Paljastus miehistä T: miesvaltaisella alalla työskentelevä nainen

yksilöitä kun ovat. Sulla on paska "laaja" miestyökaveripiiri.

Kaksi paikkaa, joissa juoru on lentänyt villisti ja pahat puheet selän takana kukoistaneet: taksikoppi ja miesvaltaisen oppilaitoksen opettajainhuone.

Molemmissa noin 90% oli miehiä.



Siitä huolimatta miehet pystyvät yleensä toimimaan naisia paremmin yhteisen päämäärän hyväksi, niin kuin jalkapallojoukkue. Esimerkiksi työolojen parantamiseksi tai naispuolisen pomon pois ahdistamiseksi.

-- naispuolisen pomon pois ahdistamiseksi.

Ei mikään paljastus.

Itse olen alalla, jossa on aika tasaisesti naisia ja miehiä. Mieheni on miesvaltaisella alalla. Miehen töissä on kaikenmaailman juonittelua, valtapeliä ja jopa suoraa kärhämää paljon enemmän kuin missään työpaikassa, jossa itse olen ollut. Samoin poikalasten äitinä olen saanut todistaa esim. joukkuekavereitten kieroilua kuljettaessani poikieni kavereita.

Että miesten juoruilusta valittavat vastaajat taitavat asua Etelä-Suomessa? Itse olen monella paikkakunnalla asunut, paljon muutenkin maailmaa nähnyt, ja minusta etelän miehissä (n. Tampereen kohdalta etelään) on selkeä ero muun Suomen miehiin nähden. Ovat sosiaalisempia, mutta samalla myös juuri puhuvat todella paljon enemmän selän takana.



Ehkä se sittenkin pitää paikkansa, että etelässä miehet oikeasti ovat akkamaisempia?

Olen aina tiennyt tuon. JA joistakin miehistä näkee todella selvästi kun ovat kateellisia. Osa miehistä juoruaa pahemmin kuin monet naiset.

Ei miehet oo näissä asioissa yhtään sen pyhimyksempiä kuin naisetkaan.

:)

Kyllä esim monet miehet kadehtii naapurin uutta mersua ja naapurin sedän nuorta kaunista vaimoa. ;)

Työskentelen miesvaltaisella alalla ja siksi minulla on laaja tuttavapiiri, joka koostuu miehistä.

Paljastus: miehet puhuvat toisistaan selän takana ja ovat kateellisia toistensa palkoista, perinnöistä ja ulkonäöstä. Eli jos tuntemasi miehet ovat rehtejä ja suoria, et vain tunne heitä tarpeeksi hyvin tai he eivät luota sinuun. Unohdetaan siis sanonta: nainen on naiselle susi.

Unohdetaan siis sanonta: nainen on naiselle susi.

...koska tuollaista sanontaa EI OLE. Sanonta jota muistelet on "IHMINEN ON IHMISELLE SUSI".

potkupallojoukkue eli jalkapallojoukkue

Missään ja koskaan en ole nahnyt niin lapsen asteella olevia miehiä kuin tuossa hommassa. Luin jostakin että urheilijat ovat 14-vuotiaan asteelle jääneitä tallaajia, suomessa on tästä loistavia esimerkkejä.

Montako känsää sulla on käsissäsi, ap? Vai onko käsissäsi paperiviiltoja?

Tuntemillani miehillä on tylsempi ja vähemmän itseironinen huumorintaju (useimmat miehet ovat erittäin huonoja nauramaan itselleen mutta hyviä piikittelemään muita...) kuin naisilla joiden huumori perustuu absurdiin tilannekomiikkaan ja on mehevämpää, mustempaa ja roisimpaa. Miesten roisius painottuu alapää-huumoriin, mikä on vähän tylsää. Miehet ovat useimmiten verbaalisesti aika paljon naista köyhempiä ja nauravat ns. valmiille vitseille.

Perinteisessä roolissa naisen "kuuluu" olla se nauraja ja miehen se naurattaja, olen ihan oikeasti törmännyt ns. äijiin, jotka eivät tykkää siitä, että nainen heittää huumoria. Tai jos nainen onkin vähän humoristinen, niin sehän on silloin heidän mielestään jo vähän äijä itsekin (mikä ei siis ole välttämättä naisessa positiivista).

Oon ollut miesvaltaisella alalla kohta töissä 22v ja kyllä ne miehet vaan pahaa puhuvat jatkuvasti toisistaan selän takana. Varsinkin sairauslomat puidaan aina aivan helvetin tarkkaan.

"Vaikka miehet ja naiset tutkimuksen mukaan juoruavatkin määrällisesti yhtä paljon, miesten juoruilu on tyypillisesti itsekeskeisempää kuin naisten.



