Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mua oikeasti ahdistaa tämä lasten jatkuva vertailu :( ystävä pitää itseään erinomaisena äitinä koska
23.01.2012 |
hänen lapsensa on oppinut aikaisin puhumaan sujuvasti, vaippa on jäänyt pois varhain jne. En voi sille mitään, että tämä ärsyttää itseäni suunnattomasti, kun itsellä se tilanne, että lapsi ei edelleen puhu paljon (2,5v) ja vaipasta ei ole vielä luovuttu ja aamuisin vaippa onkin aina painava pissasta.
Joskus kaveri on lipsauttanut, että pitää näitä asioita omana ansionaan. Mun mielestä tällainen on käsittämätöntä! Meillä(kin) jutellaan ja luetaan lapselle ja ollaan läsnä, milläs minä lapsen puhetta vauhditan?? Omaan tahtiinsa jokainen kehittyy, ja lapsi ymmärtää kaiken joten sellaisesta ei ole kyse.
Miksi lasten tekemisillä pitää kilpailla niin paljon - kuka muistaa vähän ajan päästä koska villepekka oppi kuivaksi tai puhumaan 3-sanaisia lauseita??
Kommentit (44)
Esikoinen oppi puhumaan todella varhain. Yksivuotispäivänä sanavarasto oli kymmeniä sanoja, puolitoistavuotiaana puhui pitkiä täydellisiä lauseita ja järkeviä juttuja.
Kakkonen oppi normaaliin aikaan. 1,5-vuotiaana pari sanaa peräkkäin, pitkiä lauseita 2v. ylöspäin.
Kolmonen ei oppinutkaan puhumaan, kun olisi pitänyt. Vielä 2-vuotiaana puhui tavuilla. Kertovaa lasepuhetta alkoi tulla kunnolla vasta lähellä 3v. syntymäpäivää.
Nelonen on nyt 6kk ja on sanonut muutamana päivänä "äiti" ;-)
Ihan samalla tavalla ollaan kaikille puhuttu - tuolle superaikaiselle "lapsinerolle" ja tuolle viivästyneen puheenkehityksen tapaukselle...
Tiesitkö ap että siihen voi vanhemmat vaikuttaa, ei tietysti täysin, mutta sitä voi vahvistaa. Lue paljon, keskustelel palsen kanssa, kysele, tarjoa monipuolista puhetta, elehdi, pura kuvat sanoiksi.
Jos 2,5 vuotias edelleen puhuu vähän, on syytä alkaa kiinnittämään puhene kehitykseen huomiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on myös ystävä, jonka lapset ovat aina paljon taitavampia ja pätevämpiä kuin muiden. Pari lasta meillä on aika samanikäisiä (heillä vähän nuorempia) ja aina jos kerroin iloissani (lasten vauva- ja taaperoaikana) jostain uudesta taidosta (meillä esikoinen kehittyi motorisesti tosi hitaasti ja siksi olin ihan intona, kun seuraavat oppivat ihan normisti), niin sieltä tuli aina, että jaa, meillä tuota on tehty jo ainakin pari viikkoa...
että voin tukea lasta puheen kehityksessä ;D Mitenkäs se teidän oma luetunymmärtämisenne laita olikaan...? Kirjoitin jo aloitusviestissä, että lapselle puhutaan ja luetaan paljon. Veikkaisin että enemmän kuin keskimäärin, sillä olemme aikamoisia kirjatoukkia - ei kuitekaan niin paljon, että asia olisi joku väkisintyrkytetty mörkö.
Lapsi ääntää usein sanoja väärin ja lyhentelee niitä, esim. banaani on pana, imuri immi jne. Korjaan aina sanan oikeassa äänneasussaan lauseen sisällä, esim. joo syödään vaan banaania.
