Mitä merkitsee nykypäivänä vakituinen työpaikka?

minä olen se ikuinen sijainen ja kyllä mulle merkkaisi se että olisi se "varma" kesäloma eikä aina just kesällä se varmin työsopimus



nimim. kesälomalla viimeksi 2009

saisin asuntolainan, tietäisin muutaman kuukauden tarkkuudella, että minulle on tulossa lomaa, jonka aikana ei tarvitse pelätä, että mistä löytyy vuokrarahat loman jälkeen, ei tarvitse nöyryyttää itseään työkkärissä tai työnhaussa, muut ihmiset arvostavat enemmän.



Jos ei ole koskaan ollut rahahuolia, niin on ehkä vaikea ymmärtää, kuinka tärkeää on se, että tietää, millaiset tulot ja menot tulevat jatkossakin olemaan. Pätkätöissä ja vuokrakämpässä ei ole mistään mitään varmuutta.

Voin suunnitella elämää ihan erilailla kuin aikana, jolloin ei ollut vakituista työpaikkaa, hyvä, että edes silloin tällöin määräaikaisia. Voin suunnitella jopa lastentekoa, äitiyslomaa, suunnitella yhdessä työkavereiden kanssa mieluisimpia loma-aikoja, voin sopia työaikoja ilman, että tarvitsee mielistellen ottaa vastaan kaikki mahdolliset heittovuorot. Minulla on paljon suurempi motivaatio kehittää tehtäväkohtaista osaamista ja antaa suurempi panos työnantajalleni, koska tiedän itse hyötyväni. Minun ei myöskään tarvitse pelätä aikaa, jolloin saa taas täytellä kuponkeja ja kiertää toimistoja rahan perässä. Elämä on helppoa.

Joka tapauksessa olen samassa työpaikassa korkeintaan viisi vuotta, muuten jämähtää paikalleen ja urakehitys pysähtyy. Paras tapa nostattaa palkkaansa on työpaikan vaihtaminen riittävän usein

joita määräaikaiset työsuhteet ei haittaa, on yllätys yllätys mies, jolla on vakituinen työ. Silloinhan elämä onkin helppoa, koska kuitenkin sen asuntolainan saa, ja tietää että lyhennykset voi maksaa myös ensi vuonna, eikä voi käydä niin että molemmilla on esimerkiksi sopimukset katkolla eikä ansiosidonnaisen hakemusta olla käsitelty. Siinä säästöt hupenee nopeasti kun menot on samat koko ajan.



Mä ottaisin riemusta kiljuen vastaan vakituisen työpaikan. Minulle se merkitsisi sitä, että voisimme ostaa oman asunnon, ja voisin suunnitella tulevaisuutta edes vähän.

että torjuin unelmien työpaikan, koska minulle tarjottiin määrä-aikaista pestiä alkuun. Kun kieltäydyin, soittivat sitten ja tarjosivat vakituista.

Kun ei ole vakituista työpaikkaa, ei voi tietää, mitä tulee tekemään ensi marraskuussa, tai seuraavan vuoden heinäkuussa.



Omaa tulevaisuutta ei voi suunnitella tavalliseen tapaan, kun ei tiedä, onko töissä vai työttömänä.

Nykyään kun ei ole mitenkään itsestään selvää, että uusi työ löytyy kun entinen loppuu. Kun ansiosidonnaiset 500 työttömyyskorvauspäivää ovat lopussa, aukeaa aivan uusi näkökulma vakityöhön ja erityisesti siitä saatavaan palkkaan.

Tänä päivänä ei niin paljon kuin joskus ennen. Olen ollut koko ikäni saman yrityksen palveluksessa ja nyt irtisanomisuhka oman valintani takia päällä.

Nykyaikana vakituinen työ ei enää ole sama kuin joskus ennen. Koskaan ei voi tietää meneekö yritys konkurssiin, tuleeko yt:tä joiden seurauksena lomautuksia tai jopa potkut. Nyt järjestelen asioitani niin, että jos irtisanominen tulee, se ei ole maailmanloppu vaikka olenkin ollut perheeni ns. elättäjä. Miehellä kuitenkin vakituinen työ matalapalkka-alalla, eli jonkinlaista säännöllistä tuloa on.

Enää ei ole ns. eläketyöpaikkoja. Ne alat joissa esim 70-80 luvulla sait vakipaikan ja olit sitten elläkeikään, ovat jo harvinaisia. Millä alalla tahansa voi tapahtua tänä päivänä mitä tahansa, vain muutos on pysyvää.

