Osa kotiäideistä on vähemmän lastensa kanssa kuin työssäkäyvät äidit,

Mä luulen että en jaksakkaan tehdä tänään mitään kotitöitä, taidanpa ottaa kirjan käteen ja kahvikupin, sen jälkeen haen lapsen hoidosta ja lähdemme luistelemaan, otamme kuumaa mehua mukaan ja taidanpa leipoa vielä vaikka pullaa.



Jää sinä helisemään sinne lapsilaumasi kanssa kuskauksineen ja olemaan oikeasti äiti :)



Olet huvittava, hyvää päivänjatkoa sankarillista loppuelämää suurperheen oikeana äitinä.

Muutenkin tuo suomesi on heikkoa. Yritä lukea jotain tasokasta - ei siis sitä perinteistä Harlekiini-linjaasi - voit oppia samalla vähän parempaa kieltä!



En minä missään helise. Olen töissä. Minulla on oma firma ja tienaan hyvin ja saan toteuttaa itseäni täysillä. Myös tässä elämänvaiheessa.



Katsos, kun aivoilla varustetut ihmiset ei jää junnaamaan yhteen elämänvaiheeseen - tai käperry eläkeläiselämään vuosikymmeniä liian aikaisin, kuten sinä.

Meidän äiti oli kotiäiti myös. Äitiä tuskin näkyi, kun se teki pihahommia(lumenluonnit, haravoinnit, maalaaminen, ym.) ja sisähommia(ruoka, pyykit, siivoaminen) kuin myös sitten näperteli hyvin paljon omiaan. Neuloi, ompeli, teki ristipistoja ja huovutti. Leipoi myös tavattoman paljon. Koskaan ei ollut aikaa lapsille. Voitaisko pelata, saanko laittaa sun hiukset, leikitäänkö kauppaa, käydäänkö kävelemässä, kaikuivat tyhjille korville. Vastaus oli aina sama: "höh, no ei nyt, mulla on muuta tekemistä". Yksin kuljeskelin ulkona ja lojuin sängyssä "päikkäreillä", yleensä niitten aikaan äiti katsoi elokuvaa.



Kun isä tuli töistä niin sitten riehuttiin ja leikittiin. Kuin myös viikonloput tosiaan oli viikonloppuja, käytiin uimassa, syömässä ulkona, kaupungilla, makkaranpaistossa, eläinpuistossa jne.



Miettii vaan, että eikö äipänkin päivä ois voinu mennä kivemmin, jos sekin ois vaan vieny meidät siskon kanssa uimaan jne. Ajatteliko se oikeesti koskaan, että miten noloa, sanoa lapselle noin.