Miks aina täytyy kutittaa?? Mä VIHAAN sitä!

että voi olla "miehiä" ketkä ei puhetta ymmärrä..

Minun miehelle riitti, kun yhden kerran löin veret nenästä kun väkisin kutitti, vaikka olin nimenomaan varoittanut, että alan väkivaltaiseksi jos minua kutitetaan.

Osatteko sanoa, miksi kutiatte noin herkästi?

Minun taustani on se, että minua on lapsena kutitettu väkisin niin, että taju meinasi lähteä monia monia kertoja. Lisäksi olen kai erityisen herkkä kutiamaan.

Minusta on ihmeellistä, että minulla on kaksi lasta, jota PYYTÄVÄT kutitusta. Toinen on yhtä herkkä kutiamaan kuin minä, ja hänelle riittää, kun vähän hipaisee, niin saa haluamansa kutitusnaurut (koskaan en jatka kuin pikku hetken - siksi kai se onkin niin hauskaa lasten mielestä). Toinen lapsi taas on "normaalisti" kutiava, eli häntä saa ihan kunnolla kutitella että naurattaisi, pikku hipaisuista hän ei kutia ollenkaan.

En tiedä tykkäisinkö itsekin kutituksesta, jos minua ei olisi lapsena rääkätty asialla. Onko muut miettineet mistä inho kutitusta kohtaan voisi olla peräisin? Vai onko se vain sattumalta saatu yksilöllinen ominaisuus?

mun isoveli käytti tota kidutusmuotona ja se oli muuten kamalaa!

että voi olla "miehiä" ketkä ei puhetta ymmärrä..

varten on suukapula jos ei jaksa kuunnella sitä kiljumista. :)

että voisin parkua tuskasta! Itkenkin lopulta, jos sitä ei lopeteta. Olen kyllä kaikin puolin muuten kosketusherkkä, tuskastun jo siitä kun puseron alla on selkäpuolella hius. 6

Jos minut sidottaisiin sänkyyn ja kutitettaisiin, tekisin tutkintapyynnön poliisille. Enkä provoile todellakaan.

sinä voisi mitään tehdä. Muuta kuin kiemurrella kutituksen jatkuessa ja jatkuessa...

Tuollainen "oikean" kiduttamisen sotkeminen kutittamiseen alkaa olla jo häiriintynyttä...

Kuulostaa että jotkut on on ihan vitun tyhmiä kun oikein meinaa sitoa jonkun kiinni ja sitten kutittaa. En tajua että miksi pitäis kutittaa niin paljon että toinen pöyrtyy jne... Mua on tullu joskus "kaveri" kutittamaan ja ihan suoraan heitin sen selälleen maahan refleksimäisesti. Ei oo sen jälkeen kutittanu ja tietysti pyysin anteeksi koska en tehnyt sitä tahallani. Pienempänä inhosin kutittamista yli kaiken nykyään ei kukaan tule enää kutittelemaan.

"Näytä näitä kommentteja miehellesi, hänen täytyy ymmärtää, että nauraminen ei tarkoita tässä tapauksessa kivaa vaan hermostollista reaktiota ennen itkua. Onko hänellä tapana repiä siipiä perhosilta tai polttaa sytkärillä muurahaisia? Pieni sadisti?"



Tekeekö sun mies muita sellaisia asioita, joista tietää, että sinä et pidä, mutta sinun kiusallasi tekee? Töniikö sinua? Uhkaileeko esim. tavaroittesi rikkomisella? Onko rikkonut tavaroitasi? Täytyykö sinun olla varuillasi, ettet hermostuta miestäsi? Oletko hermostunut, kun puolisosi on lähettyvilläsi? Kritisoiko hän sinua toisten läsnäollessa, tai nolaa tai ivaa tai pilkkaa? Estääkö hän sinua tekemästä sellaisia asioita, joista pidät?



Nämä edellä luetellut ovat vaaran merkkejä parisuhteessa. Lisää esim. Naisten Linjan sivulta.



Minun eksäni oli väkivaltainen. Hän aloitti sen juuri "leikkimielisellä" kutittelulla. Ei halunnut lopettaa sitä, vaikka minä kielsin häntä. Meillä kutittelu liittyi juuri siihen, että esim. sanoin jotain sellaista, mitä hän ei olisi halunnut kuulla. Vallankäyttöä siis.



Lopulta, kun sanoin, että nyt on vakavan keskustelun paikka ja laitoin häntä tilille, niin alkoikin vakavampi väkivallalla uhkailu ja töniminen.



Jos miehesi ei usko, kun sinä sanot, että et pidä kutittelusta, niin olisin aika huolissani. Kunnioittaako hän sinua?

ja olen kyllä itseni diagnosoinut kosketusyliherkäksi, lapsena se oli vielä pahempaa. Mies joskus leikillään alkaa kutittaa, ja sen siedänkin paremmin, ja osaa kyllä lopettaa kun on aika, mutta jos ihan vaan koskee, esim. silittää selkää ja se kutittaa mua, lähes aina on näin, niin sitä en yhtään kestä. Kaikki sellanen hellä koskettelu on ihan tuskaa mulle ja se eka vähän aikaa kutittaa ja sitten se alkaa oksettaa ja sitten se alkaa sattua... tämä ihan muutamissa sekunneissa yleensä.



