Mä kuolen tähän työpaikkaan, mulla on maailman paskin työ!
Kurkkua kuristaa ja oikeesti purista rinnasta jo aamuyöstä, kun tietää että töihinlähdön aika lähenee...tää on niin kamalaa, että en tiedä kuinka selvi'n hengissä tästä. Haen koko ajan uutta duunia, mut se ei ole noin vaan napattavissa, edes pk-seudulla, jossa töitä nyt on enemmän tarjolla.
Kommentit (23)
Mä heräilen kans vähän väliä yöllä, kun ahdistaa niin mennä töihin. Muutama työkaveri, jotka terrorisoi koko työyhteisöä ja saa todella epämukavan olon aikaan. Vihaan öykkäreitä, jotka eivät ota toisia huomioon!
Pala kurkussa täälläkin tehdään töihinlähtöä.
Saa nähdä onko tänään se päivä, jolloin haistatan pitkät koko puulaakille ja ryhdyn kotirouvaksi. Rauhottavat on jo otettu, kuten muinakin työaamuina, vaikutusta odotellessa kiva käydä av-palstalla ja huomata, etten ole yksin. Tsemppiä kaikille tähänkin työpäivään.
olin ihan samassa tilanteessa ja olin jo pari vuotta katsellut uutta työpaikkaa. Työmäärä ei sinänsä kuormittanut, mutta henkinen ilmapiiri oli sitä luokkaa, että aloin oireilla myös fyysisesti (ahdistuneisuutta, unettomuutta, paniikkioloa) ja olin jo valmis heittämään hanskat tiskiin ja jäämään saikulle mikä ko. firmassa (ruotsalainen) olisi tarkoittanut potkuja - esimerkkejä löytyy...
Mutta sitten tapahtui se ihme ja kumma, että yli 100 hakijan joukosta minut vslittiin uuteen työpaikkaan ja vieläpä omalla paikkakunnallani eli työmatkakin lyheni 40 km. Nyt voin hyvin, tuntuu että voin taas hengittää eikä rintakehän ja pään ympärillä ole enää puristavaa kehää ja mukun paaaaljon paremmin.
Pointtini siis se, että jatka sitä uuden paikan hakemista, ihan vsrmasti sullakin jossain kohtaa natsaa. Tsemppiä!