Lue keskustelun säännöt.
Aineenopettajat, paljonko ansaitsette?
08.02.2012 |
valmistun alalle, kiinnostaa vähän tietää minkälaisia palkkoja "odotettavissa"..
Kommentit (80)
En väittänyt _osaavani_ opettajan hommaa (vaikka varmasti osaisin opettaa useitakin aineita ainakin yläasteella). Mutta etkös sinäkin tietäisi jotain vaikka siitä arkkitehdin työstä, jos olisit seurannut sitä aitiopaikalta 12 vuotta 4-8 tuntia päivässä?
Lue ajatuksella tämä: "muut kuvittelevat tietävänsä opettajan työnkuvan yksityiskohtineen sen perusteella, että ovat itse joskus käyneet koulua".
Oppilas seuraa VAIN OSAA opettajan työstä, eikä välttämättä sitäkään "aitiopaikalta", vaan omasta näkökulmastaan. Oppilaan pääasiallinen huomio koulussa keskittyy (toivottavasti) omaan oppimiseen ja kasvuun ja esim. sosiaalisiin kuvioihin; opettajan didaktisten taitojen arviointiin ei kaikilla aikuisillakaan ole kovin kummoisia valmiuksia. Toki voi perustellusti pitää toista opettajaa parempana ja toista huonompana - oppilaan (ja opiskelijankin!) tulkinta vaan usein taitaa olla, että erot liittyvät opettajan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.
Muistan itsekin oppilaana hahmottaneeni opettajan työn lähinnä opettamiseksi. En käyttänyt kovin monta ajatusta sille, miten opettaja valmisteli opetuksen tai miksi asiat tehtiin juuri tietyllä tavalla.
Upeaa, että olet synnynnäinen pedagogi ja osaisit opettaa useampaakin yläkoulun ainetta. Minulla on sekä luokanopettajan että aineenopettajan kelpoisuus (+ gradu vielä kolmanneltakin alalta), mutten ihan kirkkain silmin väittäisi samaa. Kuulosti hiukan siltä kuin edelleen ajattelisit, että "opettamiseen" riittää kyseisten aineiden sisältöjen osaaminen.
Yläkoulussa pärjätäkseen opettajalla täytyy olla melkoisesti muutakin ammatillista pääomaa; sisällöt ovat aineenopettajalle vasta se pohja, jolle opettajuutta lähdetään rakentamaan. On olennaisen tärkeää, että aineosaaminen on kunnossa, mutta pelkästään sillä ei pötki pitkälle.
Mielestäni vastauksestasi paistaa hienosti se, mitä pedagogiikan kaltaisen pseudotieteen yliarvostus saa aikaan. En tosiaankaan osaisi opettaa penskoja pedagogisesti oikein, myöskin heidän arviointinsa voisi mennä opettajien mielestä ihan puihin. Mutta edelleen väitän, että osaisin esittää opeteltavat asiat nuorille siten, että he ymmärtäisivät mistä on kyse ja läksynlukuinnokkuudestaan riippuen osaisivat ne ainakin koepäivään asti...
Jännä, etten ole missään vaiheessa maininnut omaa koulutustani (minähän en ole tuo 5200 tienaava DI vaikka niin täällä jostain syystä sekoillaankin). Silti opettajat ovat 100% varmoja, etten yksinkertaisesti voisi osata opettaa yhtään mitään yhtään kellekään, kas kun en ole opettaja eikä minua siis ole vihitty kasvatustieteen saloihin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen verran tarkennan sentään vielä, että kohdat a.-g. havainnollistavat osaa niistä haasteista, joihin ammattitaitoisella opettajalla on pedagogisia valmiuksia vastata.
Olen aineenopettaja ja valmistunut yli 10 vuotta sitten. En ole ikinä kuullutkaan mistään aineenopettajan gradusta 10 ov. Oma graduni ainakin oli 20 ov laajuinen. Pääaineen opinnot 60 opintoviikkoa, ekan sivuaineen 40 ov ja kolmannen 20 ov. Tämän lisäksi opiskelin 20 ov neljättä sivuainetta ja 15 ov viidettä sivuainetta sekä opettajan opintojani varten 35 ov toista opetettavan aineen pakettia sekä opettajan pedagogiset opinnot 35 ov. Muutamia ylimääräisiäkin kursseja tuli otettua, opintoviikkoja oli kaiken kaikkiaan yli 250.
