Aineenopettajat, paljonko ansaitsette?
valmistun alalle, kiinnostaa vähän tietää minkälaisia palkkoja "odotettavissa"..
Kommentit (80)
Olen kohta kymmenen vuotta sitten valmistunut, ollut osan noista vuosista tosin äitiysvapaalla, opettanut sekä yläkoulussa että toisella asteella enkä koskaan ole tienannut yli kolmen tonnin. Silloin, kun on jossain jaksossa tullut kolmisen tuhatta, on ollut tosi paljon ylituntejakin. Tällä hetkellä palkka on jotain kahden ja puolen tuhannen tietämillä.
Mistä te noita hirmupalkkojanne oikein kiskotte???
2700, sinun täytyy tienata enemmän, jos sinulla on täydet tunnit.
Ja DI:lle tiedoksi, olen matemaattisten aineiden ope, opintoviikkoja reilusti yli 200. Opetettavia aineita on fysiikka, matematiikka, kemia ja atk. Nykyvaatimukset ovat yhdestä vähintään laudatur, eli ne erikoistumisopinnot, lopuista aineopinnot, ja sitten kasvatustieteestä aineopinnot. Alkaa olla aika taitava, joka saa nuo lähellekään normaalien maisterinopintojen sisään.
tää on internjetti, missä kaikki tienaa 5tonnia ja itsetunto-ongelmaiset ja insinjöörit haluu olla maailman enstex viksuimpii
ainiin mä oon kaikkien tieteiden tohtori ja tienaan ainaskii sata fantastriljoonaa
Mutta sovitaan nyt kaikki yhdessä, että sinä olet maailman kaikista viisain ja ihan hirmuisesti paljon koulutettu ja vaikeinta työtä teet, mitä ikuna voi kuvitella kukaan. Sun pitää nyt mennä laittamaan kruunu päähän ja leikata kääretorttua ja pitää itsellesi juhlat. Muut voivat sitten vastata ap:n kysymykseen.
Aineenopettaja=kandiopinnot+pedagogiset lässytykset+10 ov gradu. Työ useimmissa aineissa oppikirjan kappaleen ääneen lukeminen oppilaille tai kappaleen luetuttaminen oppilailla. Työpäivän pituus ml. palkalliset tauot 5-7 tuntia. Kesälomaa 2,5 kk, joululoma väh. 11 päivää, syysloma 1 vko, hiihtoloma 1 vko. DI=160 ov opinnot+20 ov dippa. Työ tavallisesti erittäin vaativaa ja kuormittavaa. Ylityöstä ei useinkaan saa palkkaa. Työpäivän pituus 8-10 tuntia. Kesälomaa 4 viikkoa.
Tokikin kirjoittamani koulutus on vanhentunut, kun nykyään ei viikkoja enää käytetä. Mutta lienee kuitenkin tarpeeksi tuore tutkintorakenne tässä mainittavaksi. Korjatkaapas opet mikä sitten meni mistiin? Tutkintonne laajuus 160 ov, josta aineenopettajan gradu 10 ov, pedagogiset noin 30-35 ov ja loput 115-120 ov aineopintoja eli kandintutkinto (120 ov). Mikä laskelmassa siis mättää? Saati lomien pituuksissa?
Palkkaa en kadehdi, mutta noin erinomaisen hyvä tuntipalkka pitkine lomineen pitäisi myös ansaita laadukkaalla työllä! Nyt kukaan ei valvo, ei vaadi mitään, ja talouskurimuksessa rimpuilevat kunnat maksavat hirmupalkat. Onko se ihan oikein? Lääkäreitten palkkoja päivitellään, vaikka opettajan tosiasiallinen tuntipalkka on moninkertainen huomattavasti helpommasta työstä.
