Mitä tekisit 15-vuotiaan tytön ylipainolle? (ov)

Meillä on siis perheessä ylipainoinen teini. Tyttö on ollut pienestä asti pulska ja asiaan on alettu kiinnittää huomiota jo monta vuotta sitten. Neuvolan ohjeilla saatiinkiin tyttö hoikistumaan kaksi vuotta sitten pituuskasvun ohella. Tytölle ei tuolloin vielä ole puhuttu laihduttamisesta tms. vaan asia hoidettiin pienillä muutoksilla ja kannustamalla hyvin mukavuudenhaluista tyttöä liikkumaan. Nyt paino on taas noussut pienen ajan sisällä monta kiloa. Vaatteita ostettaessa, täytyy aina ostaa yhä suurempia. Tietty normaaliakin, että tyttö kasvaa mutta kaikki 'kasvu' vaan tulee lantiolle ja vatsan seudulle :(. Tyttö sanoo itsekin, ettei halua tulla lihavaksi mutta teot eivät ole ollenkaan suhteessa tähän toiveeseen! Liikuntaa tyttö ei harrasta ollenkaan, jos siksi ei lasketa päivittäisiä kävelyjä lähikauppaan herkkuostoksille. Kotona ei voi olla mitään herkkuja, koska tyttö syö kaiken 'salaa'. Kiva olisi esim. vkonloppuna joskus leipoa jotain mutta tytön takia ei huvita, koska tietää hänen saaneen muutenkin jo ihan liikaa energiaa. Vieraiden jälkeen pitää kaikki keksi ym. rippeet heittää salaa pois, ellei halua tytön niitä syövän. Meillä on myös kaksi nuorempaa lasta, joilla ei paino-ongelmia ole. Paremminkin menevät miinuskäyrillä samoin kuin minä ja mieskin. Nuoremmilla lapsilla on paljon harrastuksia kuin myös me vanhemmat ollaan liikunnallisesti aktiivisia. Aikaisrmmin ajattelinkin, että esikoinen myös jossain vaiheessa 'omii' perheen yhteiset tavat mutta tilanne menee siis vaan pahempaan suuntaan. Nyt olenkin yrittänyt kannustaa tyttöä liikkumaan sekä löytämään jonkun harrastuksen. Ollaan myös luvattu kuljettaa ja maksaa, mikäli harrastus on kallis tai pitkän matkan päässä. Olen myös sanonut, että painonnousun takia ei karkkia voi vetää samaan tahtiin ja liikuntaa pitää olla. Ehkä väärin mutta en kyllä suostu vierestä katsomaan, kun tyttö pilaa tulevaisuuttaan! Nyt tyttö sanoikin, että sanominen ärsyttää häntä. Mutta mitä mun sitten pitäisi tehdä? Kertokaas te!

