Äidillä ja tyttärellä sama toinen nimi?

Minulla on tyttären kanssa sama toinen nimi. Se on myös äitini toinen nimi (olen itsekin esikoinen). Samoin veljeni toinen nimi on myös isäni toinen nimi, joka edelleen on jo edesmenneen pappani toinen nimi.



Eli 1. tyttö saa äidin toisen nimi, 1. poika puolestaan isän. Minusta tämä on kiva tapa liittää lapsi sukuunsa :)



Jos joskus saamme pojan, saa hän iis mieheni toisen nimen toiseksi nimekseen. Jos saamme vielä toisen tytön niin hänkin saa toisen nimensä suvusta eli tätini toisen nimen, joka viittaa läheisesti mummini etunimeen.

minulla on toisena nimenä äitini edesmenneen mummon etunimi.

Kaunis nimi, ja koska mummo oli äidilleni todella rakas, äitini tahtoi antaa tuon nimen minulle toiseksi nimeksi.



Sain tytön, ja tuo samoinen toinen nimi on tyttärellänikin.

Sointuu kauniisti kauniin etunimensäkin kanssa.

Tykätään molemmat, äiti sekä tytär, ja mummokin on tyytyväinen ;)



Ja meidän kahdella pojalla on isänsä toinen nimi.

Ei erityisen kaunis nimi, mutta perisuomalainen nimi, mikä kiertää mieheni suvussa.

maailman tavallisin...? Olisiko vähän luovuttamista nimetä noin?

on kolmantena nimenä "sama", mulla tyttöjen versio ja pojalla poikein versio.

Itselläni on äitini toinen nimi toisena nimenä ja tyttärelläni myös.

Veljelläni ja isälläni on myös samat toiset nimet.

Omalla pojallani on mieheni ensimmäinen nimi toisena nimenä, sillä miehelläni on vain yksi nimi (samoin hänen isällään).



Tyttäreni nimet ovat aivan eri paria, kun niitä kuunteleee suomalaisin korvin, mutta toisella kotikielellämme nimi kuulostaa kivalta (tyyliin Rebecca Marjatta).

Sama nimi toisena nimenä myös äitini siskolla. Annoimme sen toiseksi (tai oikeastaan kolmanneksi) nimeksi myös tyttärellemme.

Minulla on myös sama toinen nimi äitini kanssa.



Omalla tyttärelläni on myös suvussa kulkenut toinen nimi sama kuin omalla mummollani ja miehen äidillä :) Kolmannen nimensä sai tyttö minun siskoni eli kummitätinsä mukaan.



Ihan mukava perinne.

Ei ainakaan missään määrin outoa. Jos meillä olisi tyttö, olisin ehdottomasti halunnut hänelle toiseksi nimeksi jomman kumman omista nimistäni. Meillä on kaksi poikaa ja molemmilla on keskimmäisenä nimenä yksi isänsä nimistä. Siis eri nimet keskenään, isällä on kolme nimeä ja niistä valitsimme molemmille keskimmäiseksi nimeksi sopivan. Se oli meille ihan päivänselvää.

sai samna toisen nimen mikä myös äidilläni ja mummillani ja myös minulla, ei käynyt edes mielessä katkaista perinnettä.

Meillä minä olin se, joka aloitti "perinteen" eli annoin toisen nimeni lapseni kolmanneksi nimeksi. Ei tunnu mitenkään oudolta ja harvoinpa kaikkia nimiä edes käytetään. Oli vaan kiva antaa mukava nimi lapselle, tosin itse lapsena inhosin nimeä, mutta aikuisena opin pitämään siitä. Pidän toisesta nimestäni enemmän kuin ensimmäisestä, mutta en vaivaudu vaihtamaan sitä käyttöön.

tyttärelläni on sama toinen nimi kuin minulla.. Tämä toinen nimi polveutuu suvusta, on minun isomummoni toinen nimi. Äidilläni sitä ei ole ( ei kyllä sopisikaan hänen nimeensä).



Pojallani on sama toinen nimi kuin isällänsä... tämä ei kylläkään kulkenut suvussa mutta jospa tästä lähtien kulkisi.. toki saa päättää ihan itse lapsensa nimi asian :D

Tytär on sukumme yhdeksäs jolle tuo nimi siirtyi. Jos tuota jatkumoa ei olisi ollut (eli olisi vain minun toinen nimeni), emme olisi sitä antaneet.