Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miksen saisi olla täydellinen kotirouva jos haluan? :)
23.01.2012 |
Korkea koulutus hankittu ja todettu ettei työelämä ole minua varten. Olen kotona, pidän kodin kunnossa, laitan ruokaa, pyykkään ja siivoan. Mikä varmaan pahinta, pidän siitä! Mikään ei ole kivempaa kuin se, kun mies tulee töistä siistiin kotiin ja huolella laitetun ruoan ääreen.
Miksi monet luulevat ettei mies arvosta naisen panosta kotiin vaan pitää sitä itsestäänselvyytenä. Meillä mies ainakin aina on kovin kiitollisen oloinen, eikä meillä tarvitse riidellä kotitöissä enkä minä pala loppuu kun ei tarvitse lentää paikasta toiseen.
Toki toisen tuloilla eläminen vaatii luopumista jostakin, mutta jotain saa myös tilalle.
Kommentit (102)
Joku ihmetteli, että mille alalle mennään vain töihin, niin ainakin minun alalle pääsee melko helposti, jos omaa yliopistotason pätevyyden ja joista on huutava pula nyt ja tulevaisuudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pomppasi, "yh-äitien toimeentulomaksut"? Yh ei saa valtiolta yhtään mitään sillä perusteella että on yh, paitsi korotetun lapsilisän.
Minulla ei ole mitään kotirouvuutta vastaan, (enkä ole yh), mutta jos sinä vaadit suvaitsevuutta omia ratkaisujasi kohtaan niin voisit itsekin harjoittaa sitä muita ihmisryhmiä kohtaan. Yh:t eivät varmasti tarvitse yhtään valheellista mustamaalausta.
Jos sitä nyt tuleekin opiskelleeksi yliopistossa ja jäätyä sitten kotiin, niin on sitä varmaan huonompaakin rahaa mennyt hukkaan tässä yhteiskunnassa. On yh-äitien toimeentulomaksut, elarit valtiolta, kun exä ei maksa, alkoholistimiehen "työttömyyskorvaukset" jne.
Ja sitä paitsi se, että olen koulutusmyönteinen, niin helpottaa kyllä ainakin meidän lasten opettajia. Annan sen verran paljon "tukiopetusta" kotona, ettei meidän lapset ainakaan vie koululla annettavia tukiopetustunteja niiden lapsilta, joiden vanhemmat eivät viitsi edes tarkistaa läksyjä...
t. eräs ketjuun vastanneista nyt jo hiukan provosoitunut kotirouva
Luoja tietää etten sinua kadehdi, itse kuolisin tylsyyteen ja virikkeettömyyteen lapsilauman vahtina.
Mutta jos kerran teet yrittäjänä töitä, et ole kotirouva. Päätä nyt.
Edelleen: mulle aivan sama, makaatko kotona, kunhan teet sen miehesi rahoilla etkä vie keneltäkään sen takia opiskelupaikkaa.
Veikkaan, että kerkiät vielä monta kertaa miettiä, tuliko sittenkään tehtyä oikea ratkaisu.
Koska et kai sinä muuten noin kiukustuisi viestistä, jossa nyt vaan on pelkkiä faktoja?
Joku ihmetteli, että mille alalle mennään vain töihin, niin ainakin minun alalle pääsee melko helposti, jos omaa yliopistotason pätevyyden ja joista on huutava pula nyt ja tulevaisuudessa.
sisarestanikin tuossa...mikä ala sinulle tulee ekana mieleen, jossa nimenomaan pätevistä työntekijöistä on huutava pula ja paikkoja on haussa jatkuvasti, koska ei-pätevää ei voi palkata kuin määräaikaiseksi. Ei minun (siis tällä hetkellä, mutta uskon ettei tilanne nyt ihan heti muutukaan) tarvitsisi kuin valkata joko oman kaupungin tai naapurikaupungin ilmoitus, hakea paikkaa ja saisin työn, koska olen laillisesti pätevä. Se on vain henkisesti niin rankkaa, että en halua sitä ainakaan vielä tehdä.
Saa vapaasti arvata, mutta en tule enää kertomaan kuka oikeassa :)
toisen korkeakoulututkinnon suorittamista. Sellaisen, joka takaisi varman työpaikan.
terv. akateeminen pätkätyöläinen
Joku ihmetteli, että mille alalle mennään vain töihin, niin ainakin minun alalle pääsee melko helposti, jos omaa yliopistotason pätevyyden ja joista on huutava pula nyt ja tulevaisuudessa.
sisarestanikin tuossa...mikä ala sinulle tulee ekana mieleen, jossa nimenomaan pätevistä työntekijöistä on huutava pula ja paikkoja on haussa jatkuvasti, koska ei-pätevää ei voi palkata kuin määräaikaiseksi. Ei minun (siis tällä hetkellä, mutta uskon ettei tilanne nyt ihan heti muutukaan) tarvitsisi kuin valkata joko oman kaupungin tai naapurikaupungin ilmoitus, hakea paikkaa ja saisin työn, koska olen laillisesti pätevä. Se on vain henkisesti niin rankkaa, että en halua sitä ainakaan vielä tehdä.
