Olen persoonallisuushäiriöinen ja eristäydyin siksi vapaaehtoisesti. Kysymyksiä?
Minulla on diagnosoitu epävakaa persoonallisuushäiriö. Kuulun siis siihen ihmisryhmään, jota joidenkin mukaan kannattaa välttää kuin ruttoa. Eli minun kanssani ei kannata seurustella tai avioitua ja ystävänäkin olen mahdoton. Luettuani kaikenlaisia kuvauksia siitä, millaista tuhoa voisin saada aikaan, päätin, että olen ihmisten kanssa tekemisissä niin vähän kuin mahdollista. Nyt en ole yli vuoteen tavannut juuri ketään.
Haluatteko kysyä jotain?
Kommentit (500)
Suretko sosiaalisten suhteiden vapaaehtoista kuihtumista tai diagnoosiasi?
Mua harmittaa, että olet tehnyt tuon ratkaisun. Olisit voinut käyttää vuoden eri tavallakin, esim. terapiassa.
Kyllä suren, ettei ole ihmissuhteita, mutta ne ovat loppuneet eri aikoina ja vähitellen, joten en ole joutunut suremaan kaikkia kerralla.
Olen käynyt useamman vuoden terapiassa, mutta siitä on aikaa. -ap-
mistä syystä hait diagnoosin?
Sain diagnoosin, kun kävin lääkärissä masennuksen takia. Oireeni ovat kuin oppikirjasta, mutta ehkä en olisi itse tajunnut ennen kuin lääkäri kirjoitti diagnoosin. -ap-
Psykiskö se siellä tällaista hieman muunneltua tarinaa heittelee iltaansa viihdyttämään?
Mikä sinusta tekee mielestäsi niin kauhean.
Katsopa vaikka näitä kirjoituksia tälläkin palstalla, eipä täälläkään kovinkaan kauniita ihmisiä usein näe!
Älä pistä itseäsi siis syyttä alas!
Haistata pitkät noille jutuille epävakaista, eivät ne pidä kaikkien kohdalla edes osaksi paikkaansa, ap!! Et voi parantua jos välttelet vaikeita asioita (= ihmissuhteet).
Mikä sinusta tekee mielestäsi niin kauhean.
Katsopa vaikka näitä kirjoituksia tälläkin palstalla, eipä täälläkään kovinkaan kauniita ihmisiä usein näe!
Älä pistä itseäsi siis syyttä alas!
Olen ollut kerran naimisissa. Sen jälkeen olen seurustellut pari kertaa. Hylätyksi tulemiset ovat olleet rankkoja kokemuksia. Pystyn aina jonkin aikaa olemaan ihana ja miellyttävä, mutta sitten tapahtuu jokin romahdus ja jään yksin. Haluan välttää sellaista. Toisaalta ajattelen, että pysymällä kaukana ihmisistä teen heille tavallaan palveluksen. -ap-
Mutta kun otin itseäni oikein niskasta kinni sen kanssa voi elää, aikaa se vie, mutta kun opit hillitsemään/käsittelemään tunteitasi niin että olet ajan hermoila ennen kun räjähdät niin pystyt lopulta olemaan räjähtämättä;)
Minulla on diagnosoitu epävakaa persoonallisuus, rajatilahäiriö sekä maanisdepressiivisyys. Elän normaalisti parisuhteessa eikä minulla esiinny sen kummempia oireita ulkona liikkuessani.
Sinä olet kehittänyt itse itsestäsi ongelman. Ulos maailmaan ja elämään ainoata elämää kun on sinulle suotu!
En halua todellakaan kysyä sinulta mitään, koska en halua ruokkia itsesääliäsi!
Ryhdistäydy ja ala mennä ulos elämään!!
Psykiskö se siellä tällaista hieman muunneltua tarinaa heittelee iltaansa viihdyttämään?
Mikä on psykis? En tässä varsinaisesti viihdytä itseäni, mutta tietenkin myös itseäni auttaa, kun selvittelen tilannettani tällä tavalla. En ole puhunut oikeastaan kellekään, että olen tehnyt tällaisen päätöksen. -ap-
erityisen kiero persoona? Pelaa omaan pussiin hinnalla millä hyvänsä? Valehtelee ja saa muut näyttämään huonommilta?