Mutta tätähän se on; hitaammin kehittyvien lasten äidit ovat niitä huonompia, jotka eivät edes hoksaa lapselleen lukea tai nimetä vaatteita pukiessa ;D
ap
Ei kande välittää, ei tosiaan ole oikeasti merkitystä koska oppii puhumaan. Sittenkun oppii niin välillä toivoisi että olisi joskus hiljaakin! :D
ja tämä vertailu ei muuten lopu vauvaikään voin sanoa kokemuksesta! Sitten kun on koulussa vertaillaan kuka oppi lukemaan ensin, kuka sai parhaat arvosanat, kellä on eniten kaverieta jne. Ja aikuisena kellä on niin mukava puoliso ja hyvä ammatti jne. Aina ne vanhemmat vertilevat omia lapsiaan toisiin. Varsinkin jos on tarvetta pönkittää omaa itsetuntoa! Yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos!! Hyvä oppia tämä ajoissa.
muistaa aina kauhistella tasiasta keskikäyrää kasvavien lasten "pyöreitä poskia" ja painavuutta, rotevuutta ja milloin mitäkin "kun oma on niin sirppana"..
eräs mamma "kilpailee" sillä, että hänen vauvansa on pienikokoisin :D "on niin sirppana" Juu, onhan se kun muija veti röökiä koko raskausajan...
ONko toi painovertailukin mennyt jo tuohon suuntaan? Tervetuloa terve itsetunto ja vaan jokunen syömishäiriö teinitytöt kun jo vauvana pitää tytön olla hentoinen ja sirppana! Enne on vsuvojen pitänyt olla pulskia ja pyöreitä, että on terveen näkösiä. Ja mulla on reilun vuoden ikäinen tyttö, onneksi oikein reipas ja sopusuhtainen, vauvanpyöreällä masulla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yhden meidän lasten kaverin mummo. Osuttiin yhtä aikaa leikkipuistoon ja hän hehkutti lapsenlapsensa vaipattomuudesta ja vilkuili vihjaillen meidän kuopusta (puolisen vuotta nuorempi kuin tää superlapsenlapsi).
Siinä sitten aikamme leikittiin, lapsenlapsi laski liukkari mekossa ja pikkareissa - ja liukumäkeen jäi kakkarantu, kun lapsi olikin kakannut housuun.
Tuli mummille kiire kotiin!
Meillä on neljä lasta. Jokainen on kehittynyt omassa tahdissaan, eikä lopputulos ole ollut pääteltävissä taaperoiän tilanteesta. Älä rupea ajattelemaan lapsestasi, että hän on jotenkin huonompi. Ennustukset toteuttavat itseään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
normaaliaikoina. Jopa lukemaan ja kirjoittamaan aiemmin kuin monella muulla ja koulukin menee todella hyvin. Joten ei siitä olisi kiinni.
Mutta en jaksa sitä vertailua koko aikaa. Kun minun NikoPetteri on kakannut pottaan niin ja näin aikaisin ja minun NikoPetterillä on keskiarvo 8.9 jne...
Olen alkanut vältellä tällaisia ihmisiä. Ei vain jaksa.
ei ole muuta sisältöä elämässä kuin ne mukulat ja jollakin täytyy päästä pätemään.
Tuon takia en ole kuin kahden äiti-ihmisen kanssa tekemisissä. En vain jaksa.
Tytöillä puhe kehittyy varhemmin keskimäärin. On toki hyvä lukea lapselle ja jutella tämän kanssa, mutta geneettinen tahti määrää paljon. Lapsi, joka puhuu epäselvästi 4-vuotiaana, voi olla silti kielellisesti ja muilla tavoilla lahjakas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hohhoijaa, meillä yhdellä lapsella oli puheenkehityksen viivästymää. Ihan samalla tavalla puhuttiin ja luettiin kuin muillekin lapsille.
Ehkä kuule syy voi olla jossain muussa kuin siinä, että aikaisin puhumaan oppineiden äidit olisi jotenkin paremmin opettaneet lapsensa puhumaan.
Tiesitkö ap että siihen voi vanhemmat vaikuttaa, ei tietysti täysin, mutta sitä voi vahvistaa. Lue paljon, keskustelel palsen kanssa, kysele, tarjoa monipuolista puhetta, elehdi, pura kuvat sanoiksi.
Jos 2,5 vuotias edelleen puhuu vähän, on syytä alkaa kiinnittämään puhene kehitykseen huomiota.
siinä otetaan kunniaan asioista jotka lapsi tekee itse. Onnea vaan.
Yleensä kun niitä lapsia siunaantuu enemmän, huomataan sitten että eihän nämä samankaan perheen lapset opi samoja asioita saman ikäisinä. Vaikka kasvatus tuskin niin paljon eroaa.
Tosi pelottava trendi tuo tyttöjen pienuuden hehkuttaminen. Mulla on kolmas lapsi ihan kirppu. Itse toivoisin, että kasvaisi ja "vahvistuisi", pahalta näyttää liian laiha lapsi. Mutta oma äitini kehuu kaikille että kuika se meidän x.. on niin siro!
