Te jotka ette imettäneet/imetä lastanne, niin

kakkossivun ysille vastaisin, että halusin kuulla muiden äitien kokemuksia asiasta. Googlesta kyllä löydän teoriatietoa tälle, mutta sitä en nyt etsikään. ap

asiantuntijat ovat jotka väittävät et kaikki voi imettää?

Suomessakin noin parilla prosentilla puuttuu tiehyet kokonaan ja joillain osittain ja/tai ne ovat kiinnikasvaneet.

Tutkimukset ovat osoittaneet et jopa parillakymmenenellä prosentilla synnyttäneistä on jonkinlainen lääkitys jonka lopettaminen ei käy kysymykseen joten imettäminen on jopa kielletty.

Kohta tulee kevät ja koirankakat joten säästä AP voimas niihin keskusteluihin.=D

on ollut maitoa tuottava nisäkäs; lehmä, vuohi, jakki...mikä tahansa eläin josta saadaan riittävästi maitoa. Tässä pienessä yksinkertaisessa mielessään sitä miettii, että onkohan tällä jotain tekemistä sen kanssa, että maitoa ei ennenkään ole tullut riittävästi kaikilta äideiltä.

Vauvani on reilun kuukauden ikäinen ja maitoa tulee jotenkin ja vauva kasvaa, mutta se edellyttää että imetän häntä jatkuvasti, ihan jatkuvasti.

Nukkuu korkeintaan tunnin pätkiä, eli senkin tunnin istun yleensä vauva sylissä ettei heräisi siihen että siirrän rinnalta sänkyyn. Eli en tee mitään muuta kuin 24/7 istun sängyssä tai sohvalla ja imetän. Vaikka jonkun mielestä voi olla että olen laiska ja piittaamaton kun en jaksaisi jatkaa näin, niin totuus on vain niin että en jaksa enää kauaa.

En tiedä millaista on normaali maidon tuotanto, mutta vauvan paino ollu ok neuvolassa ja pissaa ja kakkaa ohjeiden mukaisesti. Mutta on helvetin rankkaa. Ulos ei olla päästy kertaakaan eikä käydä missään muualla kuin neuvolassa. Kun vieraita käy niin istun vauva tissillä koko ajan ja vieraat keittää kahvinsa itse.

OOn väsyny ja siksi aion luovuttaa imetyksen kanssa.

Meillä oli samanlaista ekat 6 vkoa. Sitten vähän helpotti, mutta kyllä siinä imetyksessä meni silti suunnilleen 8 tuntia päivässä vielä jonnekin tuonne 9 kk ikään asti. Sen verran liikuin kodin ulkopuolella, että kävin ostamassa Prismasta imetysliivit vauvan ollessa 2 vkoa, sitten 2 kk iässä ristiäisvaatteet ja sitten olinkin seuraavat 2 kk kotona. Neuvolassa kävin ja muutaman kerran viikossa postilaatikolla. Imetys tosin onnistui!

niin vältä seuraavalla kerralla seuraavia lausahduksia:



-Ymmärsittekö, kiihkoilijat vai väännänkö vielä rautalangasta?

-Voi hyvänen aika teidän kanssanne...

-Ei voi muuta kuin nauraa teidän hysterisoinnille :D

-Hohhoijaa.. Miksi olette niin katkeria ja sokeita, ihmiset?

-Ollaanpas sitä herkkiä, kun ei ihmetellä ja kysyä saa. :D Voi teidän kanssanne... (tämä ei välttämättä ole ap:n, mutta on kyllä samaa tyyliä)



Kannattaa myös VÄLTTÄÄ HUUTAMISTA! Nettietiketin mukaan se ärsyttää muita lukijoita.