ATK :) siis automaatinen tietojenkäsittely? 80-luvun tietotekniikkaako te siellä opetatte?
että tutkinnon laajuus on 160 ov? Sillä pääsee tietysti maisteriksi, mutta ei opeksi, koska viroissa vaatimukset ovat meillä ainakin paljon kovemmat. Mieti itse, minulla on pääaineopinnot fysiikasta, sivuaineina teoreettinen fysiikka, matematiikka, kemia, tietojenkäsittelytiede ja kasvatustiede. Ja sitten vielä pakolliset kielet ja vastaavat. Ei todellakaan mahdu siihen kahteensataan opintoviikkoon.
ATK :) siis automaatinen tietojenkäsittely? 80-luvun tietotekniikkaako te siellä opetatte?
puuttua olennaiseen. Ja joo, sillä nimellä me kutsumme noita valinnaiskurssejamme, toki 2010-luvun asioita opettaen.
Tuolla asenteella varustettu ihminen ei ansaitse minkäänlaisia vastauksia. Ajan käyttäminen sinuun on suurta tuhlausta. Vain totaalinen idiootti esittää omia luulojaan totuuksina. Noin, tulipa tuhlattua minuutti elämästä yhteen pieneen hiirenkakkaan.
Mutta sovitaan nyt kaikki yhdessä, että sinä olet maailman kaikista viisain ja ihan hirmuisesti paljon koulutettu ja vaikeinta työtä teet, mitä ikuna voi kuvitella kukaan. Sun pitää nyt mennä laittamaan kruunu päähän ja leikata kääretorttua ja pitää itsellesi juhlat. Muut voivat sitten vastata ap:n kysymykseen.
Aineenopettaja=kandiopinnot+pedagogiset lässytykset+10 ov gradu. Työ useimmissa aineissa oppikirjan kappaleen ääneen lukeminen oppilaille tai kappaleen luetuttaminen oppilailla. Työpäivän pituus ml. palkalliset tauot 5-7 tuntia. Kesälomaa 2,5 kk, joululoma väh. 11 päivää, syysloma 1 vko, hiihtoloma 1 vko. DI=160 ov opinnot+20 ov dippa. Työ tavallisesti erittäin vaativaa ja kuormittavaa. Ylityöstä ei useinkaan saa palkkaa. Työpäivän pituus 8-10 tuntia. Kesälomaa 4 viikkoa.
Tokikin kirjoittamani koulutus on vanhentunut, kun nykyään ei viikkoja enää käytetä. Mutta lienee kuitenkin tarpeeksi tuore tutkintorakenne tässä mainittavaksi. Korjatkaapas opet mikä sitten meni mistiin? Tutkintonne laajuus 160 ov, josta aineenopettajan gradu 10 ov, pedagogiset noin 30-35 ov ja loput 115-120 ov aineopintoja eli kandintutkinto (120 ov). Mikä laskelmassa siis mättää? Saati lomien pituuksissa? Palkkaa en kadehdi, mutta noin erinomaisen hyvä tuntipalkka pitkine lomineen pitäisi myös ansaita laadukkaalla työllä! Nyt kukaan ei valvo, ei vaadi mitään, ja talouskurimuksessa rimpuilevat kunnat maksavat hirmupalkat. Onko se ihan oikein? Lääkäreitten palkkoja päivitellään, vaikka opettajan tosiasiallinen tuntipalkka on moninkertainen huomattavasti helpommasta työstä.
..kun muut kuvittelevat tietävänsä opettajan työnkuvan yksityiskohtineen sen perusteella, että ovat itse joskus käyneet koulua. Kuten tämä tietämätön:
Työ useimmissa aineissa oppikirjan kappaleen ääneen lukeminen oppilaille tai kappaleen luetuttaminen oppilailla. Työpäivän pituus ml. palkalliset tauot 5-7 tuntia.
Vähän sama, kuin kuvittelisin osaavani arkkitehdin hommat sen perusteella, että olen koko elämäni asunut taloissa tai insinöörin hommat, koska usein ylitän työmatkallani sillan.