Sanomisella ja asiaan negatiivisesti puuttumisella sä et saa aikaan kuin sen, että lapsi menettää itsetuntonsa, ei tunne itseään hyväksytyksi, todennäköisesti kehittää itselleen syömishäiriön ( ellei hänellä jo ole sellainen, esim. BED), ja se olet lopulta SINÄ joka sen tytön tulevaisuutta tuhoat, ei lapsi itse. Mä olen ollut nuorena lihava, ja vieläpä finnejä piisasi, ja ai että se risoi äitiäni. Sain kuulla siitä jatkuvasti, ja tiedätkö ap. ihan kuten sinunkin tyttäresi, minäkin yritin. Mutta kun se ei vaan ole joillekin todellakaan helppoa. Se mitä mä olisin kaivannut, olisi ollut rakkaus ja hyväksyntä. Ihan kiva, että olette luvanneet tyttärelle harrastuksen ja kuljetukset, mutta se ei selvästikään häntä kiinnosta. Joten antakaa olla. Auttakaa tyttöä sen sijaan löytämään sellaisia asioita ja harrastuksia, jotka häntä kiinnostaa. Te yritätte nyt pakottaa häntä elämään sellaista elämää, joka TEILLE sopii. Se sama ei kenties ole teidän tyttärellenne se oikea tapa. Niin ja minä olin siis lihava lapsi ja nuori, ja nyt olen lihava 33-v nainen. Mun mielestä on äärimmäisen loukkaavaa, että sinä selität, että olen jollain tavalla pilannut elämäni. Millä oikeudella selität sellaista ja väität niin tyttärellesikin? Miksi yrität ehdoin tahdoin opettaa tytärtäsi huomaamattomaksi ja häpeämään itseään? Samaa yritti äitini minulle, mutta kas, en suostunut. Ja olen aina pärjännyt elämässäni loistavasti, ihan muilla avuilla kuin ulkoisilla. Mulla on aina ollut tarpeeksi miesseuraa ja viimeiset 10 v olen ollut naimisissa, mulla on kolme lasta ja just sain töissäkin ylennyksen. Kerro mulle nyt vielä, että miten se elämä on ollut pilalla? Mene ap itseesi, ja lopeta se lapsesi kiusaaminen.

Hyvään vanhemmuuteen ei kuulu se, että luovuttaa ja sanoo, että ok ole oma itsesi. Kyllä siinä osallistuu lapsen tulevaisuuden hankaloittaiseen jos vain luovuttaa ettei toiselle tule paha mieli?

Vanhempien velvollisuus on tehdä kaikkensa, jotta lapsi saa mahdollisimman hyvät eväät tulevaisuudelleen.

ap ei kiusaa lastaan vaan välittää hänestä. Elämä normaalipianoisena ON laadukkaampaa.

58kg/164cm. EI MITÄÄN TEKEMISTÄ YLIPAINON KANSSA!!!! NORMAALI, NORMAALI, NORMAALI, VAIKKA OIS USEAMPI KILO LISÄÄKIN TULLUT! M E N E H O I T O O N!!!!!!!

OLET SINÄ AP HELVETIN SAIRAS IHMINEN.



TERVEYSKIRJASTON LÄÄKÄRISIVUSTON PAINOINDEKSILASKURI ANTAA VASTAUKSEN, ETTÄ LAPSESI ON NORMAALIPAINOINEN. JA JOS MITAT OVAT 164/58, HÄN EI OLE LIHAVA. TEET LAPSESTASI SAIRAAN JA ANOREKTIKON TUOLLA TOUHULLA. ITSE OLIN 15 V. 164/55 JA OLIN NORMAALIN HOIKKA, MINKÄ KUVISTAKIN NÄKEE JA TERKKA KEHUI, ETTÄ SOPUSUHTAINEN.



MIKSI HAUKUT LASTASI LIHAVAKSI? KUN LASKURIKIN NÄYTTÄÄ(MYÖS LASTEN JA NUORTEN) ETTÄ LAPSESI ON NORMAALIPAINOINEN. JUMALAUTA ETTÄ OLET SAIRAS!!!!!!!!!!!!!!! SÄÄLIN LASTASI.

Jos et, lopeta tai tyttösi sairastuu kohta vakavasti. Hae apua tuohon sairauteesi, että haluat tytöstäsi anorektikon. Hän ei ole lihava, ei minkään laskurin mukaan. Hän on normaalipainoinen.

lasten ja nuorten painoindeksilaskuri sanoo näin



Aikuista vastaava painoindeksi on noin 22.3 kg/m2.



Lapsi on normaalipainoinen.



Tämän lapsen normaalipainon alue on 44.3 - 65.5 kg.



ELI EI OLE YLIPAINOA, EI LÄHELLÄKÄÄN!!!!!!!!!!!!!!!!!!



