Minkä ikäisen ostit, tai ostitte oman asunnon tai talon?
Ollaan miehen kanssa mietitty omistusasunnon hankkimista, ollaan vähän päälle 20 molemmat :P ois kiva jos päästä vuokralta pois!
Kommentit (91)
Ostimme kerrostalokolmion, missä asuimme 3 vuotta ja tässä ajassa saimme sen maksettua. Sen jälkeen ostimme ok-talon.
Ja ite epäilen et mul ei ole ikinä varmaan varaa omaana suntoon... tosin asun Espoos, enkä kyl ainakaan vielä 5-10 vuoteen pois halua täältä. miten teillä on ollu niin nuorena varaa omaan asuntoon? Joillain jo 18v? Ite ens vuonna valmistun eli kunnon duuni on vasta 22vuotiaana, vielä menee varmaan vuosia et on raha edes omaan autoon, saati asuntoon...
käsirahan kun ostettiin yksiö v -79 - silloin se maksoi 60000 MK! No olihan se iso raha kun ruokaan meni 10 mk/pvä ja kuukausitulot oli jotain 2000mk. Minä olin lukiossa ja mies töissä, hissukseen makseltiin. Korko oli 16,5%...
Siksi oli pakko aloittaa pienimmästä ja halvimmasta mahdollisesta
Tykkään edelleen asua vuokralla, ikä 37.
25-vuotias olin, kun ostimme mieheni kanssa omakotitalon. Lapsia oli jo kolme ja tilaa tarvittiiin. Vielä asutaan samassa talossa ja ihan tyytyväisiä ollaan. Ei me ikuisesti tässä asuta, mutta ainakin nyt sen aikaa, kun lapset asuvat kotosalla.
1998 olin saanut edellisenä vuonna vakituisen työpaikan ja olin 27 vuotias, kun otimme 1976 rakennetun neukkukuution. 2002 myimme sen pois ja aloimme rakentamaan omakotitaloa, jossa asutaan edelleen.
Oltiin molemmat 27 kun ostettiin omakotitalo, asuttiin vuosi, laitettiin vuokralle, menittin miehen työn perässä mualla. Ostettiin sieltä maatila, oltiin siis 28, asuttiin 5 vuotta, myytiin osaksi remontoituna isolla voitolla pois. Maksettiin loppuun tuo ensimmäinen talo ja kaikki muutkin lainat. Työkuviot meni niin, että muuettiin takaisin alkuperäisen talon paikkakunnalle.
Nyt asutaan tuossa ekassa talossa ja on rempattu tästä ihan mahtava!
Aiemmin lainaa sai helpommin koko asunnon rahoittamiseksi. Yhteinen kolmio v. 2003 kun oltiin 26 v.
Olen 20v ja mies 23v ja ostimme alkuvuodesta omakotitalon :)
olin 21 vuotias kun ostin ensimmäisen kerrostalokaksioni!
Kyllä todella nuorena nykyisin vedetään velkaies niskaan. Vai oletteko te kaikki perineet rahat asuntoa varten? Minä olin muutamaa kuukautta vaille 40, kun allekirjoitin velkapaperit. Nyt olen jo ollut aika monta vuotta velaton, mutta kyllä sitä yksineläjänä oppi kääntämään ja vääntämään jokaisen markan, että sai rahat riittämään. Kyllä olin tyytyväinen, että olen syntynyt sukuun, jossa kädentaidot ovat periytyneet polvelta toiselle. Kenkiä en sentään tehnyt itse, mutta suunnilleen kaikkia vaatteita T-paidoista päällystakkeihin. Nyt eläkkeellä taidot on taas elvytettävä, sillä elintaso supistui selvästi työelämään verrattuna.
25-vuotiaana ostin kaksion Helsingin keskustasta. Ei ollut perintöä eikä säästöjä, eivätkä vanhemmat muuten auttaneet kuin takasivat sen osuuden mihin valtion takaus ja asunto itsessään eivät riittäneet. Olin silloin vielä täyspäiväinen opiskelija, mutta tein töitä sivussa niin paljon kuin vaan pystyin. Ihan hyvin pärjäsin; ei tullut olennaisesti kalliimmaksi kuin vuokralla asuminen samalla kadulla yksiössä.
27, koska piti säästää 10% asunnon arvosta ensin
19 ja 23, ostettiin kerrostalokolmio Helsingistä. Kumpikaan ei ole koskaan asunut vuokra-asunnossa ja kun yhteenmuuttoa suunniteltiin oli omistusasunnon ostaminen ainoa vaihtoehto meille. Vanhemmat auttoi lainan saamisessa.
"Olen 20v ja mies 23v ja ostimme alkuvuodesta omakotitalon :)"
Kirjoittaja ei kerro mistä ja millä hinnalla talo ostettiin. Siitä huolimatta ihmettelen tätä ja montaa muuta samanlaista vastausta. Miksi? Siksi, etten oikein ymmärrä miten näin nuorilla voi olla varaa omakotitalon ostoon siitä huolimatta, että nykyisin voi saada asunnon koko hinnan verran lainaa.
Olin 36 ja mies 38, kun ostettiin eka oma talo vuonna 2005. Ei ollut mitään säästöjä, vaan takaajien avulla saatiin laina.
Mä olin 33 ja mies 37.
Sitä ennen ei ollut täysin selvillä:
- kaupunki
- kumppani
- rivari vai okt
- työ (laajempi hakualue jos ei paikkakuntaa ole lyöty lukkoon)
Sopivan talon löytyminenkin vei toista vuotta, sitten kun päätös oli tehty.
Mutta eipä tästä enää ole tarvetta muuttaa kuin palvelutaloon/vanhainkotiin.