Graduni oli 130 sivua pitkä ja vuosikurssini lyhin. Sainkin siitä sitten vain eximian. Useimpien gradut olivat 150-200 sivun mittaisia, mutta tulipa vastaan yli 400-sivuinenkin paketti. Tästä olisi melkein annettu miinusta, mutta oli niin hyvä ja erinomainen ja samaa aihetta riitti ihan väitöskirjaan asti.
Olen muutaman dippatyönkin lueskellut, joten näkökulmaa on, mutta koska olen hienotunteinen ja sivistynyt ihminen, totean vain, että varmasti hekin olivat työhönsä jotain vaivaa nähneet, mutta kuvaavaa on se, että gradun dippainssit väsäävät 2-4 kuukaudessa. Arvaapa, kauanko minä tein graduani?
Työni hoidan mielestäni hyvin. Halveksin niitä, jotka väittävät, että olen organisoinut työni huonosti, jos en selviä siitä 40 tunnilla viikossa. Tokihan se on ihanne, mutta työni on kokonaisvaltaista enkä voi alkaa karsia tai vähentää sitä mielivaltaisesti. Ensimmäisinä vuosina tein töitä lähes yötä päivää, viikonloppuinakin ainakin toisena päivänä. Sitten tuli se helppo vaihe, jota kesti muutama vuosi. Materiaalit valmiina, kokemusta sen verran, että tunnin pystyi kehittämään kokoon minuuteissa jne.
Tämän jälkeen on kuitenkin pakko uudistua tai leipiintyy työhönsä. Meillä kirjasarjat jäävät helposti vanhoiksi, joten niitä uusitaan vähän väliä ja jo se laittaa haastetta tunteihin. Lisäksi opetusvälineet muuttuvat, ja materiaalia saa taas luoda alusta.
Nyt minulla on minimitunnit+luokanvalvojuus ja palkka on nippanappa 3000 euroa. Olen yläkoulun opettaja ja toiminut kohta 10 vuotta työssäni. Teen käytännössä joka ikinen työpäivä klo 8-15.30 töitä. Tämän päälle tulevat kokeiden korjaukset, vihkojen korjaukset ja vanhempainillat sekä vanhempainvartit. Oppitunnit päättyvät yleensä klo 14, joista vähintään 30 minuuttia menee poissaolojen, huomautusten merkitsemiseen ja vanhempien kanssa viestittelyyn, uusintakokeiden järkkäämiseen ja niistä tiedottamiseen. Oma luokkani on haasteellinen, joten aina tuo 30 minuuttia ei riitä. Loput 60 minuuttia käytän seuraavan päivän tuntien suunitteluun sekä kokeiden suunnitteluun, monistamiseen yms. Aina on tekemättömiä töitä...
Tammikuussa pidin juuri 8 koetta, nyt helmikuussa neljä on jo pidetty. Korjaamatta on neljät kokeet.
En arvioi oppilaita mutulla vaan ihan oikeilla suorituksilla. Pidän jokaista kurssia kohden kaksi koetta, joskus kolme, jos on vaikeita asioita. Teemme yhden ryhmätyön, jota arvioin sekä muutaman henkilökohtaisen arvioitavan kirjallisen suorituksen. Näistä se numero muotoutuu eikä jää kenellekään tuntumaa, että pärstäkerroin vaikuttaisi tai että taion ne numerot hihasta.
Kokeiden korjaaminen ei ole minun oppiaineessani ihan helppoa. Keskimäärin korjaan tunnissa 5 koetta. Aina on niitä, joiden kokeeseen menee ehkä pari minuuttia, sitten taas niitä, joiden vastauksia lukee va?kka kuinka kauan.
Mielestäni työni on hyvin antoisaa mutta myös hyvin rankkaa. Palavereja on tiuhaan tahtiin esim. olen tavallisten vanhempainvarttien lisäksi palaveerannut useamman oppilaan vanhemman kanssa, osallistunut lukemattomiin puhutteluihin ja puhutellut oppilaita myös itse. Kaikista tilanteista laitan viestejä vanhemmille, ja suurin työllistäjä tällä hetkellä onkin nämä jatkuvat viestit milloin poissaoloista, puhutteluista, jälki-istunnoista, häirinnöistä, tiedottamisesta yleensä, kesksuteluista kuraattorin, terveydenhoitajan, rehtorin tai erityisopettajan kanssa, uusintakokeista, nelosista jne.
Väitän, että työni on stressaavaa. Työlläni on myös suuri merkitys. Kertoo aika paljon yhteiskunnan arvoista se, että tulevien sukupolvien kasvattamista ja kouluttamista pidetään helppona hommana, josta maksetaan liikaa palkkaa...