Ap on joku sairas lapsensa nälkiinnyttäjä

Meillä on siis perheessä ylipainoinen teini. Tyttö on ollut pienestä asti pulska ja asiaan on alettu kiinnittää huomiota jo monta vuotta sitten. Neuvolan ohjeilla saatiinkiin tyttö hoikistumaan kaksi vuotta sitten pituuskasvun ohella. Tytölle ei tuolloin vielä ole puhuttu laihduttamisesta tms. vaan asia hoidettiin pienillä muutoksilla ja kannustamalla hyvin mukavuudenhaluista tyttöä liikkumaan. Nyt paino on taas noussut pienen ajan sisällä monta kiloa. Vaatteita ostettaessa, täytyy aina ostaa yhä suurempia. Tietty normaaliakin, että tyttö kasvaa mutta kaikki 'kasvu' vaan tulee lantiolle ja vatsan seudulle :(. Tyttö sanoo itsekin, ettei halua tulla lihavaksi mutta teot eivät ole ollenkaan suhteessa tähän toiveeseen! Liikuntaa tyttö ei harrasta ollenkaan, jos siksi ei lasketa päivittäisiä kävelyjä lähikauppaan herkkuostoksille. Kotona ei voi olla mitään herkkuja, koska tyttö syö kaiken 'salaa'. Kiva olisi esim. vkonloppuna joskus leipoa jotain mutta tytön takia ei huvita, koska tietää hänen saaneen muutenkin jo ihan liikaa energiaa. Vieraiden jälkeen pitää kaikki keksi ym. rippeet heittää salaa pois, ellei halua tytön niitä syövän. Meillä on myös kaksi nuorempaa lasta, joilla ei paino-ongelmia ole. Paremminkin menevät miinuskäyrillä samoin kuin minä ja mieskin. Nuoremmilla lapsilla on paljon harrastuksia kuin myös me vanhemmat ollaan liikunnallisesti aktiivisia. Aikaisrmmin ajattelinkin, että esikoinen myös jossain vaiheessa 'omii' perheen yhteiset tavat mutta tilanne menee siis vaan pahempaan suuntaan. Nyt olenkin yrittänyt kannustaa tyttöä liikkumaan sekä löytämään jonkun harrastuksen. Ollaan myös luvattu kuljettaa ja maksaa, mikäli harrastus on kallis tai pitkän matkan päässä. Olen myös sanonut, että painonnousun takia ei karkkia voi vetää samaan tahtiin ja liikuntaa pitää olla. Ehkä väärin mutta en kyllä suostu vierestä katsomaan, kun tyttö pilaa tulevaisuuttaan! Nyt tyttö sanoikin, että sanominen ärsyttää häntä. Mutta mitä mun sitten pitäisi tehdä? Kertokaas te!

Sanomisella ja asiaan negatiivisesti puuttumisella sä et saa aikaan kuin sen, että lapsi menettää itsetuntonsa, ei tunne itseään hyväksytyksi, todennäköisesti kehittää itselleen syömishäiriön ( ellei hänellä jo ole sellainen, esim. BED), ja se olet lopulta SINÄ joka sen tytön tulevaisuutta tuhoat, ei lapsi itse. Mä olen ollut nuorena lihava, ja vieläpä finnejä piisasi, ja ai että se risoi äitiäni. Sain kuulla siitä jatkuvasti, ja tiedätkö ap. ihan kuten sinunkin tyttäresi, minäkin yritin. Mutta kun se ei vaan ole joillekin todellakaan helppoa. Se mitä mä olisin kaivannut, olisi ollut rakkaus ja hyväksyntä. Ihan kiva, että olette luvanneet tyttärelle harrastuksen ja kuljetukset, mutta se ei selvästikään häntä kiinnosta. Joten antakaa olla. Auttakaa tyttöä sen sijaan löytämään sellaisia asioita ja harrastuksia, jotka häntä kiinnostaa. Te yritätte nyt pakottaa häntä elämään sellaista elämää, joka TEILLE sopii. Se sama ei kenties ole teidän tyttärellenne se oikea tapa. Niin ja minä olin siis lihava lapsi ja nuori, ja nyt olen lihava 33-v nainen. Mun mielestä on äärimmäisen loukkaavaa, että sinä selität, että olen jollain tavalla pilannut elämäni. Millä oikeudella selität sellaista ja väität niin tyttärellesikin? Miksi yrität ehdoin tahdoin opettaa tytärtäsi huomaamattomaksi ja häpeämään itseään? Samaa yritti äitini minulle, mutta kas, en suostunut. Ja olen aina pärjännyt elämässäni loistavasti, ihan muilla avuilla kuin ulkoisilla. Mulla on aina ollut tarpeeksi miesseuraa ja viimeiset 10 v olen ollut naimisissa, mulla on kolme lasta ja just sain töissäkin ylennyksen. Kerro mulle nyt vielä, että miten se elämä on ollut pilalla? Mene ap itseesi, ja lopeta se lapsesi kiusaaminen.