Tätä nyt väännetään rautalangasta vuodesta toiseen, mutta ei tunnu menevän jakeluun: se, että joku toimii opettajana puutteellisin pedagogisin ja didaktisin taidoin (mistä tuollainen kirjan luetuttaminen todellakin nykyään kertoo!) ei tarkoita, etteikö suurin osa olisi taitavia ja kunnianhimoisia ja raataisi niska limassa taatakseen laadukkaan, erilaisia työtapoja vaihtelevan ja erilaiset oppijat huomioivan opetuksen.
Ihme, että monelle edelleen tulee yllätyksenä myös se, että opettajan työhön kuuluu paljon muutakin kuin tuntien pitäminen. Varmasti pitkään virassa ollut pääsee nauttimaan vuosien kokemuksen ja kertyneen materiaalin myötä lyhentyneestä kokonaissuunnitteluajasta. Hyvä opettaja tosin seuraa aikaansa eikä ehdi levätä laakereillaan.
Opettajan työ on monella tavalla kuorimittavaa - kyllä sitä diplomi-insinööriäkin saattaisi alkaa ahdistaa, jos vuodesta toiseen pitäisi päivittäin seistä ihmisten edessä 6 tuntia päivässä ja antaa parastaan ihmisenä, asiantuntijana ja pedagogina. Mutta ilmeisesti se DI tyhjästä tempaisisi presentaatiot ja havainnollistamisvälineet ja nauttisi lyhyistä työajoista. Erityisen palkitsevalta varmasti tuntuisi, että yleisö ja läheiset olettaisivat, että tosiaan teet (helppoja) töitä vain 6 tuntia päivässä ja pääset työssäsi vähemmällä kuin kukaan muu.
Ai niin ja ne palkalliset tauot... Anteeksi? Tarkoitatko välituntia? Sitä 15 minuuttista, jonka aikana selvitän oppilaiden välisen kiistan, juoksen opehuoneeseen monistamaan puuttuvat paperit, otan vastaan vanhemman puhelun ja yritän samalla järjestellä luokaan työpisteitä seuraavan tunnin toiminnallista opiskelua varten? "Palkallisten taukojen" aikana saattaa kiireisimpinä päivinä olla haastavaa ehtiä vessaan. (Siitä en suostu syyllistymään, jos ehdin välillä päivän huolellisen valmistelun ansiosta istua välitunnilla hetkeksi opehuoneen sohvalle. Tietääkseni joissain töissä on ihan lakisääteisiä kahvihetkiä... Opettaja varsinkin alemmilla asteilla jopa ruokailee oppilaidensa kanssa, jolloin "ruokataukokaan" ei varsinaisesti ole tauko.)
Jännä juttu, itselläni ei aiemmin ole ollut tarvetta alkaa dissata kenenkään tekemää työtä omien kuvitelmieni perusteella. Mutta opettajat - kuka tahansahan ne hommat osaisi hoitaa.
aineenopettajan gradu? Ja mikä ihmeen kanditutkinto?
Lastentarhopettaja on asia erikseen, samoin luokanopettaja on asia erikseen. Aineenopettajaksi opiskellaan opiskelemalla omaa pääainetta. Mun tutkinnossa (FM) se tarkoitti, että oli pääaineen opintoja (65 ov + 20 ov gradu), sivuaineiden opintoja (40 ov + 45 ov) ja pedagogiset opinnot (35 ov). Opiskelin myös huvikseni noin 40 ov näiden lisäksi. Minimi oli tuolloin 160 ov, yli meni.
Aineenopettaja=kandiopinnot+pedagogiset lässytykset+10 ov gradu. Työ useimmissa aineissa oppikirjan kappaleen ääneen lukeminen oppilaille tai kappaleen luetuttaminen oppilailla.