Ja kyllä voin sanoa, että paljon vaativampaa oli työ yksityisellä "insinööriduuneissa" kuin opettajana. Opettajana ensimmäinen vuosi oli työläs, mutta sittemmin työ on rutinoitunut, päivät on kohtuullisia, työ on selkeää (stressistä suurin osa tulee epämääräisyydestä ja siitä, että pitäisi tehdä tulosta, vaikkei tiedä edes kunnolla, mitä odotetaan) ja lomat pitkät. Mutta tämä on myös persoonakysymys. Minä en pelkää nuoria, en pelkää esiintymistä, en pelkää vanhempia ja osaan tulla ihmisten kanssa juttuun. Tiedän insinöörejä, jotka kokisivat tuon puolen työstä hirveän raskaana. Silti rankka kokemus yksityisellä tulospaineessa ja asiakasrajapinnassa on sen verran opettanut, että vanhemmat on vaatimuksineen pieni paha verrattuna siihen, mitä asiakkaiden kanssa on saanut niskaansa ja puljannut.
Opettajan tehtävänä on opettaa, mutta mitäs teet, kun
a.) oppilaat eivät ole motivoituneita aiheeseen
b.) luokassa on vakavia työrauhaongelmia tai kiusaamista
c.) osalla oppilaistasi on erilaisia oppimisvaikeuksia
d.) osalla oppilaista on muunlaisia erityistarpeita
e.) luokassa on joku huippulahjakas, jonka taidot ylittävät selvästi ikätason (tai jopa omasi!)
f.) sinulla ei ole käytössäsi valmista, soveltuvaa oppimateriaalia (joko sitä ei ole tarjolla tai koululla ei ole ollut varaa hankkia sitä)
g.) ammatillinen kunnianhimosi estää sinua vetämästä tunnista toiseen samanlaisella kaavalla
JNE
Eihän kohtien a-e pitäisi aiheutta opettajalle mitään ongelmia, jos kerran opettajan pätevyys vaaditaan noitten ratkaisemiseen? Vai olisiko niin, että iso osa opettajista ei oikeasti sovellu teinien opettamiseen eikä sillä soveltuvuudella ole kerrassaan mitään tekemistä muodollisen pätevyyden kanssa?
Äh, eihän tästä jaksa enää vääntää. Opettajat saavat mielestään sopivasti tai liian vähän palkkaa ja minusta he saavat sitä julkisen sektorin työntekijöiksi ja työmäärään nähden liikaa. Olkaamme siis yhtä mieltä siitä että olemme eri mieltä....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aamulla kahdeksan maissa menin koululle, hieman käytännön järjestelyjä tein ja varasin tiloja ym. Sitten 8.30 palaveri vanhempien, oppilaan ja ulkopuolisen asiantuntijan kanssa lapsen ongelmista, niitä setvimme tunnin ajan. Sen jälkeen tein tietokoneella hieman töitä palaverissa päätettyihin asioihin liittyen. Valmistelin hieman tunteja, tosin tänään oli helppoja tunteja, joiden suunnittelu oli tehty jo aiemmin, joten päivä ei ollut kiireinen.
Valmistelin sitten demovälineitä yhdelle tunnille, ja viritin laitteet kohdilleen, varasin varusteita kärryyn. Kävin syömässä.
Pidin melko kiireisellä tahdilla neljä oppituntia iltapäivällä. Tuntien jälkeen hoidin koneella wilma-asioita, omaan luokkaan ja muihin liittyviä merkintöjä.
Ruokailun aikanakin hoidin opon kanssa erään oppilaan yksilöllistämiseen liittyviä kysymyksiä, joten jotenkin minä sain neljän vaivaisen oppitunnin pitoon kulumaan kokonaisen työpäivän, vaikka tuntien valmistelu oli normaalia helpompaa, eikä ollut kokeiden valmistelua eikä korjausta. Oppilaista vain osa näkee open työstä tämän toisen aikaa vievän osan, jossa pidetään palaveria palaverin perään.
Olen aineenopettaja ja valmistunut yli 10 vuotta sitten. En ole ikinä kuullutkaan mistään aineenopettajan gradusta 10 ov. Oma graduni ainakin oli 20 ov laajuinen.