Hyvään vanhemmuuteen ei kuulu se, että luovuttaa ja sanoo, että ok ole oma itsesi. Kyllä siinä osallistuu lapsen tulevaisuuden hankaloittaiseen jos vain luovuttaa ettei toiselle tule paha mieli? Vanhempien velvollisuus on tehdä kaikkensa, jotta lapsi saa mahdollisimman hyvät eväät tulevaisuudelleen. ap ei kiusaa lastaan vaan välittää hänestä. Elämä normaalipianoisena ON laadukkaampaa.

Kiitos tästä! Olen siis myös itse ollut elämäni aikana 25kg painavampi. Paino ei varsinaisesti vaivannut mieltäni. Ajattelin tuolloin omaavani hyvän itsetunnon ja olevani elämääni tyytyväinen ylipainosta huolimatta. Laihtumisen jälkeen olen kuitenkin tajunnut, ettei noin ollut. Nyt en enää mistään hinnasta halua tehdä itselleni sellaista karhunpalvelusta, että antaisin painoni nousta tästä nykyisestä.

No, kuten jo kirjoitinkin, teinille liikkumista ja kunnon ruokavaliota on markkinoitu terveydellisistä syistä. On kerrottu, että terveellisiä elintapoja tulisi noudattaa, jotta pysyy terveenä, jaksaa läksyt ja mieli pysyy virkeänä ja iloisena. On myös kerrottu, että ne laihat tytöt, jotka "markkinoi" itseään parempina ihmisinä, eivät sitä välttämättä ole. Ulkonäköpaineita tuskin tässä yhteiskunnassa enää kukaan pystyy välttämään mutta kotona niitä emme tytölle tule luomaan.

ap

ap

ap

ls puuttuu asiaan, ap:han ajaa lapsensa takuuvarmasti anoreksian partaalle. Tyttö vaikuttaa jo nyt masentuneelta, eikä ihme. Hänelle paasataan painosta, vaikka on TÄYSIN NORMAALIPAINOINEN.

lasten ja nuorten painoindeksilaskuri näyttää teinisi olevan TÄYSIN NORMAALIPAINOINEN? Oletko niin sairas, että jankutat vain tätä asiaa, vaikka lääkärisivuston painoindeksilaskurin mukaan lapsellasi EI_OLE_YLIPAINOA LAINKAAN. Hän saisi painaa 65.5 kg ja olisi vielä normaalipainon rajoissa. Nyt hän painaa 58 kiloa ja on sopusuhtaisen normaalipainoinen. Oletko mieleltäsi ihan terve? Haluat lapsellesi anoreksian, niinkö?

Vielä ilmoituksia tehtailemaan..

Eikö kukaan tuossa normaalipainovouhkaamisessa huomannut, että likka on kerännyt 8 kiloa lyhyessä ajassa?

