Lue keskustelun säännöt.
Te olette ihan hirveitä, sairaita naisia (luin tuota yhtä ketjua)
05.02.2012 |
Siis että kun mennään yhteen niin ei hyväksytä toisen puolison (miehen) lapsia?! Yritetään päästä niistä jotenkin eroon, kohdellaan näitä TÄYSIN syyttömiä osapuolia törkeällä tavalla. Kyllä lapsi vaistoaa sen että hän ei ole tervetullut taloon!
Miten te voitte olla tuollaisia HIRVIÖITÄ? Siis, eihän ne lapset ole eroa aiheuttaneet. Kyllä lasten pitää saada tavata kumpaakin vanhempaa. YRITTÄKÄÄ edes jotenkin asettua lapsen asemaan, MIETTIKÄÄ miltä lapsesta TUNTUU kun äiti ja isä muuttavat erilleen. Kun perhe HAJOAA, miten pahalta se tuntuu :( Ja sitten te akat vielä pahennatte näiden lasten oloa... Mä tunne niin suurta vihaa teitä kohtaan!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Kommentit (69)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mulla ainakin on kyse siitä, että jonkun muun lasten huonoa käytöstä on helvetisti paljon vaikeampi sietää kuin omien lasten. Kuvittele päivästä toiseen luuttuavasi lattialta vieraan kakaran kaatuneita maitoja, ruokia, vaihtavasti tämän paskavaippoja ja latovasi tavaroita jääkaappiin takaisin kun mukula on saanut päähänsä tyhjentää sen. Jee!
Alkaako sinulle pikku hiljaa valjeta, miksi se miehen ex laittoi miehensä pihalle? Ei tainnut lapsenhoito maittaa silloinkaan. Toivottavasti olet niin fiksu, että et ole lisää penikoita miehelle tehnyt. Tuskinpa...
hän on se joka hylkää omat lapsensa ja antaa kohdella näitä huonosti!! Turhaa niitä naisia on kauhistella, se lapsi ei ole niiden. Isä on aikuinen ja vastuullinen ihminen ja päättää miten hänen lapsiaan kohdellaan.
Itse en koskaan voisi olla miehen kanssa, joka pakottaisi minun kohtelemaan lapsiani huonosti tai jopa hylkäämään heidät! kyllä se mies saisi lähteä. Tätä samaa odotan aikuiselta täysjärkiseltä miheltäkin!
Eronneet miehet ovat ihan nössöjä mitä tulee ex-vaimon ja uuden naisen kurissa pitämiseen. He antavat lasten kärsiä, kunhan ei itse tarvitse puuttua riitelyyn. Oma mukavuus on tärkeintä.
hän on se joka hylkää omat lapsensa ja antaa kohdella näitä huonosti!! Turhaa niitä naisia on kauhistella, se lapsi ei ole niiden. Isä on aikuinen ja vastuullinen ihminen ja päättää miten hänen lapsiaan kohdellaan.
niin aikamoinen ruotuun laittaminen siinä miehellä onkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[/quote]
niin aikamoinen ruotuun laittaminen siinä miehellä onkin.
[/quote]
no pitää muistaa, että ne kiertopalkintomiehet ovat justiin niitä nössöjä, MIEHET on kunnollisia ydinperheen isejä.
Jos katkera ex esim vie isän uudelta perheeltä kotirauhan soittelullaan yms, niin oli se sitten oikein tai väärin niin pikkuhiljaa sitä alkaa toivomaan ettei se lapsi tule enää ollenkaan.
Ja jos sillä ei ole käytöstapoja, ja se rikkoo ja tuhoaa kaiken, niin pikkuhiljaa sitä alkaa taas toivomaan ettei se tule ollenkaan.
Jos äidillä ei ole voimavaroja hoitaa lasta omia vuorojaan, ei sitä voi meille tuoda milloin vaan ja miten vaan, me ei olla mikään tukiperhe, vaan ihan oma perheemme myös. Pikkuhiljaa sitä alkaan toivomaan, ettei se tule enää ollenkaan kun se tulee miten sattuu ja milloin sattuu. Ei meidän perhe ole koko aikaa missään valmiudessa ottamaan käytöshäiriöinen lapsi vastaan, sitä varten on ihan omat yksiköt tässä maailmassa. Tai jos tekee mieli lähteä ryyppäämään, niin silloinkaan emme ole yötäpäivää valmiudessa päivystävä sosiaalitukiperhe.
Ei ne exätkään sellaista sietäisi keltään muulta, miksi äitipuolten sitten pitäisi sietää niiltä exiltä?
Sä puhut MIEHESI lapsesta kuin se olisi joku kaukainen sukulainen.. Jos äiti ei ole kykeneväinen hoitamaan lasta niin TE JUURI olette se perhe kenen luokse lapsi tulee.
Haloo vitun tyhmä, miehes on lapsen isä!!! Kai sä nyt jumalauta tiesit että miehen mukana tulee lapsi kun hänet otit???!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meidän perheelle nykyään.