Kun teet työsi hyvin ja olet siitä kiinnostunut, niin kyllä ovet aukeaa aina jostain. Tämä on nyt useampi työtehtäväni joka nykyisellä työnantajallani multa loppuu, mitään aiempaa tehtävää ei enää ole talossa olemassa ja olen kuitenkin uudelleen ilman katkoja samaan yritykseen työllistynyt. Jos nyt niin ei käy, niin uusi ala ja elämänmuutos on tervetullut :)

Ja ammattialueeni aika kapea, eli vastaavaa työtä vaikea löytää. Olen yhdet yt-neuvottelut käynyt, ja usean kerran nähnyt, kun määräaikaisten sopimuksia ei enää uusita. Palkka on kohonnut paljon yli taulukkopalkkojen, ja mulle kertyy alalla olosta lisävuosilomaa tietyn ajan jälkeen. tosin sen siis ytoisen työnantajan palveluksessa.



Ja koska tavallaan olen alan parhaassa firmassa töissä, niin on kai sekin ihan kiva sinänsä. Ei kai kukaan halua vaihtaa huonompaan?

saisin asuntolainan, tietäisin muutaman kuukauden tarkkuudella, että minulle on tulossa lomaa, jonka aikana ei tarvitse pelätä, että mistä löytyy vuokrarahat loman jälkeen, ei tarvitse nöyryyttää itseään työkkärissä tai työnhaussa, muut ihmiset arvostavat enemmän.

Jos ei ole koskaan ollut rahahuolia, niin on ehkä vaikea ymmärtää, kuinka tärkeää on se, että tietää, millaiset tulot ja menot tulevat jatkossakin olemaan. Pätkätöissä ja vuokrakämpässä ei ole mistään mitään varmuutta.

Kädestä suuhun eletään vielä monta monta vuotta..

Elämässäni ei muuta olekaan ollut kuin rahahuolia, onnistuin rakastumaan mieheen joka oli entisen vaimonsa kanssa ottanut jos mitäkin velkoja ja kaikki meni erossa puoliksi, itse opiseklin tuohon aikaan ja raha oli todella tiukassa koska mies joutui sitten makselemaan lainoja...

Nykyään taas ollaan vielä pahemmassa tilanteessa kun miehen firma meni nurin ja sille jäi reilu 100 000E velkoja maksettavaksi, siis meidän yhteisten lainojen päälle.

Mutta täytyy sanoa että joo, ymmärrän teitä joilla sopimukset muutaman kk:n mittaisia, mulla ne on kuitenki aina ollut vuoden mittaisia ja jo hyvissä ajoin olen aina tiennyt että jatkoa seuraa, ja kerran olen kuulunut liittoon ei sellaista hädänpäivää voi tulla etteikö sieltä rahaa saisi, ja myyjänä kun toimin niin palkka ei niin ruhtinaallinen ole että kun ottaa lapsen pois hoidosta ja laittaa toisen auton seisontaan siksi aikaa jos on ollut työttömänä niin saman verran on jäänyt käteen rahaa kuussa...

Ja vaikka sä kuinka olisit vakkari niin et voi tietää koskaan onko sulla 5 vuoden tai edes vuoden päästä enää paikkaa työssäsi.

Työkaveri sai vakipaikan ja vuoden päästä sai kenkää...

-ap-

että työpiakka säilyy. Olen ollut samassa vaikuisessa työpaikassani nyt 24 v, josta liki 3 ekaa määräaikaisena. Talouden heilahtelut on iskeneet monta kertaa, ja yt-neuvotteluja on käyty. Tosin meille kaikille jäämään halukkailla löytyi uusi työ ( kaksi otti eläkepaketin). Firma ei ole lomauttanut, eikä irtisanonut, mutta lähtö- ja eläkepakettaj on tarjottu usein, ja moni on lähtenyt. Määräaikaiset huonoina aikoina aina jää ilman sopimusta...

oma paikka jne. Lomat. Voi suunnitella elämää. Vakkarina voit myös saada vuorotteluvapaata jos kaipaa vapautta.

saada potkut ens marraskuuhun mennessä?



Mikään ei ole niin varmaa tänäpäivänä, ei mikään.



Aina voi mennä työkkärin kurrseille ja koulutuksiin ja harjoitteluihin jotka käsittääkseni ei vähennä niitä päiviä?

saada potkut ens marraskuuhun mennessä? Mikään ei ole niin varmaa tänäpäivänä, ei mikään. Aina voi mennä työkkärin kurrseille ja koulutuksiin ja harjoitteluihin jotka käsittääkseni ei vähennä niitä päiviä?

Muutos on tullut jo 01.01.2010.

Jatkuvuutta, turvaa. Määräaikaisuuksien pohjalle ei voi rakentaa mitään. Elää kädestä suuhun. Siksi työsuhteeni ovat aina kokopäiväisiä ja vakituisia.

Nostetaan vuosia vanhaa ketjua sen verran että mitä vakituinen työsuhde merkitsee vuonna 2021....

Kuten tämän lukija tietää vuosi 2020 oli aika kyytiä ja 2021 jatkaa samalla linjalla.