Lisäksi se, että olisit todellakin kirjoittanut heti aloitusviestiisi jonkin viittaukseen omakohtaisiin kokemuksiin, olisi varmasti tuottanut asiallisempia vastauksia.

siis USEIN (ei aina, ei kaikilla) imetyksen epäonnistuminen johtuu muusta kuin fyysisestä syystä. Siis maitotiehyiden puuttuminen on fyysinen syy ja tietenkään silloin ei voi imettää, tai muut vastaavat tilanteet. Voi hyvänen aika, lukekaa ajatuksen kanssa ennen kuin avaudutte. Missä väitän, että imetys ONNISTUU KAIKILTA? Missä kohtaa väitän, että kaikki voi imettää???? Ja missä väitän, että kaikki epäonnistuneet ovat epäonnistuineita laiskuuttaan?? Kysyin, oletteko ajatelleet että se voisi johtua mainitsemistani asioita, KUTEN ITSELLÄNI ENSIMMÄISEN AIKAAN. Ja en tietenkään puhu tilanteista, joissa imetys kielletään esim lääkityksen takia. Voi hyvänen aika mitä typeryksiä te olette! Toivon oikeasti, että oppisitte ajattelemaan tuolta raivoltanne.

että "imetys ei onnistunut", niin saat etusivun täyteen omakohtaisia kokemuksia...

kakkossivun ysille vastaisin, että halusin kuulla muiden äitien kokemuksia asiasta. Googlesta kyllä löydän teoriatietoa tälle, mutta sitä en nyt etsikään. ap

ketjua ei saa aloittaa kun vanhojakin on? Sinäkö siitä päätät :D

-Voi hyvänen aika mitä typeryksiä te olette!

niin vältä seuraavalla kerralla seuraavia lausahduksia:

-Ymmärsittekö, kiihkoilijat vai väännänkö vielä rautalangasta?

-Voi hyvänen aika teidän kanssanne...

-Ei voi muuta kuin nauraa teidän hysterisoinnille :D

-Hohhoijaa.. Miksi olette niin katkeria ja sokeita, ihmiset?

-Ollaanpas sitä herkkiä, kun ei ihmetellä ja kysyä saa. :D Voi teidän kanssanne... (tämä ei välttämättä ole ap:n, mutta on kyllä samaa tyyliä)

Kannattaa myös VÄLTTÄÄ HUUTAMISTA! Nettietiketin mukaan se ärsyttää muita lukijoita.

Lisäksi se, että olisit todellakin kirjoittanut heti aloitusviestiisi jonkin viittaukseen omakohtaisiin kokemuksiin, olisi varmasti tuottanut asiallisempia vastauksia.

koska se ei vaan yksinkertaisesti onnistunut. Yritin sitkeästi, mutta lapsi vain huusi rinnalla... Muutamia kertoja hän jaksoi aina imeä, mutta koskaan hän ei poistunut rinnalta tyytyväisenä. Eikä siitä yksinkertaisesti tullut mitään, enkä tiedä syytä, en ole sitä enemmälti miettinyt.

Toista lasta imetin, hän oli hyvin tyytyväinen rintaruokintaan, mutta ei juurikaan kasvanut, joten neuvolan ohjeiden mukaisesti kiinteät aloitettiin rintamaidon lisänä jo 4 kk vanhana...

Olen luonnostani erittäin suuririntainen, joten en tiedä liekö siinä syy, että tissit ovat vain sitten katselua varten, kun ei niistä tässä asiassa ainakaan apua ollut ;)

Taidat itse olla typerys, kun muita niin sellaisiksi voivottelet! Olet ainoa, joka täällä on alkanut HUUTAAN ja haukkuun muita. No onhan tuolla toi yks, joka käski sun haistaa !&%#¤/#%:n, mutta noin muuten...

siis USEIN (ei aina, ei kaikilla) imetyksen epäonnistuminen johtuu muusta kuin fyysisestä syystä. Siis maitotiehyiden puuttuminen on fyysinen syy ja tietenkään silloin ei voi imettää, tai muut vastaavat tilanteet. Voi hyvänen aika, lukekaa ajatuksen kanssa ennen kuin avaudutte. Missä väitän, että imetys ONNISTUU KAIKILTA? Missä kohtaa väitän, että kaikki voi imettää???? Ja missä väitän, että kaikki epäonnistuneet ovat epäonnistuineita laiskuuttaan?? Kysyin, oletteko ajatelleet että se voisi johtua mainitsemistani asioita, KUTEN ITSELLÄNI ENSIMMÄISEN AIKAAN. Ja en tietenkään puhu tilanteista, joissa imetys kielletään esim lääkityksen takia. Voi hyvänen aika mitä typeryksiä te olette! Toivon oikeasti, että oppisitte ajattelemaan tuolta raivoltanne.