Ja sitten kun sitä lasta ottaa useammin, niin sitten se hullu soittelee ja parkuu että se ei saa tulla teille enää viikolla kun se käy viikolla liikaa teillä ja mä en näe sitä viikolla koskaan. Eli aina on huonosti, mutta pääasia että saa soitella, jos ei oteta niin sitten soitellaan ja parutaan ja jos otetaan niin sittenkin soitetaan ja parutaan vielä vähän lisää. Ei ole väliä otetaanko vai ei kun aina menee kotirauha ja pitää parkua että aina on huonosti. Olen vaan alkanut inhoamaan sitä lasta jo niin syvästi, kun ei mikään suju mitenkään mikä liittyy siihen. Yäk. Hyi.
Ja meille se ei tule, menköön sijoitusperheeseen. Tai lastenkotiin mutta meille ei tule.
Meillä on meidän perhe, ja siihen se lapsi ei vaan enää kuulu.
Jostain syystä nainen ei siinä vaiheessa enää pysty sietää kuin omiaan kun niitä omia on. Siihen saakka monikin pitää muistakin lapsista.
Miehillä tämä juttu toimii havaintojeni mukaan joskus toisinpäinkin. Eli omien jälkeen kiinnostavat jonkin verran muutkin. Tosin on olemassa myös miehiä, jotka omia lapsiaa saatuaan inhoavat vaimon lapsia. tai jo ennen niitä omia.
Jos haluaa varatun miehen,(siis jolla on lapsia, joka on sitoutunut jo, siis lapsiinsa)pitäisi tehdä sterilisaatio molemmille.
koska vain hyvin harvoin siihen mahtuu enää niitä miehen lapsia. Jostan syystä ne miehen lapset muuttuvat aivan ilkeiksi, inhottaviksi, mölyäviksi, liikaa vaativiksi.... you name it, eikä niitä haluta enää kun on se oma pikkuinen pyöräytetty maailmaan, johon sen miehenkin pitäisi sitten keskittyä ja hylätä ne aiemmat.
Totuus on että aivan ydinperheissäkin se esikoinen muuttuu usein vaativaksi, elämä on helvetin raskasta kun tulee toinen, koska esikoisesta on työtä, ja se kärsii mustasukkaisuudesta ja elämä on helvettiä, mutta ydinperheessä se on vaan pakko jaksaa. kun ne on tehty. ei niitä vaan anneta jonnekin muualle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle tuli kans paha olo kun luin sitä ketjua, en voinu lukee loppuun :( Surullista ja säälin niitä lapsia sekä myös näitä puolisonsa lapsia vihaavia äitejä. Oon tosi surullinen teidän kaikkien puolesta!
Sinä joka sanot että ette ole mikään tukiperhe niin oikeassa olet: miehesi on lapsen isä, 24/7 isä. Ja kun sä valitsit asuvasi tämän miehen kanssa niin sä valitsit myös olevasi osa tämän lapsen perhettä. Laitatko myös oman biologisen lapsen hoitoyksikköön tai huostaan jos se rupeaa hankalaksi? Multa ei heru sekunttiakaan sääliä naisille jotka ovat valinneet miehen jolla lapsia ja nyt ne lapset ärsyttää. Isä ja lapsi ovat se perhe ensin, kakkosnainen on aina kakkosena tullut siihen perheeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän minäkin yhden perheen jossa edellisen liiton lapsi käytännössä hylättiin. Joutui reppana antamaan huoneensa pois toisen naisen lapsille. Joutui antamaan pelikoneensa näille uusille sisaruksille, ei saa tuoda enää omia kavereitaan kotiin, ollenkaan jne. Ihan hirveetä!
Jos katkera ex esim vie isän uudelta perheeltä kotirauhan soittelullaan yms, niin oli se sitten oikein tai väärin niin pikkuhiljaa sitä alkaa toivomaan ettei se lapsi tule enää ollenkaan.
Ja jos sillä ei ole käytöstapoja, ja se rikkoo ja tuhoaa kaiken, niin pikkuhiljaa sitä alkaa taas toivomaan ettei se tule ollenkaan.
Jos äidillä ei ole voimavaroja hoitaa lasta omia vuorojaan, ei sitä voi meille tuoda milloin vaan ja miten vaan, me ei olla mikään tukiperhe, vaan ihan oma perheemme myös. Pikkuhiljaa sitä alkaan toivomaan, ettei se tule enää ollenkaan kun se tulee miten sattuu ja milloin sattuu. Ei meidän perhe ole koko aikaa missään valmiudessa ottamaan käytöshäiriöinen lapsi vastaan, sitä varten on ihan omat yksiköt tässä maailmassa. Tai jos tekee mieli lähteä ryyppäämään, niin silloinkaan emme ole yötäpäivää valmiudessa päivystävä sosiaalitukiperhe.