Ei ole miehellä helppoa kun on vielä sellainen, että tykkäisi kosketella. Lapsista kolme kerjää kutittamista, yksi riippuen päivästä joko pyytää sitä tai ärtyy siitä ihan tajuttomasti ja meinaa tintata. Samainen lapsi kiukuttelee tuolille, kun se ei ole hyvin ja repii vaatteiden ihan normaaleja kauluksia alas, kun se ahdistaa --- jonkinasteista yliherkkyyttä siis sielläkin.

olen jo suhteen alkuaikoina ilmoittanut että kutian herkästi ja jos minua kutittaa niin en vastaa teoistani. Eipä tuo ole paljoa kutitellut muutaman potkun ja nyrkiniskun jälkeen.

mutta rakastan kutittamista :D



Vaikka onhan se toisaalta kamalaakin, mutta jotenkin silti niin kivaa !



Ja tykkään myös kutittaa toista. Varsinkin jos se on tuollainen yliherkkä, kuin te :P hehhheeheh, te olette tosikkoja!

Minä olen kans herkkä kutitukselle ja kosketuksellekin. En kaikkialta, vaan lähinnä etuvartalon puolelta. Se joskus esileikkiessä harmittaa kun ei voi antaa toisen edes rauhassa hivellä. Olen vaimolle neuvonnut, että pliis kosketa selkäpuolelle ihan vapaasti. Mutta arvatkaapa kuunteleeko se? Ehei, aina vaan pitää etupuolelta koittaa.

Pitäiskö minunkin kokeilla tuota nyrkkipalautetta? Menisikö viesti perille?

No, kutiajat- neuvokaas nyt millainen kosketus sitten on hyvä, ettei teitiä kutita? Mitenkäs seksin aikana? itsellä alkaa ideat ja kärsivällisyys loppumaan, kun puoliso kutiaa niiiiiiiiiiin sairaalloisesti: en voi pian koskea koko heppuun, kun se kutiaa jo minut nähdessään.... Itseä asia harmittaa sairaalloisesti, koska itse tykkäisin "hipeloida" ja kosketella vähemmän kovakouraisesti miestäni yms. :P

kaltaisenne oli mahtava sitoa sänkyyn kiinni ja kutittaa oikein piiiitkään ja huolella!

Joka paikasta uudelleen ja uudelleen, koko ajan:)

Se jatkuisi ja jatkuisi...

Toinen kutittajamies on täällä samoilla linjoilla.

On mahtavaa sitoa oikein herkästi kutiava nainen ja kutittaa kunnolla. Kainaloista, kyljistä, jalkapohjista, kiduttaa kunnolla kaikkia kutiavia paikkoja samalla kun nainen voi vain rimpuilla, kiemurrella ja nauraa avuttomana. Kerran olen saanut sitoa ja kutittaa vähän masokistisemman puoleista kutiavaa naista ja vastapalvelukseksi annoin neidin sitoa minut ja kiduttaa kaksin verroin takaisin, koska myös kutitettavana oleminen on aivan mahtavaa :)

Onko kutittamisesta tykkääminen todella näin harvinaista?

Aikuinen ihminen osaa olla kutiamatta; ajattele vaikka joku tosi vastenmielinen hahmo koskemaan itseäsi niin et taatusti kutiaisi

Minä tarraan hampailla terskasta kiinni jos minua kutitetaan

[quote author="Vierailija" time="30.01.2012 klo 22:06"]Olen tosi herkkä kutiamaan ja kutian ihan joka paikasta ja mieheni tietää sen. Olen sille sanonut noin miljoona kertaa että en pidä kutittamisesta! Vaikka nauran niin se ei ole silti kivaa ja saa mut raivon valtaan. Silti se kutittelee. Miksi se ei jo opi, että kutittaminen on ihan perseestä. Jos esim makoilen ja mulla on käsi pään takana, niin miehelläni on joku pakon omainen taipumus päästä koskemaan kylkeä tai kainaloa. Se saa siitä jotain saatanan sadistista mielihyvää kun näkee mun kiemurtelevan. Olen oikeasti harkinnut jo avioeroa sen takia. Voiko ottaa eron kutittamisen takia?? Jo pelkästään tästä kutittamisesta kirjoittaminen saa mun sapen kiehumaan. :DDDDDDDDDD pää halkee naurusta :'D :'D
HAHAHAHA HAHAHAHA HAHAHAHA
[/quote]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2013 klo 13:59"]

Minä olen kans herkkä kutitukselle ja kosketuksellekin. En kaikkialta, vaan lähinnä etuvartalon puolelta. Se joskus esileikkiessä harmittaa kun ei voi antaa toisen edes rauhassa hivellä. Olen vaimolle neuvonnut, että pliis kosketa selkäpuolelle ihan vapaasti. Mutta arvatkaapa kuunteleeko se? Ehei, aina vaan pitää etupuolelta koittaa.
Pitäiskö minunkin kokeilla tuota nyrkkipalautetta? Menisikö viesti perille?

[/quote]

Jos hän pitää sinua fyysisesti aloillaan ja jatkaa vain vaikka kuinka tosissasi huutaisit lopettamaan, ymmärtäisin humauttamisen jos se olisi ainoa keino saada tilanne lakkaamaan.

-kutitusta vihaava nainen