Ainakin muutama vuosi takaperin oppaissa aineenopettajan gradun laajuus oli 10 ov. Tokikaan en ole joka yliopiston joka aineen opasta lukenut, mutta kaikissa silmään sattuneissa (Joensuun yliopisto). Pikaisen kuuglailun perusteella nykyään aineenopettajan gradun laajuus on 20 op, linkittäkää muuta tietoa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta edelleen väitän, että osaisin esittää opeteltavat asiat nuorille siten, että he ymmärtäisivät mistä on kyse ja läksynlukuinnokkuudestaan riippuen osaisivat ne ainakin koepäivään asti...
(Olen jo jonkin aikaa epäillyt tätä provoksi, mutta sen verran herkullinen se on, että antaa mennä.)
I REST MY CASE. Lue tekstisi uudelleen, erityisesti kohta "osaisivat ne ainakin koepäivään asti."
Sen verran pedagogiset "huuhaa-opinnot" ovat sentään päässeet ajatteluuni vaikuttamaan, etten pidä kokeita tai todistuksen arvosanoja millään tapaa tärkeimpänä tai pääasiallisena oppimisen tavoitteena. Juuri mainitsemasi asia on tärkeä, kun mietitään eroja pedagogisesti ajattelevan opettajan ja "taviksen" välillä.
Meillä on eroja ainakin oppimiskäsityksessä ja tavoitteissa. Sinä tyytyisit luonnehdintasi mukaan opettamaan koealueen asiat oppikirjan avulla siten, että oppilaat pintaoppisivat ne koetta varten. Minun tavoitteeni olisi opetussuunnitelman puitteissa edistää keskeisten sisältöjen syväoppimista ja tukea nuoren kasvua mahdollisimman monipuolisesti. Opetusmateriaalina käyttäisin oppikirjan lisäksi ja ohella mahdollisimman monipuolista ja ajankohtaista aineistoa. Sano vaan huuhaaksi - itse toivoisin omille lapsilleni jälkimmäistä opea, jos näistä pitäisi valita.
Toimin useita vuosia epäpätevänä ennen kouluttautumistani opetusalalle ja olen kanssasi samaa mieltä siitä, ettei kelpoisuus tai tämän alan opiskelu pelkästään tee kenestäkään hyvää opettajaa. Tarvitaan myös monia sellaisia ominaisuuksia, joita kaikilta ei löydy - kuten muillakin aloilla (minusta ei olisi insinööriksi - tai välttämättä sinun edustamallesi alalle, mikä se sitten onkaan). Mutta miksi on niin vaikea uskoa, että opettajillakin on ihan todellista ammattitaitoa, jota ei joka tallaaja pysty päästään repäisemään?
Kyllä - epäpätevänä toimiessani tein monia asioita vaistonvaraisesti "oikein"; minua pidettiin ja pidin itsekin itseäni hyvänä opettajana jo ennen kuin pätevöidyin alalle. Ero on kuitenkin selkeä: opiskeltuani minulla on toiminnalleni myös pedagogisesti kestävät perusteet. En suostu hetkeäkään väheksymään saamaani koulutusta.
Mutta nyt saa jo riittää tämän ketjun kuormitus - menestystä vastaväittäjäni uralle (joka toivottavasti ei liity opetusalaan;).
Mutta edelleen väitän, että osaisin esittää opeteltavat asiat nuorille siten, että he ymmärtäisivät mistä on kyse ja läksynlukuinnokkuudestaan riippuen osaisivat ne ainakin koepäivään asti...[/]
(Olen jo jonkin aikaa epäillyt tätä provoksi, mutta sen verran herkullinen se on, että antaa mennä.)
I REST MY CASE. Lue tekstisi uudelleen, erityisesti kohta "osaisivat ne ainakin koepäivään asti."
Sen verran pedagogiset "huuhaa-opinnot" ovat sentään päässeet ajatteluuni vaikuttamaan, etten pidä kokeita tai todistuksen arvosanoja millään tapaa tärkeimpänä tai pääasiallisena oppimisen tavoitteena. Juuri mainitsemasi asia on tärkeä, kun mietitään eroja pedagogisesti ajattelevan opettajan ja "taviksen" välillä.
Meillä on eroja ainakin oppimiskäsityksessä ja tavoitteissa. Sinä tyytyisit luonnehdintasi mukaan opettamaan koealueen asiat oppikirjan avulla siten, että oppilaat pintaoppisivat ne koetta varten. Minun tavoitteeni olisi opetussuunnitelman puitteissa edistää keskeisten sisältöjen syväoppimista ja tukea nuoren kasvua mahdollisimman monipuolisesti. Opetusmateriaalina käyttäisin oppikirjan lisäksi ja ohella mahdollisimman monipuolista ja ajankohtaista aineistoa. Sano vaan huuhaaksi - itse toivoisin omille lapsilleni jälkimmäistä opea, jos näistä pitäisi valita.
