Puheli ei ole koskaan päällä koulupäivän aikana, siinä on kyllä se ongelma ettei aina muista laittaa sitä päälle kun koulu loppuu...

Meidän koulussa kännykät pitää olla äänettöminä tai poissa päältä. Koskaan ei niistä ole ollut ongelmaa, ne pysyvät repuissa.

Tokaluokkalaisellamme on puhelin mukana koulussa, jotta hän voi soittaa koulumatkaltaan äidille tai isälle, jos tulee jokin hätä.

Tokaluokkalainen vauvanne ei pärjää koulumatkaa ilman apua? Mitenköhän 80-luvulla?

Kuule, maailma muuttuu eskoseni. Tuolla sinun ihannoimallasi 80-luvulla oli vielä lähikoulujakin paljon enemmän kuin nykyään, joten koulumatkat ovat pidentyneet.

Ja hei: JOS on olemassa vimpain, jolla voi ehkäistä hämminkejä ja kiusaamista, niin miksi sitä ei saisi NYT käyttää sillä perusteella, että sitä EI käytetty joskus 30 vuotta sitten? Kuljetko sinä esimerkiksi joka paikkaan pelkästään kävellen tai hevosrattailla, koska "ei 1900-luvun alussakaan mitään autoja ollut"...?

Miksi vanhemman pitäisi tavoittaa lapsi koulupäivän aikana? Vaarallisiin ja pitkiin matkoihin saa koulukyydityksen. Miten diabeettestä hoidetaan kännykällä? Ja miten se oikein hoidettuna aiheutaa akuuttia vaaraa? Miten tajuntansa menettänyt kohtauksen saanut voi soittaa apua.

Rekka tuli vastaan ja ajoi reunaa. Kaaduin palteeseen ja nilkka murtui. Rekkakuski ei huomannut. Siellä makasin melko pitkään penkassa itkien nilkka murtuneena.

Ai kun olisi ollut kännykät minun lapsuudessani.

Toinen tapaus oli se kun naapurin poika hukkui läheiseen jokeen. Toiset lapset olivat yrittäneet pelastaa, mutta kukaan ei saanut kiinni. Poika kerkesi hukkua sinä aikana kun yksi lapsista lähti juoksemaan kilometrin päässä olevaan taloon, että saadaan apua paikalle.

Ai kun olisi ollut silloin kännykät.

Tokaluokkalaisellamme on puhelin mukana koulussa, jotta hän voi soittaa koulumatkaltaan äidille tai isälle, jos tulee jokin hätä.

Tokaluokkalainen vauvanne ei pärjää koulumatkaa ilman apua? Mitenköhän 80-luvulla?

ja ainakin meillä lapsi antaisi tunnin alussa jonkun romukännykän opettajalle ja repussa olisi se käyttölaite.

suoraan harrastukseen, ja matkalla voi sattua jotain. tai harrastus saattaa peruuntua. tai mulla menee työssä pitempään kuin piti, voin ilmoittaa lapsille että joutuvat odottamaan. Meillä pari tällaista päivää viikossa. Joskus lapset menevät suoraan kaverilleen, voivat ilmoittaa siitä mulle. Joskus mun työpäivä muuttuu, voin ilmoittaa muutoksesta lapsille. Näistä syistä. Haluaisin elää vanhan ajan maaseutukulttuurissa jossa ei ole aikatauluja eikä suuria muutoksia, mutten elä. Pienemmän kohdalla kännykkä on myös turvaväline niinä päivinä kun kulkee yksin.

...yksi pilkku aivan hullussa paikassa tekstissäsi, ap. Huomaatko itse missä?