varsinainen hupiketju tulikin :D Enpä osannut aavistaa tätä viestiä kirjoittaessani. Tarkoitukseni oli vaan tiedustella muiden kokemuksia, enkä edelleenkään ole saanut yhtään vastausta siihen kokiko kukaan muu imetyksen epäonnistumisen syyksi sen, ettei jaksanut omasta mielestään yrittää tarpeeksi tai että olisi kokenut imetyksen epämiellyttävänä sen takia kun ei ollut sinut oman kehonsa kanssa. Taidan siirtyä nyt muualle, kun ei enää jaksa päivitellä näitä teidän ravokkaita kommenttejanne ja sitä, kuinka otatte jokaisen lauseen, olipa se kirjoitettu mihin muotoon tahansa, itseenne. Hyviä imetys-/pulloruokintahetkiä kaikille tasapuolisesti. ap

siis en halunnut kritisoida ketään, enkä ole todellakaan sitä mieltä, että kaikilla pitäisi aina onnistua se imetys. Lähinnä etsin syitä sille, miksi se ei onnistu vaikka haluaisi onnistua siinä. Kakkoselle: minäkin luulen, että sulla suurimmat tekijät oli sektio ja stressi+baby blues. Stressihormonit ovat aika tehokkaita imetyksen lakkauttajia. Mulla on takana kaksi sektiota. Ensimmäisen jälkeen meni monta päivää ennen kuin alkoi maitoa tulemaan näkymään asti. Senkin jälkeen oli aina kovan työn takana, että sain lapselleni maitoa. Korviketta meni koko ajan rinnalla koska joka kerta imetyksen jälkeen lapsi jäi selkeästi nälkäiseksi. Jaksoin 4 kk yrittää siinä toivossa, että pärjäisin ilman korviketta ja imetyskerrat muuttuisi helpommiksi ja sujuvammiksi, mutta ei. Sitten imetys hiipui kokonaan hiljalleen pois. Ensimmäisen lapsen aikaan oli hiukan epävarma naisena ja sitä kautta epävarma kehostani ja siinä tapahtuneista muutoksista. Ajoittain imettäminen tuntui epämukavalta ja luulen, että tämäkin osaltaan vaikutti siihen että se ei onnistunut. Ehkä en jaksanut yrittää tarpeeksi pitkään ja sinnikkäästi rintaa useammin vaihdellen ja useammin imettäen. Toisen sektion jälkeen maidon nousuun meni taas pari-kolme päivää. Pumppaamalla en saanut mitään. Imetin vauvaa aina ensin ennen korviketta, kunnes kolmantena päivänä näin suupieleen kuivuneen maitotilkan. Maidontulo käynnistyi hitaasti ja korviketta meni kotona viikon verran. Sitten maitoa aloikin tulla ihan mukavasti ja toisinaan liikaakin. Olin onnellinen että imetys alkoi sujumaan. Imetin toista lastani 6kk täysimetyksellä. Toisen aikaan olin itsevarmempi, itsetuntoni oli parempi ja kehoni muutokset ei härinnyt minua juurikaan. Halusin onnistua imetyksessä kovemmin kuin esikon aikaan. Jotkut ei halua imettää ollenkaan, eivät edes yritä eikä se ole mulle ongelma. Jokainen tekee niin kuin parhaaksi näkee. Tämä ketju ei ollut sitä varten, että arvostelisin ei-imettäneitä äitejä.

Imetin ja imetin, mut kas vauvan paino vaan tippui. Sairaalasta ei ollut poispääsyä, ennenkuin paino alakisi nousta.



Pumpatessa ei tullut pisaraakaan maitoa. Silti lääkäri vänkäs, että kyllä sitä imettäessä tulee.