Toimin useita vuosia epäpätevänä ennen kouluttautumistani opetusalalle ja olen kanssasi samaa mieltä siitä, ettei kelpoisuus tai tämän alan opiskelu pelkästään tee kenestäkään hyvää opettajaa. Tarvitaan myös monia sellaisia ominaisuuksia, joita kaikilta ei löydy - kuten muillakin aloilla (minusta ei olisi insinööriksi - tai välttämättä sinun edustamallesi alalle, mikä se sitten onkaan). Mutta miksi on niin vaikea uskoa, että opettajillakin on ihan todellista ammattitaitoa, jota ei joka tallaaja pysty päästään repäisemään?
Kyllä - epäpätevänä toimiessani tein monia asioita vaistonvaraisesti "oikein"; minua pidettiin ja pidin itsekin itseäni hyvänä opettajana jo ennen kuin pätevöidyin alalle. Ero on kuitenkin selkeä: opiskeltuani minulla on toiminnalleni myös pedagogisesti kestävät perusteet. En suostu hetkeäkään väheksymään saamaani koulutusta.
Mutta nyt saa jo riittää tämän ketjun kuormitus - menestystä vastaväittäjäni uralle (joka toivottavasti ei liity opetusalaan;).
p.s. se lista a.-g. olikin osoitettu kommenttiin "jos opettajan tehtävä olisi opettaa, osaisin sen kyllä tehdä" - tavoitteena muistuttaa, että opettajan tehtäviin KUULUU muutakin kuin opettaminen, myös siinä opetustilanteessa. *huokaus*
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hissanmaikkana lukiossa
pitkä ura ja lisätunnit, siinä selitykset. Oma ukkoni opettaa matikkaa lukiossa ja tienaa yli 5000 euroa kuukaudessa. Aineenopettajilla on hyvät liksat!
Vierailija kirjoitti:
Mutta sovitaan nyt kaikki yhdessä, että sinä olet maailman kaikista viisain ja ihan hirmuisesti paljon koulutettu ja vaikeinta työtä teet, mitä ikuna voi kuvitella kukaan. Sun pitää nyt mennä laittamaan kruunu päähän ja leikata kääretorttua ja pitää itsellesi juhlat. Muut voivat sitten vastata ap:n kysymykseen.
Aineenopettaja=kandiopinnot+pedagogiset lässytykset+10 ov gradu. Työ useimmissa aineissa oppikirjan kappaleen ääneen lukeminen oppilaille tai kappaleen luetuttaminen oppilailla. Työpäivän pituus ml. palkalliset tauot 5-7 tuntia. Kesälomaa 2,5 kk, joululoma väh. 11 päivää, syysloma 1 vko, hiihtoloma 1 vko. DI=160 ov opinnot+20 ov dippa. Työ tavallisesti erittäin vaativaa ja kuormittavaa. Ylityöstä ei useinkaan saa palkkaa. Työpäivän pituus 8-10 tuntia. Kesälomaa 4 viikkoa.
Ei ole sellaista kuin aineenopettajan gradu. Opettajat tekevät normaalin gradun 40 op. ja myös normaalit perus-, aine-, ja syventävät opinnot yhdessä opetettavassa aineessa. Sen lisäksi muissa opetettavissa aineissa jokaisessa 60 op. perus- ja aineoppinnot. Lisäksi opettajan pedagogiset opinnot 60 op. Näistä kertyy opintopisteitä, kun monesti opettajalla pitää olla pätevyys kolmessa aineessa. Lisäksi ovat tavanomaiset yleisopinnot.
Tokikin kirjoittamani koulutus on vanhentunut, kun nykyään ei viikkoja enää käytetä. Mutta lienee kuitenkin tarpeeksi tuore tutkintorakenne tässä mainittavaksi. Korjatkaapas opet mikä sitten meni mistiin? Tutkintonne laajuus 160 ov, josta aineenopettajan gradu 10 ov, pedagogiset noin 30-35 ov ja loput 115-120 ov aineopintoja eli kandintutkinto (120 ov). Mikä laskelmassa siis mättää? Saati lomien pituuksissa?