Ei ne exätkään sellaista sietäisi keltään muulta, miksi äitipuolten sitten pitäisi sietää niiltä exiltä?
ette ole tukiperhe. miehesi on tämän lapsen ihan oikea perhe. hänen ansiotaan on jos lapsi oireilee. sinun kaltaiselle ihmiselle toivon kaikkea pahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä enemmän näitä juttuja lukee sitä enemmän alkaa tuntua pahalta :( Jos sietäisin miestäni vielä jokusen vuoden niin lapseni kerkeäisivät kasvaa isommiksi ja pärjäisivät paremmin elämässään. En tiedä pystynkö siihen mutta miten voisin antaa itselleni anteeksi jos mieheni naisi jonkun kamalan naisen?! Ja lapseni joutuisivat elämään lapsuutensa kahdessa eri kodissa ja toisessa heitä ei edes hyväksyttäisi... Eihän niin välttämtättä käy mutta riski on aika suuri?!
ettet tunge lastasi väkisin sinne, minne häntä ei haluta. Uskoisin, että joka toinen viikonloppu on helpompi kyllä kestää toisen lapsia kuin jatkuva vuoroviikoin asuminen.
Väitän, että MILTEI jokainen uusperheen äiti kokee näitä negatiivisia tunteita, mutta ääneen niitä ei saa sanoa, kuin keskustelupalstoilla.
Mitä enemmän näitä juttuja lukee sitä enemmän alkaa tuntua pahalta :( Jos sietäisin miestäni vielä jokusen vuoden niin lapseni kerkeäisivät kasvaa isommiksi ja pärjäisivät paremmin elämässään. En tiedä pystynkö siihen mutta miten voisin antaa itselleni anteeksi jos mieheni naisi jonkun kamalan naisen?! Ja lapseni joutuisivat elämään lapsuutensa kahdessa eri kodissa ja toisessa heitä ei edes hyväksyttäisi... Eihän niin välttämtättä käy mutta riski on aika suuri?!
Hankkikaa lapseton mies. Miksi helvetissä sekaantua käytettyyn tavaraan jos sietokyky on noin huono?
meidän perheelle nykyään.
Ja sitten kun sitä lasta ottaa useammin, niin sitten se hullu soittelee ja parkuu että se ei saa tulla teille enää viikolla kun se käy viikolla liikaa teillä ja mä en näe sitä viikolla koskaan. Eli aina on huonosti, mutta pääasia että saa soitella, jos ei oteta niin sitten soitellaan ja parutaan ja jos otetaan niin sittenkin soitetaan ja parutaan vielä vähän lisää. Ei ole väliä otetaanko vai ei kun aina menee kotirauha ja pitää parkua että aina on huonosti. Olen vaan alkanut inhoamaan sitä lasta jo niin syvästi, kun ei mikään suju mitenkään mikä liittyy siihen. Yäk. Hyi.
Ja meille se ei tule, menköön sijoitusperheeseen. Tai lastenkotiin mutta meille ei tule.
Meillä on meidän perhe, ja siihen se lapsi ei vaan enää kuulu.
Jos ei niin huh,lapsiparkaa ja miten halveksuttava mies ja äitipuoli, ihankuin jostain tuhkimosadusta.... En suostu uskomaan todeksi
Jos katkera ex esim vie isän uudelta perheeltä kotirauhan soittelullaan yms, niin oli se sitten oikein tai väärin niin pikkuhiljaa sitä alkaa toivomaan ettei se lapsi tule enää ollenkaan.
Ja jos sillä ei ole käytöstapoja, ja se rikkoo ja tuhoaa kaiken, niin pikkuhiljaa sitä alkaa taas toivomaan ettei se tule ollenkaan.
Jos äidillä ei ole voimavaroja hoitaa lasta omia vuorojaan, ei sitä voi meille tuoda milloin vaan ja miten vaan, me ei olla mikään tukiperhe, vaan ihan oma perheemme myös. Pikkuhiljaa sitä alkaan toivomaan, ettei se tule enää ollenkaan kun se tulee miten sattuu ja milloin sattuu. Ei meidän perhe ole koko aikaa missään valmiudessa ottamaan käytöshäiriöinen lapsi vastaan, sitä varten on ihan omat yksiköt tässä maailmassa. Tai jos tekee mieli lähteä ryyppäämään, niin silloinkaan emme ole yötäpäivää valmiudessa päivystävä sosiaalitukiperhe.
Ei ne exätkään sellaista sietäisi keltään muulta, miksi äitipuolten sitten pitäisi sietää niiltä exiltä?
Sosiaalitukiperhe? Isä on sen lapsen isä erosta huolimatta, joten teidän kotinne on lapsenkin koti. Minun lapseni voi koska tahansa tulla minun luokseni, vaikka isänsä keksii mitä hankaluuksia. Minä todellakin päivystän, niinhän normaali ydinperhekin tekee.
Sanottakoon, että perheen hajoamisesta oli jo monta vuotta kun aloimme seurustelemaan.
Kenties kerron joskus lapsille, että heidän ÄITINSÄ rikkoi perheidyllin ja vaihtoi miestä ilman varoitusta.
Höpö höpö. Itse siivoan vieraiden lasten sotkuja kodistani tuntitolkulla joka päivä. Enkä silti vihaa lapsia tai raivoa heille, vaikkeivät omiani olekaan.
t. perhepäivähoitaja