Kolme syytä puuttua painoon:

1. sitä on liikaa

2. se ei nouse

3. se nousee paljon lyhyessä ajassa



ap on hyvä ja sulkee koneen, näistä todennäköisesti omaa ylipainoaan selittelevistä ihmisitä tulee vain pahamieli.

Ap, olet varmaankin oikeassa huolesi kanssa, jos painon nousu on tapahtunut lyhyessä ajassa. Mutta siitä huolimatta ole kiltti ja tee tyttärellesi palvelus: älä kiinnitä asiaan liikaa huomiota!



Vaikka huomioit ketjuun kirjoittaneiden teininä ylipainoisten ja vanhempien painostusta kokeneiden olevan edelleen ylipainoisia, oletko ajatellut, että sillä voisi olla jotakin tekemistä sen vanhempien painostuksen kanssa?



Esinnäkin, tyttäresi ei ole ylipainoinen noilla mitoilla. Toiseksi, hän saa mitä suurimmalla todennäköisyydellä jonkinasteisia traumoja siitä, että häntä ei hyväksytä sellaisena kuin hän on. Kolmanneksi, oletko tullut ajatelleeksi, että tuohon kodin ulkona tapahtuvaan syömiseen voisi olla syynä se, että kotona ollaan niin pirun tiukkoja herkkujenkin terveellisyydestä?



Itse olen huomannut pienten lasten kohdalla sellaisen jutun, että esim. lastenkutsuilla eniten herkkuja ahmivat, suorastaan kaksin käsin kauhovat, ne lapset, joilla eletään ääriterveellisesti kotona.



Olen myös painoterrorin uhri. Olin teininä ihan normaalipainoinen, ehkä hiukan lähempänä ylipainoa kuin alipainoa, en mikään superhoikka, mutta terve ja sopiva. Siitä huolimatta kuulin kotona jatkuvasti syömisestäni, päivittäin huomauteltiin kuinka söin liikaa. Syömiäni leipäviipaleita laskettiin ja sanottiin, että ethän sinä noin paljon tarvitse, jne. En syönyt liikaa, en ahminut herkkuja, mutta silti ohdeltiin noin. Edelleen, vaikka ole yli 40v, isäni huomauttelee syömisistäni! Tosin nyt siihen on syytäkin, sillä olen ylipainoinen. Ja uskon aivan tosissani siihen, että painonnousun syy kohdallani oli siinä, että kun lähdin opiskelemaan, kukaan ei enää vahtinut syömisiäni ja lopultakin sain herkutella mielin määrin, syödä niin paljon leipää kuin halusin. Vähemmästäkin syöminen riistäytyy käsistä!



Olisiko ap aika hellittää hieman, antaa tytölle mahdollisuus herkutella kotona enemmän (jolloin pääsisit kuitenkin vaikuttamaan siihen, millä herkuttelee) ja kehua tyttöä ihan sellaisenaan! Lopeta painostus liikkumiseen, lopeta syömisen kyttääminen!

Kiva tietää, että minä 164cm&58kg olen myös ylipainoinen :--) Vaikka mielestäni oon kyllä hoikka (mitä nyt raskaudesta ylimäärästä ihoa vatsalla), just tänään katoin peilistä itteäni ja olin pitkästä aikaa sitä mieltä rehellisesti tyytyväinen! Nyt täällä väitetään, että mun mitoilla voi muka olla ylipainonen, vaikka rasva oliskin jakautunu eri tavalla ja oliskin eri tyyppinen kroppa.

Voiko olla että ei ole lihava, mutta oma ihanteesi on väärä?

Sokeripommi-kirja, sillä sokeriin voi todellakin olla riippuvainen.

tämän yhden kerran tästä asiasta:



Jos jaksaisi lukea koko ketjun, olisi kaikille varmasti selvinnyt, että tästä asiasta (mm. hurja painonnousu lyhyessä ajassa, epäterveelliset valinnat, liikkumattomuus, käytännössä kaiken rasvan kertyminen vatsan seudulle, riski tulla reilusti ylipainoiseksi) oli lisäksi huolestunut myös tytön kouluterveydenhoitaja, en yksin minä ja mieheni. Mukaan voi varmaan myös lukea ne kaikki sukulaiset (mm. isovanhemmat ja kummit), jotka ovat asiaan kiinnittäneet huomiota.