Tutkijoiden mukaan naiset ovat myös ilmeikkäitä tarinankertojia, joiden jutuissa on enemmän "?mehukkaita yksityiskohtia"? kuin miesten juoruissa. Naiset pyrkivät juoruilulla myös vuorovaikutukseen kuulijoidensa kanssa. "



http://www.digitoday.fi/tyo-ja-ura/2005/08/24/juoruilu-paljastaa-pelin-…

Tuntemillani miehillä on tylsempi ja vähemmän itseironinen huumorintaju (useimmat miehet ovat erittäin huonoja nauramaan itselleen mutta hyviä piikittelemään muita...) kuin naisilla joiden huumori perustuu absurdiin tilannekomiikkaan ja on mehevämpää, mustempaa ja roisimpaa. Miesten roisius painottuu alapää-huumoriin, mikä on vähän tylsää. Miehet ovat useimmiten verbaalisesti aika paljon naista köyhempiä ja nauravat ns. valmiille vitseille.

Minusta taas juuri naisten on hyvin vaikea ymmärtää ns. syvempää huumoria, erityisesti ironiaa. Tuntemani naiset ovat ilmeisesti sitten tosikkoja. Josksu yrittävät olla "roisin humoristisia" käyttäytymällä siten kuin kuvittelevat roisien ihmisten käyttäytyvän, mutta lähinnä sääliähän se herättää.

Opiskelujen alkuaikoina ihmettelimme muuten parikin kertaa sitä, miten juuri sellaisilla "räväköiksi" identifioituvilla nuorilla naisilla oli usein kaikkein pakottavin tarve saada muita nolattua kaikenlaisissa hassuissa tapahtumissa, olivat kovia suunnittelemaan sellaisia ja pakottamaan ihmisiä niihin vastoin näiden tahtoa. Miehillä vastaavaa ei ollut vaan kaikki oli paljon leppoisampaa.

Työskentelen miesvaltaisella alalla ja siksi minulla on laaja tuttavapiiri, joka koostuu miehistä.

Paljastus: miehet puhuvat toisistaan selän takana ja ovat kateellisia toistensa palkoista, perinnöistä ja ulkonäöstä. Eli jos tuntemasi miehet ovat rehtejä ja suoria, et vain tunne heitä tarpeeksi hyvin tai he eivät luota sinuun. Unohdetaan siis sanonta: nainen on naiselle susi.

Juorut liikkuvat ääntä nopeammin, työtunteja kyttäillään, saikkuja mietitään onko oikeaa tarvetta vai ei jne. Paljon pahempaa kuin työpaikoilla joissa on ollut "naisvaltaa".

Toisaalta riitatilanteet ovat selkeämpiä, riidat käydään läpi heti, kiukutellaan se päivä ja se on siinä. Naiset jäävät helpommin kyräilemään viikkokausiksi eikä riidan aihetta unohdeta.

Tämän hetkisessä työpaikassani on miehiä n. 700 ja meitä naisia 30. Omalla osastollani on miehiä 20 ja minä ainoana naisena.

Mä en ainakaan allekirjoita sitä kuuluisaa kliseetä "miesten kanssa on helpompi työskennellä" hokemaa, jota olen monen naisen suusta kuullut.



olen ollut nyt 2 v töissä hyvin miesvaltaisella alalla ja kyllä on juttujen tasot sellaiset, että välillä luulis olevansa ammattkoulun opettaja tms. Työnteko on ihme lusmuilua, tehdään vähän sinnepäin ja aina oma napa ensimmäsenä.

Mun veli tietää koko kylän asiat ja vähän kauempaakin. Hänellä on autokorjaamo, jossa käy porukkaa solkenaan ja samalla ne miehet siellä juoruaa! Varsinkin kaikki paikalliset skandaalit kuulee häneltä, jänskää.

Miehet puhuvat konkreettisista asioista: palkasta, veroista, perinnöstä, naisista. Naiset taas käytöksestä, luonteesta, motiiveista, suoriutumisesta äitinä/työntekijänä/kodinhoitajana...



Toki yhteisiäkin aiheita löytyy. Ja juoruilua se on molemmilla sukupuolilla.

Montako känsää sulla on käsissäsi, ap? Vai onko käsissäsi paperiviiltoja?

että miesten juoruilua näkee vain duunariporukoissa?

Minä olen ns. tietotyöläinen enkä siis tee ruumiillista työtä. Tietysti juttuja kuulee, esimerkiksi, että paikallisen metalllipajan miehet ovat seudun pahimmat ämmmät. :)

ap

he ovat ns. oikeita ihmisiä ja nainen on jotain muuta, jotain sellaista jota puutteellisempana vertaillaan häneen. Kun mies valittaa taukoamatta, hän vain huomauttelee. Samoin tekevä nainen on nalkuttaja. Kun mies puhuu paskaa kavereistaan, hän vain kritisoi. Nainen juoruaa.

Word.

Miesten huolenaiheet ovat niitä oikeita, joista kuuluukin olla huolissaan; naiset puolestaan vain hermoilevat turhasta. Jnejne.

Yksi hassu juttu on se, kuinka miehet eivät kuuntele naisia samalla tavalla kuin miehiä. Sekaporukassa on käynyt pari kertaa niin, että sanon jonkun kommentin ja kukaan ei reagoi. Hetken päästä joku mies sanoo saman jutun ikään kuin minä en olisi sanonut mitään, ja kaikki nauravat (/ mikä ikinä reaktio juttuun luontevasti tuleekin). En ole kuulemma ainoa tämän kokenut! Kerran jopa Radio Helsingissä Siiri Nordin mainitsi samasta asiasta.