Saa vapaasti arvata, mutta en tule enää kertomaan kuka oikeassa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tienaa hiukankin. Päin vastoin, hyvin tienaavat miehet maksaa myös veroja paljon ja nämä perheet ovat kaikessa niitä, jotka maksavat suurimman taksan mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tarvitsis olla töissä jos en haluaisi. Mielelläni kotona olisinkin, mutta minusta ei ole elämään miehen rahoilla. Mitäs sitten jos se 20v kotona olon jälkeen laittaakin lusikat jakoon?
Työntekoa sinänsä en kaipaa ollenkaan, kotona ollessa ehtisi opiskellakin omaksi iloksi ja mulla kuluisi päivät kyllä lasten asioita hoitaessa ja harrastuksissakin aivan helposti! Mutta se raha...ja nimenomaan OMA!
mutta olen niin helkutin epätäydellinen, koska omakotitalossa on vietävästi työtä ja kolme lasta ja koira.
että sitten mies ihmettelee, miksei koti kiillä ja ruoka ole huolella laitettua, kun minullahan on vain aikaa.
jep. olen nyt siis aikapulasta kärsivät kotona oleva entinen uraihminen, joka haluisi tulla täydelliseksi kotirouvaksi ja saada vielä itselleenkin vähän vapaa-aikaa.
ps. palstalle tulin hakemaan vinkkejä yhteen pulmaan, en ole surffailemassa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No palkka ei kyllä ole ihmeellinen, toivottavasti miehesi jaksaa elättää...
Joku ihmetteli, että mille alalle mennään vain töihin, niin ainakin minun alalle pääsee melko helposti, jos omaa yliopistotason pätevyyden ja joista on huutava pula nyt ja tulevaisuudessa.
sisarestanikin tuossa...mikä ala sinulle tulee ekana mieleen, jossa nimenomaan pätevistä työntekijöistä on huutava pula ja paikkoja on haussa jatkuvasti, koska ei-pätevää ei voi palkata kuin määräaikaiseksi. Ei minun (siis tällä hetkellä, mutta uskon ettei tilanne nyt ihan heti muutukaan) tarvitsisi kuin valkata joko oman kaupungin tai naapurikaupungin ilmoitus, hakea paikkaa ja saisin työn, koska olen laillisesti pätevä. Se on vain henkisesti niin rankkaa, että en halua sitä ainakaan vielä tehdä.
Saa vapaasti arvata, mutta en tule enää kertomaan kuka oikeassa :)
jotka ovat siellä työelämässä sitä uraa tekemässä ja välillä hyppivät töissä ja taas parivuotta kotona lasten kanssa ja sitten taas töihin! Kotirouvat ovat luopuneet töistä, jotta sinä saat luoda rauhassa sitä sinun uraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jotka ovat siellä työelämässä sitä uraa tekemässä ja välillä hyppivät töissä ja taas parivuotta kotona lasten kanssa ja sitten taas töihin! Kotirouvat ovat luopuneet töistä, jotta sinä saat luoda rauhassa sitä sinun uraa.
Täällä toinen täydellinen kotiäiti.
Kohta kahdeksan vuotta kotona, välillä osa-aikaista työtä ja pienimuotoista yrittäjyyttä.
Mikä ihmeen pakokauhu kaikilla naisilla on siitä, että sit ku mies lähtee ja laitetaan lusikat jakoon?
Me olemme onnellisia näin. Mies tekee rakastamaansa työtä, minä hoidan kotitalouden. Eniten mies on huolissaan siitä, saanko minä toteuttaa riittävästi itseäni ja kehittää itseäni.
Ennen kaikkea: meillä on rauhallista, kiireetöntä ja ihanaa elämää. Illat ovat perheen yhteistä aikaa. Rakastamme toisiamme tosi paljon, olemme olleet 20 vuotta yhdessä ja meillä on kaksi lasta.
En ymmärrä miten akateeeminen loppututkinto menisi jotenkin hukkaan, jos se päätyy kotiäidille. Mitä haittaa siitä on, jos suomalainen kotiäiti on niin viisas et saa opiskelupaikan ja tutkinnon? Siitähän hyötyy seuraava sukupolvi eli lapset.
Nythän meidän pitäisi elää nimenomaan niin, että meillä ON valinnanvapaus. Voi tehdä uraa tai voi hoitaa kotia. Voi aidosti valita näiden välillä.
Perusakateeminen loppututkinto (KTM, DI) - voin vannoa että tällainen löytää töitä AINA.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivottavasti ei mene aloittajan (minun) ja muiden viestit sekaisin. Joku vaan kommentoi vähän ristiin aloitustekstiä ja jonkun muun kommenttia, eivät siis olleet samoja tapauksia.