Palkkaa en kadehdi, mutta noin erinomaisen hyvä tuntipalkka pitkine lomineen pitäisi myös ansaita laadukkaalla työllä! Nyt kukaan ei valvo, ei vaadi mitään, ja talouskurimuksessa rimpuilevat kunnat maksavat hirmupalkat. Onko se ihan oikein? Lääkäreitten palkkoja päivitellään, vaikka opettajan tosiasiallinen tuntipalkka on moninkertainen huomattavasti helpommasta työstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukio ulkomailla, opetusta 16h viikossa (ryhmäkoko 15-20 opiskelijaa) + luokanvalvoja (2h/vko). Palkka 4500 €/kk brutto, 3500€/kk netto.
Vierailija kirjoitti:
ja sitten tästä tuli outoa riitelyä siitä tietävätkö aineenopettajat mitä ovat opiskelleet ja millaista opettajan työ on..
Ensiksikin: jos opettajan työ on sinusta liian helppoa suhteessa palkkaan, miksi ihmeessä et sitten hakeudu helpon rahan äärelle ja opiskele opettajaksi? Lämpimästi tervetuloa!
Ja toiseksi: minun aineessani opettajaopinnot ainakin ovat 180ov, me olemme kaikki maistereita emmekä kandeja. Eli korkeakouluopintoja on vähintään viisi vuotta. Nykyään monet hankkivat vielä kaksoispätevyyden työllistyäkseen paremmin.
Kolmanneksi: suuri osa opettajista ei saa palkkaa kesältä. Itsekin olen vain päätoiminen tuntiopettaja ja työsuhde pätkissä, palkkani on n. 2100 euroa. En ole eläissäni saanut palkkaa kesältä, vaikka olen tehnyt välillä täyttä virkaa (äitiyslomasijaisena eri kouluissa).
Tarjoilija ja toimistosihteerikin tienaavat paremmin kuin aloitteleva aineenopettaja, jolla ei ole ylitunteja. Ja osa meistä saa vieläpä melkoisen palkanalennuksen, kun tili jää tulematta ekana kesä"lomapäivänä" ja alkaa tulla taas puolessavälissä elokuuta.
Matikanopettajilla on paljon töitä - eli jos DI jäät työttömäksi, hanki lisäkoulutusta ja tule kouluun töihin niin ei tarvitse kadehtia!
Mikä sun palkan ovtes mukainen hinnoittelutunnus on, jos palkkasi on n. 2100€?
Opeilla on liian isot palkat ja ovat ilkeitä lapsillekin...
En ole edes katsonut palkkaani, olen vähän hippipunkkari, mulla on perintöjä. Pidän työstäni ja yritän parhaani. Varsinkin pojat olisi kiva saada lukemaan.
MIkäköhän voisi olla keino? Vinkkejä?
Noin 4300 e/kk bruttona. Olen ollut töissä 28 vuotta ja kaikki ikälisät. Olen yläkoulussa.
Pointti tässä on, ettei se luokkahuone ole opettajan "työhuone". Väännetään nyt vielä rautalangasta ja hiukan kärjistäen: luokkahuonetyöskentely antaa about yhtä kokonaisvaltaisen kuvan opettajan työstä kuin bändin konsertti rock-muusikon elämästä.
Onneksi olkoon! Opettajan tehtävänä on opettaa, mutta mitäs teet, kun
a.) oppilaat eivät ole motivoituneita aiheeseen
b.) luokassa on vakavia työrauhaongelmia tai kiusaamista
c.) osalla oppilaistasi on erilaisia oppimisvaikeuksia
d.) osalla oppilaista on muunlaisia erityistarpeita
e.) luokassa on joku huippulahjakas, jonka taidot ylittävät selvästi ikätason (tai jopa omasi!)
f.) sinulla ei ole käytössäsi valmista, soveltuvaa oppimateriaalia (joko sitä ei ole tarjolla tai koululla ei ole ollut varaa hankkia sitä)
g.) ammatillinen kunnianhimosi estää sinua vetämästä tunnista toiseen samanlaisella kaavalla
JNE
No suoraan sanottuna saattaisit yllättyä, jos tutustuisit siihen, mitä kaikkea opettajan toimenkuva todella pitää sisällään. Ennen kopiokonevaiheeseen asti pääsemistä on tapahtunut useita muita asioita, joissa kaikissa on ammattitaito puntarissa.
Mutta kuten vanha pedagoginen viisaus toteaa: kannettu vesi ei kaivossa pysy. Turha tätä on enempää jankata.