Tuo BMI on aika suhteellinen käsite silloin, kun tiedossa on ainoastaan henkilön pituus ja paino. Ammattilaiset eivät esim. koskaan käytä BMI:tä yksin määrittämään henkilön kehon koostumusta tai ravitsemuksellista tilaa. Aina mietitään myös mm. sitä, miltä henkilö silmällä näyttää, mitataan lantion ja vyötärön suhdetta (mitä ei nyt tulisi edes mieleen omalta tytöltä mitata!) yms. menetelmiä. Siksipä en nyt jaksa ottaa kantaa ihan jokaiseen suht. epäkypsään kommenttiin, mikä tästä asiasta on tullut (+ että en onneksi ehdi ihan 24/7 tällä palstalla päivystääkään kommentteihin vastaamassa).



Ja sekin on täysi fakta, että jotain tälle kasvavalle ylipaino-ongelmalle on todellakin tehtävä! Se, että asiaan osaavasti ja asiantuntijoiden opastuksella (mitä myös me olemme saaneet jo neuvolassa) puututaan, ei todellakaan aiheuta anoreksiaa kaikissa tapauksissa. Anoreksian taustalla on aika monta muutakin tekijää, jotka sairauden puhkeamiseen vaikuttavat. Ihan kaikki teinit eivät myöskään ole masentuneita, kuten monet tässäkin ketjussa diagnosoivat. Masennus vaan tuntuu olevan yksi 'muotidiagnooseista' nyky-yhteiskunnassa, jonka avulla voi helposti vähän kuka tahansa perustella laiskuutensa, ylipainonsa, saamattomuutensa tms. Muna vai kana-ilmiötä kannattaisi siinäkin asiassa miettiä vähän tarkemmin...



Ja joo, tähän nyt ei tarvii käydä HUUTAMAAN, että aliarvioin masennukseen ja anoreksiaan sairastuneita. Uskon (ja tiedän) kyllä, että ihan oikeasti sairaitakin tässä yhteiskunnassa on.



ap

Lapsesi on normaalipainoinen. Sinä olet sairas!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Veikkaisin, että lapsellasi on jotain psyykkistä ongelmaa, teinit kun ovat laihoja elleivät ahmi (pituuskasvu kuittaa turhat kalorit). Itse tiedän tämän koska aloin ahmia sairaalloisesti n. 16-vuotiaana.

Oletko jutellut asiasta lapsesi kanssa?

Vielä ilmoituksia tehtailemaan..

Eikö kukaan tuossa normaalipainovouhkaamisessa huomannut, että likka on kerännyt 8 kiloa lyhyessä ajassa?

Kolme syytä puuttua painoon:

1. sitä on liikaa

2. se ei nouse

3. se nousee paljon lyhyessä ajassa

ap on hyvä ja sulkee koneen, näistä todennäköisesti omaa ylipainoaan selittelevistä ihmisitä tulee vain pahamieli.

töissä sairaanhoitajana ja minun hälytyskelloni soivat ap:n jutuista. Olen huolissani tytön puolesta. Suuri riski sairastua anoreksiaan, jos nuorella on tuollainen äiti. Tämä on ikävä fakta. Tuo "ilmoitus lähti" viesti oli kait vitsi joltakin, mutta kyllä minä olen syvästi huolissani ap:n tyttärestä. Riski anoreksiaan on suuri. Kehoittaisin ap:ta hakemaan apua itselleen ja lapselleen. Lastensuojeluun voi soittaa tai ottaa yhteyttä nuorisopsykiatriaan.