Onneksi yksi mukava kätilö otti asian omakseen ja kutusi erään lääkärin paikalle. Kaikkien tutkimuksien jälkeen tämä lääkäri totesi, että imettämään et pysty, vaikka kuinka yrität. Maitotieyet puuttui kokonaan.



Mutta on tällä palstalla nähty niitäkin jotka tietää paremmin. Maitotiehyet nyt ei vaan voi keneltäkään puutua.



Raajoja, sorpmia, varpaita, kohtuja, sisäelimiä yms voi puuttua, mut ei just maitotiehyeitä.



Näin ollen en ole ainuttakaan neljästä lapsestani imettänyt vaikka olisin halunnut.



Mutta en myöskään ymmärrä sitä, että kuukausikaupalla pitäis lasta kiusata ja pitää nälässä. Ei ole kenenkään etu, että vauva huutaa pää punaisena viikkokaupalla, saatika kuukausikaupalla nälkää.



Ystäväni oli ihan lopussa. Neuvolan täti kielsi ehdottomasti antamasta tuttelia ja joka kerta marmatti kun lapsen paino nousee niin hitaasti ja tokas vain, et kaikki vauvat huutaa kun ystäväni kertoi vauvan huutavan koko ajan.

Kerran taas olimme (meillä samanikäiset vauvat) ja ystäväni imetti ja imetti, vauva huusi ja ystäväni itki.

Passitin siitä paiaksta hänet kauppaan ostamaan tuttelia ja pulloja.

Ystäväni on edelleen kiitollinen mulle tuosta, vaikka siitä on kohta jo 18v aikaa.

ap kirjoitti että toinen lapsi sai korviketta viikon verran synnyttyään ja imetti sitten 6kk. Eikö se ole sinun mielestäsi täysimetetty lapsi?

ap kirjoitti että toinen lapsi sai korviketta viikon verran synnyttyään ja imetti sitten 6kk. Eikö se ole sinun mielestäsi täysimetetty lapsi?

Eli ei ole täysimetetty.

"minulla on 3 elävää lasta ja niiden imettämiset eivät ole myöskään onnistunut mun toinen lapsi syntyi kun asuttiin vielä Afrikassa oli todella pienikokoinen eikä pystynyt imemään silloin oli jo niin paljon rahaa että muutettiin pois Afrikasta Saksaan pumppasin tälle maitoa 1kk kunnes stressin takia (luulisin) maidontulo loppui. Kun kolmas ja neljäs syntyivät asuttiin jo Suomessa ja asiamme ovat oikein hyvin. Lapsiani en ole kuitenkaan ikinä saanut imetettyä eri syistä mutta mikään niistä ei ole huono syy. Mutta lopulta pelko ja inho poistui ja saatoin jatkaa elämääni."



ja piti jatkaa keskustelua. En voi edes kuvitella, miltä tuntuu kun terve (?) vauva kuolee nälkään, eikä itse voi tehdä mitään, vaikka kuinka yrittäisi. Että itse tietää mitä pitäisi tehdä, mutta kukaan ei usko, tai asialle ei vain muuten voi mitään (raha/yhteiskunta jne.)Olen kiitollinen, että lapsemme ovat syntyneet täällä, missä voi ajaa/kävellä markettiin/apteekkiin ostamaan korviketta, jos vauva ei muuten sitä tarpeeksi saa.



Tarinasi on Suomesta katsottuna aika ainutlaatuinen, mutta on surullista kuinka tavallinen vielä tänä päivänä niin isossa osassa maailmaa. Nälkään kuoleva vauva siis.



Miettikääs nyt sitte kaikki tämän ketjun mammat, mikä se olikaan tärkeintä. Mistä se maito sille vauvalle saadaan, vai että sitä saadaan! Itse olen siis se imettänyt, mutta imetyksen lopettanut, ja sitä raskaasti surrut. Nyt en enää sure, minulla on kolme lasta, joista kaikki ovat hengissä.



Kiitos sinulle, avasit silmäni! Ps. Imetyksestä olen ahdistunut vain omalla kohdallani, muiden imetyksiin en ole ikinä puuttunut tai niistä sen kummempaa ajatellut. En ennemmin, enkä varsinkaan omien kokemuksieni jälkeen.