Mutta kun otin itseäni oikein niskasta kinni sen kanssa voi elää, aikaa se vie, mutta kun opit hillitsemään/käsittelemään tunteitasi niin että olet ajan hermoila ennen kun räjähdät niin pystyt lopulta olemaan räjähtämättä;)
Räjähtely ei ole ainoa ongelmani. Minun on vaikeaa olla oma itseni. Siinä vaiheessa kun totuus minusta paljastuu, ihmiset yleensä kaikkoavat. -ap-
Minä taas pyrin ottamaan kaiken ilon irti diagnoosistani. Jos joku tyyppi vituttaa mua, annan sen myös kuulua ja näkyä.
Ja aina voin perustella kaiken sillä että mulla on diagnoosi. Mä rakastan tätä diagnoosia, voi tehdä mitä huvittaa. t. PM
epävakaita kaikki vaan ei tiedä sitä. Iän kuluessa ihminen tasottuu ja kun tunnistaa omat epävakaat mutkat niin niitä voi tietoisesti suoristaa ja siten pääset itsekkin helpommalla.
Minulla on diagnosoitu epävakaa persoonallisuus, rajatilahäiriö sekä maanisdepressiivisyys. Elän normaalisti parisuhteessa eikä minulla esiinny sen kummempia oireita ulkona liikkuessani.
Sinä olet kehittänyt itse itsestäsi ongelman. Ulos maailmaan ja elämään ainoata elämää kun on sinulle suotu!
En halua todellakaan kysyä sinulta mitään, koska en halua ruokkia itsesääliäsi!
Ryhdistäydy ja ala mennä ulos elämään!!
Vastaan, vaikket kysynyt. Tämä on pitkän prosessin tulos. Eron jälkeen kaikki oli murskana. Kun sitten pääsin jaloilleni, aloin tapailla miehiä. Mutta kaikki suhteet päättyvät johonkin katastrofiin enkä tietenkään voi pakottaa ketään elämään kanssani.
Työelämään taas ei ole paluuta tässä iässä ja vuosien tauon jälkeen. Niinpä luen paljon, joskus matkustan ja muuten elelen hiljakseen. Ei minullakaan tuolla ulkona mitään oireita esiinny. Näytän muiden silmissä ihan normaalilta. -ap-
erityisen kiero persoona? Pelaa omaan pussiin hinnalla millä hyvänsä? Valehtelee ja saa muut näyttämään huonommilta?
Minä en ole ainakaan ihan tuollainen. En valehtele, mutta salaan yleensä paljon asioitani. En luota ihmisiin ja näen kaiken melko mustavalkoisesti. -ap-
epävakaita kaikki vaan ei tiedä sitä. Iän kuluessa ihminen tasottuu ja kun tunnistaa omat epävakaat mutkat niin niitä voi tietoisesti suoristaa ja siten pääset itsekkin helpommalla.
Tämä erakoituminen on tapani pärjätä. Tiedän esimerkiksi, millaisiin sotkuihin ajaudun, jos olen jossain yhteisössä. Siksi olen lopettanut kaikki harrastukset ja yhdistystoiminnan. Teen vain sellaisia asioita, joita voi tehdä itsekseen ilman seuraa. -ap-
ja epäilen äitini olevan pers.häiriöinen. Hänelle on vain hyviä ja huonoja lapsia, hyvä ja huonoja ihmisiä. Joka ei ole hänen puolella, on häntä vastaan. Surkeat raukat saavat hänen rakkautensa, salkkareiden hahmot saavat myötätuntoa, omat lapset eivät. Jotain häiriötä, mutta mitä?
Minä en ole ainakaan ihan tuollainen. En valehtele, mutta salaan yleensä paljon asioitani. En luota ihmisiin ja näen kaiken melko mustavalkoisesti. -ap-
Minä taas pyrin ottamaan kaiken ilon irti diagnoosistani. Jos joku tyyppi vituttaa mua, annan sen myös kuulua ja näkyä.
Ja aina voin perustella kaiken sillä että mulla on diagnoosi. Mä rakastan tätä diagnoosia, voi tehdä mitä huvittaa. t. PM
Minä olen erilainen. Kadun aina pitkään, jos olen esimerkiksi räjähtänyt. En välttämättä uskalla näyttäytyä enää ollenkaan. En halua olla ihmisille inhottava. Lapsuudenkodissani oli persoonallisuushäiriöinen vanhempi, joka sai aikaan paljon vahinkoa, enkä halua olla samanlainen. Juuri siksi olen eristäytynytkin, koska käytännössä kuitenkin aiheutan pahoja asioita. -ap-
Suretko sosiaalisten suhteiden vapaaehtoista kuihtumista tai diagnoosiasi?
Mua harmittaa, että olet tehnyt tuon ratkaisun. Olisit voinut käyttää vuoden eri tavallakin, esim. terapiassa.