Tokikin kirjoittamani koulutus on vanhentunut, kun nykyään ei viikkoja enää käytetä. Mutta lienee kuitenkin tarpeeksi tuore tutkintorakenne tässä mainittavaksi. Korjatkaapas opet mikä sitten meni mistiin? Tutkintonne laajuus 160 ov, josta aineenopettajan gradu 10 ov, pedagogiset noin 30-35 ov ja loput 115-120 ov aineopintoja eli kandintutkinto (120 ov). Mikä laskelmassa siis mättää? Saati lomien pituuksissa?
...niin alkakaa opettajiksi.
Kokeilin sitä muutaman vuoden ja onhan se muuten rankkaa työtä. Olin ihan loppu joka päivän jälkeen ja vielä suunnittelutyöt illalla.
Joku kokenut opettaja saattaa selvitä työstä vähemmällä, mutta en menisi kyllä työtä helpoksi sanomaan.
Mutta kipin kapin alalle, jos kiinnostaa...
..kun muut kuvittelevat tietävänsä opettajan työnkuvan yksityiskohtineen sen perusteella, että ovat itse joskus käyneet koulua. Kuten tämä tietämätön:
Vähän sama, kuin kuvittelisin osaavani arkkitehdin hommat sen perusteella, että olen koko elämäni asunut taloissa tai insinöörin hommat, koska usein ylitän työmatkallani sillan.
En väittänyt _osaavani_ opettajan hommaa (vaikka varmasti osaisin opettaa useitakin aineita ainakin yläasteella). Mutta etkös sinäkin tietäisi jotain vaikka siitä arkkitehdin työstä, jos olisit seurannut sitä aitiopaikalta 12 vuotta 4-8 tuntia päivässä?
on sairaus, jonka vuoksi olen ollut paljon sairaalassa ja lääkärien vastaanotoilla. Meteorologin hommat ovat minusta tosi helppoja. Katson joka päivä säätiedotuksen ihan alusta loppuun. Joo, mä alankin meteorologiksi.
Tyhmä. Luuletko, että oppilas näkee ja ymmärtää opettajan koko työn? Olet lapsen tasolla ajattelussasi. Sen todistaa jo se, että luulet oppituntien olevan se koko työ. Edes oppilaani eivät kuvittele niin. He ihmettelevät, miten opettajat viitsivätkään tehdä sen työn, jonka heidän opettamisensa suunnittelu ja arvioimisensa aiheuttaa. Juuri eilen ysiluokkalaiset sitä kysyivät. Miten ihmeessä olet selviytynyt yhtään missään koulutuksessa?
..kun muut kuvittelevat tietävänsä opettajan työnkuvan yksityiskohtineen sen perusteella, että ovat itse joskus käyneet koulua. Kuten tämä tietämätön: Vähän sama, kuin kuvittelisin osaavani arkkitehdin hommat sen perusteella, että olen koko elämäni asunut taloissa tai insinöörin hommat, koska usein ylitän työmatkallani sillan.
En väittänyt _osaavani_ opettajan hommaa (vaikka varmasti osaisin opettaa useitakin aineita ainakin yläasteella). Mutta etkös sinäkin tietäisi jotain vaikka siitä arkkitehdin työstä, jos olisit seurannut sitä aitiopaikalta 12 vuotta 4-8 tuntia päivässä?
..että erään tulevia aineenopettajia arvioivan open (mikä hänen tittelinsä liekään) mielestä iso (=valta-) osa ko. opiskelijoita on sellaisia, ettei heitä pitäisi päästää luokkahuonetta lähellekään ainakaan opetustarkoituksessa.... mutta eihän se haittaa, kun pätevyys!
Ja lisäksi koira-älähdys-kalikka-terkut kaikille herneen nenään vetäneille opeille! Onneksi kohta on HIIHTOLOMA, tai ainakin hiihto kaikilla, loma yksillä, vai mitä... :D
Opettajan vaimona ja tätä(kin) ketjua lukiessa tulee väistämättä tunne, että opettajaksi hakeutuu valitettavan paljon sellaisia, joilla ei ole synnynnäistä lahjaa alalle. Tämä kostautuu suurena työmääränä. Esimerkiksi itse en pärjäisi opettajan työssä, kärsisin esiintymisestä, stressaisin ja valmistelisin tunteja hulluna.