Ihme ettei allekirjoittaneella ole syömishäiriötä kun samaa paskaa on jo itselle tuputettu. Itsetunnossa kyllä näkyy, ja nuorella aikuisiällä johtanut kaikenlaiseen edesvastuttomaan toilailuun :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuule kyllä ne kaikki lapset puhuu jossain vaiheessa.
Mua jopa ammattilaiset ovat syyllistäneet.
Rupesin nokkavaksi ja kerroin heille, että kuulutaan 4 kirjakerhoon.
Nyt lapset 8v. ja 10v.
Kummatkin puhuu ja toisella lievä kehitysvamma ja toisella kapea-alainen dysfasia, joka enään näkyy ohjeiden ymmärtämisessä ja keskittymisessä.
Edelleen luen lapsille ääneen, koska haluan sen tehdä. Niin ihana yhteinen hetki.
Sitten kun lapset aloittaa koulun niin toi vertailu siirtyy siihen kuka on hyvä koulussa ja kuka ei.
Tosin monet äidit rauhoittuu jo tossa vaiheessa.
Musta taaperoiden äidit on monella tapaa ihan ylirasittavia.
Paras tapa on vältellä tällaista äiti ihmistä.
Itse viihdyn hyvin vanhusten kanssa ja äitejen joiden lapset on jo aikuisia tai teinejä.
siis paljon muutakin, pahempaa ja häiriintyneempää on äitini minusta sanonut kun olin pieni. Tyttärentytär on siro, mutta minä olin jotain jopa av.lla painokelvotonta jo ala-asteella :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ystäväni perhettä eikä siellä yhtään jouduteta lasten kehitystä PAITSI sylissä pidetään valtavan paljon ja tisua annetaan aina kun halutaan tonne parivuotiaaksi asti!!! Päiväunet lapsi ottaa millon lystää ja nukkuu jotain tunnin tirsoja.
Perheessä on monta lasta ja vanhin 12 v. Lapset ovat todella hyväkäytöksisiä ja älykkäitä suorastaan miellyttäviä. Ikinä en ole nähnyt lasten tappelevan tai riitelevän keskenään. Mitä sanotte??? Itsekin olen ällikällä lyöty.
Perheessä ei isä tai äitikään riitele saatikka haistattele toisilleen tai korota muuten vaan ääntä. Olisko tuo vanhempien esimerkki?
Omista lapsistani yksi puhui lauseita alta vuoden ja muut 2-vuotiaana silti yliopiston ovet avautuivat varsin helposti:))
Ajattelisin niin, että lukemalla ja juttelemalla paljon lapsi oppii omaan tahtiinsa. Pitkässä juoksussaa ei ole mitään merkitystä sillä oppiiko puhumaan yksi tai kaksi-vuotiaana.
On kolme poikaa. Miehen siskolla kaksi. Tuo sisko tulee aina vahtimaan ,kun vaihdan vauvalle vaippaa ja kauhistelee, onko sillä noin pieni pippeli? Jokaisen vauvani kohdalla sama juttu. Kun heidän pojillaan on ollut jo vauvana valtavat meisselit.
Ihan hirveää. Ehkä poikalapsista johtuen lapsen iso koko ja paino on myös eduksi, laihoja kauhistellaan.
Siis aina. Heikko itsetunto, eikä muuta elämänsisältöä.
Nyt kuopuksellani on nuori ja kunnianhimoinen eskarimaikka, joka on SUPERRASITTAVA tässä suhteessa! Hän luulee, että lapsia kilpailuttamalla, nolaamalla jne. kehitystä voi jotenkin nopeuttaa. Hänen mielestään kaikkien pitää osata lukea viisivuotiaina, nyt tehdään matikan läksyjä, jotka on samanlaisia kuin esikoisellani tokalla luokalla.
EI NIIN MITÄÄN VALTAKUNNAN JÄRKEÄ.
Eskari-ikäisellä tärkein anti on se, että eskari jakaa uskoa itseen ja omiin kykyihin. Sen ei kuulu lätistää ja lytistää.