Tytön mitat on 164cm ja 58kg. Paino on viimeisen vuoden aikana noussut 8kg ja on edelleen nousussa. Terveydellisessä mielessä eniten huolestuttaa painon kertyminen vyötärön ja vatsan seudulle. Miehen puolelta kun on tosi suuri riski esim. tyypin 2 diabetekseen. Kouluterkka oli myös kiinnittänyt huomiota tähän vatsa-asiaan.

ap

Miten terkka kiinnittänyt huomiota? Selkä notkolla?

Kouluterkka siis sanoi, että nähdessään tytön vastaanotolla hän mietti, että tytöllä on iso paino-ongelma juurikin siksi, että vatsa on niin massiivinen. Oli sitten yllättynyt mitat otettuaan, että pituus-painosuhde ei ollut tuon pahempi. Ja tuo paino on siis syksyltä. Olen vakuuttunut, että jos tyttö kävisi vaa'alla nyt, niin painoa on tullut 3-4kg lisää tuon ja erit. joulun aikana. Ainakin, kun ostettiin nyt uusia housuja, niin oli taas otettava uusi tuumakoko. Ennen joulua meni vielä 29/32, nyt piti ottaa 31/32. Ja saman 'putiikin' housuista kyse eli ihan hirveesti nuo koot ei varmaan heitä housujen välillä.

ap

monissakin vaatekaupoissa. Juuri juttelin Lindexin myyjän kanssa kuinka heidän perusfarkkumallistonsa oli uudistunut ja koot heittää kahdella. Hän itse , aikuinen nainen, paino samassa kuin ennenkin oli kokeillut housmalliston läpi, koska oli tullut asiakkailta ihmettelyä.

Muutenkin ne vaatteet tehdään mikä missäkin ja koot vaihtelee sen mukaan.

Toisekseen, teini-ikäiset tytöt hieman pyöristyy, kun naiseksi kasvavat. Lantio levenee luonnostaan. Ja toinen mikä muokkaa nykytyttöjen vartaloa on noi housumallit. Niin se vaan on.

Ja lapsesi ei tosiaan ole lihava lainkaan.

Tarjoa terveellistä tasapainoista syötävää, opeta syömään suht säännöllisesti, niin ei tee mieli napostella turhaan karkkeja, sipsejä tai muuta.

Mielummin pari kotipullaa maitolasin kera, kuin pussillinen salaa syötyjä karkkeja. Mieli kun varmaan herkkujakin tekee, jos ei niitä koskaan ole ja vieraiden jäljiltäkin heität roskiin.

Terveellisempiäkin makeita voi tehdä itse, kevyttä marjarahkaa, lettuja tai pannaria, joiden taikinaan lisäät muutakin kuin vehnäjauhoja. smoothieita hedelmistä ja marjoista jne

Veikkaisin, että lapsellasi on jotain psyykkistä ongelmaa, teinit kun ovat laihoja elleivät ahmi (pituuskasvu kuittaa turhat kalorit). Itse tiedän tämän koska aloin ahmia sairaalloisesti n. 16-vuotiaana.

Oletko jutellut asiasta lapsesi kanssa?

joten tuskin ahmii. Voi luoja teitä hulluja. Lisäksi monelle pituuskasvu päättynyt jo vuosia sitten, jos kyseessä on 15 v. Itse olin aikuispituudessani jo 12 vuotiaana.

Ap:n tytär on täysin normaalipainoinen ja sönkötys, ettei bmi kerro mitään, niin juuri tuli julkaisu, että se on hyvä käyttää nykyisin lapsen ja nuoren painoarviointiin, paljon parempi kuin kasvukäyrät, itse asiassa lasten ja nuorten bmi tulee korvaamaan kasvukäyrät. En ymmärrä, miksi jankutat tätä asiaa, koska tyttäresi paino on normaali ja sinä jankutat ylipainosta. Vaikutat erittäin häiriintyneeltä ihmiseltä.