Mieheni sen sijaan on ammattiinsa luotu. Satunnaisia kokeiden korjauksia lukuunottamatta hän saa poikkeuksetta työt tehtyä klo 8-16 välillä, miltei aina lyhyemmässä ajassa. Palaute oppilailta, esimiehiltä, vanhemmilta, opettajakollegoilta jne on ylistävää, joten kyse ei ole siitä, että hän tekisi työnsä huonosti. Hän vain yksinkertaisesti hallitsee homman.
Opettajan vaimona ja tätä(kin) ketjua lukiessa tulee väistämättä tunne, että opettajaksi hakeutuu valitettavan paljon sellaisia, joilla ei ole synnynnäistä lahjaa alalle. Tämä kostautuu suurena työmääränä. Esimerkiksi itse en pärjäisi opettajan työssä, kärsisin esiintymisestä, stressaisin ja valmistelisin tunteja hulluna. Mieheni sen sijaan on ammattiinsa luotu. Satunnaisia kokeiden korjauksia lukuunottamatta hän saa poikkeuksetta työt tehtyä klo 8-16 välillä, miltei aina lyhyemmässä ajassa. Palaute oppilailta, esimiehiltä, vanhemmilta, opettajakollegoilta jne on ylistävää, joten kyse ei ole siitä, että hän tekisi työnsä huonosti. Hän vain yksinkertaisesti hallitsee homman.
on sairaus, jonka vuoksi olen ollut paljon sairaalassa ja lääkärien vastaanotoilla. Meteorologin hommat ovat minusta tosi helppoja. Katson joka päivä säätiedotuksen ihan alusta loppuun. Joo, mä alankin meteorologiksi.
Tyhmä. Luuletko, että oppilas näkee ja ymmärtää opettajan koko työn? Olet lapsen tasolla ajattelussasi. Sen todistaa jo se, että luulet oppituntien olevan se koko työ. Edes oppilaani eivät kuvittele niin. He ihmettelevät, miten opettajat viitsivätkään tehdä sen työn, jonka heidän opettamisensa suunnittelu ja arvioimisensa aiheuttaa. Juuri eilen ysiluokkalaiset sitä kysyivät. Miten ihmeessä olet selviytynyt yhtään missään koulutuksessa?
..kun muut kuvittelevat tietävänsä opettajan työnkuvan yksityiskohtineen sen perusteella, että ovat itse joskus käyneet koulua. Kuten tämä tietämätön: Vähän sama, kuin kuvittelisin osaavani arkkitehdin hommat sen perusteella, että olen koko elämäni asunut taloissa tai insinöörin hommat, koska usein ylitän työmatkallani sillan.
En väittänyt _osaavani_ opettajan hommaa (vaikka varmasti osaisin opettaa useitakin aineita ainakin yläasteella). Mutta etkös sinäkin tietäisi jotain vaikka siitä arkkitehdin työstä, jos olisit seurannut sitä aitiopaikalta 12 vuotta 4-8 tuntia päivässä?
Juu-u, kyllä teillä opeilla luetun ymmärrys on terävää! Edelleen: en väittänyt OSAAVANI opettajan työtä, sanoin TIETÄVÄNI siitä jotain kuten sinäkin EHKÄ tietäisit jostain muusta ammatista _jotain_ jos olisit istunut ko. ammatinharjoittajan työhuoneessa useita vuosia. Ja jos opettajan tehtävänä olisi opettaa, osaisin aivan varmasti tehdä sen joissain aineissa yläasteikäisille. Ilmeisesti kuitenkin toimenkuva onkin oikeasti jotain mystistä salatiedettä, johon liittyy mm. paljon erilaista arviointia ja kopiokoneen käyttöä.....