Itselläni ensimmäinen lapsi kehittyi nopeasti, oppi kävelemään, puhumaan ja potalle aikaisin ja vaipat jätti pois oma-aloitteisesti. Ajattelin kyllä että johtui mun laiskuudesta kun piti pienestä jo oppia itse sanomaan mitä haluaa ja itse piti päästä tutkimaan jänniä juttuja kun äiti ei valmiiksi tehnyt kaikkea. Varmaan lapset myös hoksaavat nopsasti että ilman vaippoja on vain kivempi liikkua joten tule motivaatio sinne potalle menoon :)
Mulla ei ole itselläni lapsia, mutta monella ystävälläni on. Jotkut ystäväni ovat juuri tuollaisia kuvailemiasi tapauksia, etät "Minkäs ikänen se sun kaverin Liisan lapsi jo on? Mitä se jo osaa?" Kerron sitten mitä tiedän ja sitten alkaa "Aika hitaasti kehittynyt kyllä.. Kyllähän 8 kk pitäisi jo kontata.. No osaako se jo istua?.." Sitten rehvastellaan, kun oma poika on jo oppinut kuivaksi ja ompa outoa kun kaverin Maire-lapsi ei vielä oo oppinut kuivaksi.
Tai "Mä kyllä ihmettelen sitä mun yhtä ystävän lasta, kun se ei vieläkää kunnolla puhu.. Epäilen, että tää äiti ei hirveesti puhu sille lapselle yms, et sen takia se ei oo viel oppinut".
Raivostuttavaa! Toivottavasti kun saan lapsia, en ikinä rehvastele lapseni osaamisista tai ihmettele miten naapurin lapsi ei vielä osaa.
Vierailija kirjoitti:
Esikoinen oppi puhumaan todella varhain. Yksivuotispäivänä sanavarasto oli kymmeniä sanoja, puolitoistavuotiaana puhui pitkiä täydellisiä lauseita ja järkeviä juttuja.
Kakkonen oppi normaaliin aikaan. 1,5-vuotiaana pari sanaa peräkkäin, pitkiä lauseita 2v. ylöspäin.
Kolmonen ei oppinutkaan puhumaan, kun olisi pitänyt. Vielä 2-vuotiaana puhui tavuilla. Kertovaa lasepuhetta alkoi tulla kunnolla vasta lähellä 3v. syntymäpäivää.
Nelonen on nyt 6kk ja on sanonut muutamana päivänä "äiti" ;-)
Ihan samalla tavalla ollaan kaikille puhuttu - tuolle superaikaiselle "lapsinerolle" ja tuolle viivästyneen puheenkehityksen tapaukselle...
Tiesitkö ap että siihen voi vanhemmat vaikuttaa, ei tietysti täysin, mutta sitä voi vahvistaa. Lue paljon, keskustelel palsen kanssa, kysele, tarjoa monipuolista puhetta, elehdi, pura kuvat sanoiksi.
Jos 2,5 vuotias edelleen puhuu vähän, on syytä alkaa kiinnittämään puhene kehitykseen huomiota.
Mun isäni alkoi puhua 4 vuotiaana, ei sanonut sanaakaan aikaisemmin ja puhe oli heti täydellistä. Äitinsä kysyi, miksi ei ole puhunut aikaisemmin? vastasi, ettei ollut mitään asiaa.:DDD
Pottailu on taas hormonaalinen asia ja ihan turha siitä vouhkata. Lapsi oppii, kun on siihen kypsä.
Alue: Aihe vapaa
mutta kaikki ei aina ole niin mustavalkoista. meillä esikoinen (poika) oppi puhumaan varhain, mitään äännevirheitä ei ollut. kakkonen on 3v ja vasta nyt ulkopuolisten on edes joten kuten mahdollista saada selvää tytön puheesta. edelleen on paljon äännevirheitä, sanavarasto on kyllä laaja.
väittäisin, että kakkoselle on luettu huomattavasti enemmän, kuin ykköselle, lisäksi hänellä on ollut tuo isoveli (nyt 7v) koko ajan kaverina, joten puhetta on tullut tavallaan yhdeltä kanavalta enemmän, kuin pojalle aikanaan.
tytön puheenkehitys on kuitenkin ollut huimaa viime vuoden aikana, joten enää en ole huolissani, kaksi vuotiaana olin aika huolissani suppeasta sanavarastosta ja äännevirheistä. yksi syy hitaaseen kehitykseen saattoi olla tytön mahdoton ujous, hän ei edelleenkään puhu mitään vieraampien ihmisten läsnäollessa, joten saa "harjoitusta" myös veljeään vähemmän.