Tästä huolimatta sain koronan jyllätessä ensimmäisen vakituisen työsuhteeni sitten vuoden 2012... Olen koko työhistoriani tehnyt keikkatyötä eri aloilla eri työnantajille.

Tietyllä tavalla keikkatyöläisenä opin sen ihanan vapauden tehdä töitä silloin kun sopii kunhan lompakossa oli tarpeeksi oravannahkoja ei tarvinnut aamulla ottaa keikkaa vastaan... Toisaalta asuntolainat sai unohtaa, samoin sen varmuuden että töitä on tarpeeksi menojen kattamiseen joka kuukausi.

Nyt on varmuudella töitä 37,5 h viikko ja vaikka vielä lauantait ja ylimääräiset iltavuorot jos haluaa tehdä... Myyntialan hommissa on vielä hyvä mahdollisuus tienata provikoilla.... Elämäni paras päätös oli palata myyntialan pariin.

On

vuosilomat

Työterveyshuolto

Säännölliset palkkatulot

Työkkäri tai kela ei hengitä enään niskaan.

Jos jotain niin korona opetti että mikään ei ole pysyvää... Voi olla että lama iskee ja vie työpaikkani mutta sentään on irtisanomisaika. Korona vei jo ravintola-alan keikkatyöt pitkälti joten omalla tavallaan saan kiittää koronaa että lähdin hakemaan nykyistä työtäni.

Tätä kirjoittaessani nautin vapaapäivästä jonka tein sisään ihan vaan siitä syystä että nyt etätöitä tehdessä kotona herkästi tulee tunne että teempä pari tuntia tänään ylimääräistä ja kas pidennetty viikonloppu tai extrat tilille tienattu.

Vuoden tai pari sisällä olisi tarkoitus hakea pankista asuntolaina ja muuttaa asumisoikeusasuntoon mistä olen haaveillut sitten kun ensimmäiseen kesätyöhöni lähdin. Keikkatyöläisenä se olisi ollut vaikeampaa... Nyt vakkarisopparin turvin paljon helpompaa.

Tsemppiä kaikille vuoteen 2021

Sanoppas se. Olen terveydenhuoltoalalla ja määräaikaisuuksia ja keikkaa riittää ihan miten itse haluaa tehdä. Kesäisin pidän aina kunnon lomat (laitan ehdoksi pidempään soppariin tai lopetan määräaikaisuuden kesän kynnyksellä). Määräaikaisuuksien välissä nostan liitosta rahaa.

Koskaan en allekirjoita määräaikaisuutta ilman irtisanoutumisehtoa (2vko irtisanoutumisaika).

Parasta on se, että olen pystynyt viettämään paljon aikaa kotona lasten kanssa. Tässä juuri 4-vuotiaan kanssa ollaan oltu pari kuukautta kotona ja kuukauden päästä mulla alkaa seuraava työpätkä.

Niin ja asuntolaina saatiin helposti huolimatta määräaikaisesta sopparista. Pankkivirkailija tuumi, että tällä ammatilla se on yks hailee.

Vakituinen työpaikka eli nykyisin siis toistaiseksi voimassa oleva työsuhde tarkoittaa mulle sitä, ettei mun tarvitse olla koko ajan orientoitunut hakemaan seuraavaa työpaikkaa. Eikä tarvitse määrävälein opetella uuden työpaikan toimintatapohin ja tutustua uusiin työkavereihin. En tiedä, saako nykyisin pitää vanhan puhelinnumeronsa, jos vaihtaa työpaikkaa vai vaihtuuko numero, jos työnantaja vaihtuu. Ainakin joskus aikoinaan vaihtui eli uuden työpaikan työsuhdepuhelimeen ei saanut samaa numeroa kuin oli edellisessä. Pidän myös siitä, että työterveyshuoltoni on jo 15 vuoden ajan ollut samassa paikassa. Sama työterveyslääkäri ja sama työterveyshoitaja. Eli tietynlainen pysyvyys on mulle tärkeä asia, vaikka tietenkin myös toistaiseksi voimassa oleva työsuhde voi päättyä. 

Pitkään tein sijaisuuksia, nyt pari vuotta vakiduunissa. Ikinä enää en määräaikaista sopparia ota. Nyt on taloudellinen varmuus, ei tarvii stressata ja pohtia, että mitähän tämän sijaisuuden jälkeen tekis. Vaikka päivääkään en oo työttömänä ollut, niin kyllä se aina mietitytti ja piti paljon piti hakea uusia työpaikkoja, jos edellisessä ei ollut enää tarvetta sijaiselle. Sijaisena on myös aina vähän ulkopuolinen porukasta, tosin tarvii ottaa vähemmän vastuuta, että sinänsä rennompaa.

Nautin vakityöstä ja sen tuomasta turvasta.

Up