En väittänyt _osaavani_ opettajan hommaa (vaikka varmasti osaisin opettaa useitakin aineita ainakin yläasteella). Mutta etkös sinäkin tietäisi jotain vaikka siitä arkkitehdin työstä, jos olisit seurannut sitä aitiopaikalta 12 vuotta 4-8 tuntia päivässä?
Lue ajatuksella tämä: "muut kuvittelevat tietävänsä opettajan työnkuvan yksityiskohtineen sen perusteella, että ovat itse joskus käyneet koulua".
Oppilas seuraa VAIN OSAA opettajan työstä, eikä välttämättä sitäkään "aitiopaikalta", vaan omasta näkökulmastaan. Oppilaan pääasiallinen huomio koulussa keskittyy (toivottavasti) omaan oppimiseen ja kasvuun ja esim. sosiaalisiin kuvioihin; opettajan didaktisten taitojen arviointiin ei kaikilla aikuisillakaan ole kovin kummoisia valmiuksia. Toki voi perustellusti pitää toista opettajaa parempana ja toista huonompana - oppilaan (ja opiskelijankin!) tulkinta vaan usein taitaa olla, että erot liittyvät opettajan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.
Muistan itsekin oppilaana hahmottaneeni opettajan työn lähinnä opettamiseksi. En käyttänyt kovin monta ajatusta sille, miten opettaja valmisteli opetuksen tai miksi asiat tehtiin juuri tietyllä tavalla.
Upeaa, että olet synnynnäinen pedagogi ja osaisit opettaa useampaakin yläkoulun ainetta. Minulla on sekä luokanopettajan että aineenopettajan kelpoisuus (+ gradu vielä kolmanneltakin alalta), mutten ihan kirkkain silmin väittäisi samaa. Kuulosti hiukan siltä kuin edelleen ajattelisit, että "opettamiseen" riittää kyseisten aineiden sisältöjen osaaminen.
Yläkoulussa pärjätäkseen opettajalla täytyy olla melkoisesti muutakin ammatillista pääomaa; sisällöt ovat aineenopettajalle vasta se pohja, jolle opettajuutta lähdetään rakentamaan. On olennaisen tärkeää, että aineosaaminen on kunnossa, mutta pelkästään sillä ei pötki pitkälle.
Opettajan vaimona ja tätä(kin) ketjua lukiessa tulee väistämättä tunne, että opettajaksi hakeutuu valitettavan paljon sellaisia, joilla ei ole synnynnäistä lahjaa alalle. Tämä kostautuu suurena työmääränä. Esimerkiksi itse en pärjäisi opettajan työssä, kärsisin esiintymisestä, stressaisin ja valmistelisin tunteja hulluna. Mieheni sen sijaan on ammattiinsa luotu. Satunnaisia kokeiden korjauksia lukuunottamatta hän saa poikkeuksetta työt tehtyä klo 8-16 välillä, miltei aina lyhyemmässä ajassa. Palaute oppilailta, esimiehiltä, vanhemmilta, opettajakollegoilta jne on ylistävää, joten kyse ei ole siitä, että hän tekisi työnsä huonosti. Hän vain yksinkertaisesti hallitsee homman.
Niinpä on ihan turha olla kateellinen. Suomessa, erityisesti pk-seudulla eläminen on niin kallista, että mitään luksus-elämää ei opettajan palkalla pääse elämään.
Olen kohta kymmenen vuotta sitten valmistunut, ollut osan noista vuosista tosin äitiysvapaalla, opettanut sekä yläkoulussa että toisella asteella enkä koskaan ole tienannut yli kolmen tonnin. Silloin, kun on jossain jaksossa tullut kolmisen tuhatta, on ollut tosi paljon ylituntejakin. Tällä hetkellä palkka on jotain kahden ja puolen tuhannen tietämillä.
Mistä te noita hirmupalkkojanne oikein kiskotte???