Jäin tätä märehtimään siksi, että oman poikani koulun rehtori laittelee viestejä joissa karmeita yhdyssanavirheitä, kuukausien nimet isolla jne, ja jotenkin sitä on ollut aina siinä luulossa että koulut ovat oikeakielisyyden viimeinen linnake. Ilmeisesti olen ollut asian suhteen aika naiivi.

sä oikein olet, jos et alakoululaisia saa tottelemaan? Ei taida olla oikein homma hanskassa, jos tarvii tuollaisiin toimiin alkaa. Ehkä kannaisi mennä itseensä ja miettiä mitä voisit tehdä toisin.

jos tulee jotakin yllättävää,esmes myöhästyy dösästä.

sillä tosin ei voi soittaa eikä ottaa vastaan puheluita muilta kuin minulta tai mieheltäni.

että taatusti ei häiritse ketään.

Opettaja on kyllä aika väärässä ammatissa jos 15 oppilasta leikkii puhelimella tunnilla. Hiukan auktoriteettiongelmia kenties? Homma livennyt lapasesta, vai?

Miksi vanhemman pitäisi tavoittaa lapsi koulupäivän aikana? Vaarallisiin ja pitkiin matkoihin saa koulukyydityksen. Miten diabeettestä hoidetaan kännykällä? Ja miten se oikein hoidettuna aiheutaa akuuttia vaaraa? Miten tajuntansa menettänyt kohtauksen saanut voi soittaa apua.

ei pyörätietä, ei katuvaloja. Mitä se lapsi siellä pimeässä kännykälläkään tekee, onhan sillä mukana herätyskello, josta voi varmistaa ajankulun.

sulla taitaa olla auktoriteettiongelmaa?

Miksi vanhemman pitäisi tavoittaa lapsi koulupäivän aikana? Vaarallisiin ja pitkiin matkoihin saa koulukyydityksen. Miten diabeettestä hoidetaan kännykällä? Ja miten se oikein hoidettuna aiheutaa akuuttia vaaraa? Miten tajuntansa menettänyt kohtauksen saanut voi soittaa apua.

Sun lapset ei taida diapetesta tai vastaavaa sairastaa. Ihan toivoisi että saisit itse pikku diabeetteksen, niin et halventaisi muiden huolta ja murhetta.

Miksi vanhemman pitäisi tavoittaa lapsi koulupäivän aikana? Vaarallisiin ja pitkiin matkoihin saa koulukyydityksen. Miten diabeettestä hoidetaan kännykällä? Ja miten se oikein hoidettuna aiheutaa akuuttia vaaraa? Miten tajuntansa menettänyt kohtauksen saanut voi soittaa apua.

Koulussa on aikuisia, joilta pyytää apua. Koulumatkalla ei ole, eikä pitkän iltapäivän aikana, jolloin on tärkeää, että lapsen saa kiinni ja lapsi voi ilmoittaa menemisistään vanhemmilleen.

Koulukyydityksen raja on 5 kilometriä. Matkan vaarallisuuden perusteella ei juurikaan taksikyytejä saa, se on vaikeaa.

Lisäksi monen muksu kulkee vapaaehtoisen kouluvalinnan (erityispainotukset, kieliluokat) pitkänkin matkan kouluunsa, eikä siihen saa mitään taksikyytiä, vaikka kuinka haluaisi. Esim. naapurimme lapsi kulkee toiselle puolelle stadia kouluun, julkisilla välineillä - ja juu: sulle tiedoksi, sillä matkalla voi tulla yllättäviä tilanteita, joita 9-vuotias ei osaa itse ratkoa, vaan on turvallista, että hän silloin voi soittaa omalle vanhemmalleen ja kysyä neuvoja.

Diabetes ei ole on-off. Sitä kärsitään myös koulumatkojen ajan, aina. Kun lapselle alkaa tulla epämääräisen huono olo - voi tulla yllättäen, vaikka olisikin syönyt asianmukaisesti ja ottanut insuliinit kuten pitää (esim. flunssa tai vaikkapa rankka koulun jumppatunti alla) - on tärkeää, että voi soittaa äidille ja kertoa, missä on ja miten voi. Ei siitä heti *vips* taju mene, ensin on suht nopeasti paheneva vointi, jonka aikana lapsi ehtii kyllä soittaa, muttei ehdi hakea apua. Tämän tiedän varmuudella, diabetes-lapsia itsekin paljon hoitaneena.