Minä en ainakaan koe huonoa omaatuntoa koulutuksestani, sillä oikeasti halusin sitä alaa opiskella (lääketiedettä) ja työskentelinkin joitakin vuosia mutta totesin ettei ole minua varten. En ole kovin asiakaspalveluhenkinen, joten moni teistä varmaan kiittäisi ettei törmää minuun vastaanotolla. :) Tutkijan uraa voisin harkitakin, mutta siinäkin on omat paineensa.
Minä en kylläkään koe, että elämäni olisi merkityksellistä vain kun tuottaisin jotain jollekin. Siis ett näkyisin jotenkin bruttokansantuotteessa.
Kertokaapa muuten mitä eroa mahtaa olla siinä jos perheessä tienataan summa x, tai että sama summa on tienattu kahdella palkalla y+z? Ok, verotus vaikuttaa, mutta en tajua miten riistän teidän kenenkään verorahojanne. Eikö sekin sitten ole koulutuksen hukkaan heittämistä että joka vuosi maistereita ja tohtoreita valmistuu työttömiksi?
ap
että näiden naisten miehet painavat työelämässä tuhatta ja sataa. Jospa he haluaisivat ottaa rennommin töiden suhteen, sallisitteko sen?
Tekee kyllä pitkää päivää, mutta päivien lyhentäminen onnistuisi vain alaa vaihtamalla. Keikat on pitkiä ja ne on ajettava. Siis perustyöläinen on, kaikkea muuta kuin uraohjus.
Olin ennen lapsen syntymää normaalisti töissä, jonkin verran sen jälkeenkin. Sitten sairastuin vakavasti. Terveyteni ei riittäisi enää työntekoon. En pystyisi antamaan palkkatyössä sellaista työpanosta joka olisi ns. luotettava. Poissaoloja tulisi niin paljon ja ennakoimattomasti. Hyväpalkkainen olin ennen sairastumistani.
Ehkäpä jotain osa-aikaista voisin välillä tehdä tai sitten vapaaehtoistyötä. Mutta toistaiseksi näin on hyvä.
Osaan nauttia elämästä yhtä hyvin näin :) Olen kotona oleva älykkö, feministi, aktiivinen, osallistuva ja läsnä lapselleni.
Ja voin todellakin lämpimästi suositella!
Lapset ja mieskin tykkäävät ?
Että on kotona ja hoitaa kodin? Mä olin sitten täydellinen monta vuotta, kiva tietää! :DD
Kyllä musta oli myös kiva olla kotona ja jos olisi varaa niin voisin olla siihen saakka kun viimeinenkin menee kouluun, muttei ole niin ei ole. Minä en saa työelämästä mitään irti, ainakaan sellaista autuutta mistä jotkut täällä puhuu, kotona olo lasten kanssa oli mun juttu.
Ei hajonnut pää, eikä käynyt aika pitkäksi ja tekemistä ja menemistä riitti. Ihanaa aikaa, onneksi saan kokea sen vielä kerran kunhan tästä raskaudun :))
Jos pää pehmenee kotona ollessa lasten kanssa, olen sitä mieltä että se on varmasti ollut kovin pehmeä jo ennen kotiin jäämistä.
Alue: Aihe vapaa
Tietysti downshiftaaminen pelottaa monia elämäänsä eri tavalla eläviä. Mutta jotain rajaa luulisi tuossa kateudessa ja katkeruudessakin olevan.
Minä "kotonamakaaja" todellakin tuotan ja paljon tuotankin.
Ihana kun ei tarvitse repiä unisia lapsia aamuisin sängyistään jo kukonlaulun aikaan ainoastaan siksi, että mamma tahtoo pakkomielteisesti olla minimipalkattuna "hyödyksi yhteiskunnalle". Give me a break.
Voi miten säälittävä reppana sä oletkaan, kateutesi paistaa kilometrien päähän. Hyvin on protestanttinen pesanttityömoraali suhun näemmä uponnut. Ehkä kannattaisi miettiä omaakin elämäntapaa hieman syvällisemmin?
Omalta kohdaltani voin sanoa, että ihanaa kun parisuhde toimii ja perheellä on paljon yhteistä aikaa. Mieskin iloitsee yhteisistä ruokahetkistä ja aidosti onnellisesta vaimosta, joka ei niuhota työstressin kourissa ja näyttäydy kotona marisevana riivinrautana, joka nappaa toisesta purkista masennuslääkkeitä ahdistukseensa ja toisesta nukahtamislääkkeitä että pystyisi nukkumaan edes sen pari pakollista tuntia yössä.
Olen kotirouva, kotiäiti ja pienyrittäjä. Ja h*lvetin ylpeä kaikista titteleistäni, erityisesti noista kahdesta ensimmäisestä! Enkä ikinä aio lakata "koilottamasta" näitä asioita missään!